The Great Gatsby and Breakfast at Tiffany’s: a study of literary confluence

Traballo Fin de Grao en Lingua e Literatura Inglesas. Curso 2017-2018The Great Gatsby is an icon of the American Dream related to the disillusionment that remained after World War I, this novel being set in New York in 1922 . Breakfast at Tiffany's represents once again the failure of those American ideals during the Second World War, that is to say, two decades later, and in that same city which stands for the whole country. Both literary works can be considered a faithful reflection of their times within their cultural and sociological contexts. Furthermore, they play with the tensions between idealism and i opportunity, which are inherent in the American literary thought. The aim of this project is to analyze the optional intertextuality that Breakfast at Tiffany's shows with respect to The Great Gatsby, after placing each of these works in its respective context. There is not only a repetition of such themes as disappointment and incertitude, but also of materialism and corruption. In addition, a reiteration of characters' roles can be acknowledged; the narrators of the two novels function as observers and the protagonists develop throughout the stories in a very similar way, from humble origins to a new identity that allows them to pursue their own aspirations

The mirror of sensibility : style and Truman Capote in Breakfast at Tiffany's

In an interview to The Paris Review in 1957, Truman Capote reveals his ideas about literary style, soon to be applied to one of his best known works Breakfast at Tiffany’s, published in 1958. The precision and objectivity used to develop Tiffany’s will eventually lead to his most famous work In Cold Blood, 1965, in which the journalistic style aims at revealing the “truth” of the facts in the most neutral form. In Tiffany’s, Capote demonstrates a unique ability to describe character in the most precise form, while, at the same time, unveiling New York City from the charmed eyes of a writer who affirms that it “is the only real city-city”.Em entrevista para The Paris Review, em 1957, o escritor americano Truman Capote revela idéias sobre estilo literário que serão aplicadas em uma de suas obras mais conhecidas, Breakfast at Tiffany’s, de 1958. A precisão e a objetividade utilizadas para escrever essa obra abrem caminho para seu projeto posterior, In Cold Blood, de 1965, onde o estilo jornalístico tem como objetivo revelar da forma mais neutra possível a “verdade” dos fatos. Tiffany’s, ainda, demonstra a habilidade de Capote para a descrição mais exata de seus personagens, ao mesmo tempo em que desvela a cidade de Nova York a partir dos olhos de um escritor encantado com o que ele descreve como sendo “a única verdadeira cidade que existe.

The Politics of Representation in Breakfast at Tiffany's

Tutkielmani käsittelee naiseuden esittämistä Truman Capoten pienoisromaanissa Breakfast at Tiffany's (1958) ja sen pohjalta adaptoidussa Blake Edwardsin ohjaamassa ja George Axelrodin käsikirjoittamassa samannimisessä romanttisessa komediassa (1961). Keskittymällä teosten päähenkilön, Holly Golightlyn, esittämiseen kirjallisen ja elokuvallisen kerronnan kautta analyysini pyrkii havainnollistamaan kulttuurituotteiden tapoja kyseenalaistaa tai vahvistaa hallitsevia yhteiskunnallisia käsityksiä, kuten patriarkaalisuuden hegemoniaa. Tarkastelemalla lisäksi teoksia yhdistävää adaptaatioprosessia ja sen taustalla vaikuttaneita elokuvateollisuuden taloudellisia, ideologisia ja rakenteellisia tekijöitä tutkielmani havainnollistaa klassisen Hollywood-elokuvan taipumusta yksinkertaistaa kompleksista kirjallisuutta tuodakseen sitä suurten yleisöjen tavoitettaviin. Tutkielmani teoreettinen tausta muodostuu feministisestä kirjallisuuden- ja elokuvatutkimuksesta sekä adaptaatioteoriasta. Lisäksi käytän apunani ensisijaisten lähteideni pohjalta julkaistuja akateemisia esseitä. Capoten tekstissä Holly esitetään ensisijaisesti omaelämänkerrallisen, homoseksuaalisen mieskertojan fokalisaation kautta. Kertojalle Hollyn ristiriitainen, useiden keskenään yhteensopimattomien identifikaatioiden kautta rakentuva, hallitsevia sukupuoli- ja seksuaalikäsityksiä kyseenalaistava olemus aiheuttaa epävarmuutta. Ymmärtääkseen Hollya kertoja pyrkii erilaisten narratiivisten keinojen avulla löytämään hänessä jonkinlaisen yhtenäisen identifikaatioiden keskiön. Hollyn ristiriitaisuuden kokeminen ongelmallisena voidaan tulkita vertauskuvana patriarkaalisen ideologian tavasta esittää naiseus irrationaalisena ja moninaisena vastakohtana miehisyyden loogisuudelle ja rationalisuudelle. Adaptaatioprosessin myötä Capoten rajoja rikkova ja vallitsevia yhteiskunnallisia arvoja kyseenalaistava tarina muotoutui heteronormatiiviseksi romanttiseksi komediaksi. Elokuvassa Holly rakentuu kerronnallisten sekä kuvauksellisten keinojen avulla spektaakkelimaiseksi, fetissinomaiseksi objektiksi, jonka ensisijainen funktio on olla miehisen katseen kohteena. Yhdistämällä kameran katseen miespäähenkilön, Paulin katseeseen elokuvakerronta pyrkii samaistuttamaan katsojan Pauliin. Capoten Hollyn ristiriitaisuus ja kompleksisuus on häivytetty lähes olemattomiin, ja hänen keskeiseksi ongelmakseen muodostuu elokuvassa sitoutumiskammo, jonka hän lopulta voittaa Paulin avulla. Tarinan päällisin puolin kiistanalaiselta vaikuttava tematiikka muodostuu näin ollen perinteistä patriarkaalista hierarkiaa noudattavaksi. Vaikka Holly esitetään Capoten teoksessa miehisen fokalisaation kautta, vastustaa hän sen kontrolloivia pyrkimyksiä loppuun saakka. Tarinan lopussa hän katoaa narratiivista, jolloin hänen lopullinen kohtalonsa jää epäselväksi. Tämä voidaan nähdä hänen viimeisenä vastalauseenaan miehiselle pyrkimykselle kontrolloida häntä. Elokuvan loppuratkaisu sitä vastoin alleviivaa Paulin monologin ja Hollyn puhumattomuuden avulla naisen toissijaisuutta mieheen verrattuna. Siinä missä Capoten tarina mahdollistaa Hollyn tulkinnan itsenäiseksi subjektiksi, joka vastustaa hegemonisia käsityksiä sukupuolesta ja sukupuolisuudesta, elokuvan Holly alistuu ja alistetaan niille. Elokuvallisten keinojen avulla tämä patriarkaalisuuden ylivalta esittäytyy kerronnallisesti uskottavana. Näiden kahden teoksen sekä niitä yhdistävän adaptaatioprosessin analysointi auttaa ymmärtämään elokuvateollisuuden roolia sosiaalisten ja ideologisten käsitteiden tuottajana ja muokkaajana esittämällä ne idealisoituina narratiiveina

THE FEMINIST SPIRIT IN THE MAIN FEMALE CHARACTEROF TRUMAN CAPOTE’S BREAKFAST AT TIFFANY’S

Tujuan penelitian ini adalah untuk menjelaskan penggambaran jiwafeminis dalamHolly Golightly, karakterwanita utama padanovel Breakfast at Tiffany's. Dasarteoriuntuk menemukan jiwafeminis dalam penelitian ini adalah kritik literatur dengan pendekatanfeminisoleh Williamsondan enam isu utama wanita dari gelombang keduagerakan feminisyang diklaimoleh Freedman. Metode yang digunakan dalam penelitian ini adalah analisis wacana dariKrippendorff. Temuandari penelitianini menunjukkan bahwa ada lima dari enam isuwanita yang ditemukan dalamBreakfast at Tiffany's; dengan hak domesticdan hak seksualsebagai isu dominan, diikuti denganhak terhadap kekerasan,kesetaraan penghasilan / pekerjaan dan hak pendidikan.Dari hasil diskusi, ditemukan bahwasifat feminis Holly Golightlymemicu sifat kompetitifparakarakter wanita yang memiliki sifat tradisional.Sedangkan karakter priaterbagi menjadi pihak yang menghargai jiwa feminis Holly Golightly, dan pihak yang mencoba untuk menekan Holly ke dalam systempatriarki.Jiwa feminis Holly Gohlightly terbentuk oleh sudut pandang karakter laki-laki dari masa lalu dan karakter perempuan dari masa kiniyang cenderung melihat derajat wanita lebih rendah dari pria. Dapatdisimpulkan bahwa Holly Golightly memilikijiwa seorangfeminis dalam nilai-nilai kehidupannyasebagai seorang wanitayang hidup pada masa konvensionaltahun 1960-a

Cajun News from the Lafayette Catholic Deaf Center, April 1979

A newsletter published for Deaf Catholics in Lafayette, L