Are Mendeley's public groups effective aggregators of high-value papers? An analysis based on paper readerships

At present, Mendeley is the only academic social networking service that allows users to form interest groups. Sharing papers relevant to the group theme is one of the major activities of group members. In this study, we focused on Mendeley’s public groups, interested in their effectiveness in aggregating high-value academic papers. The value of the papers can be indicated with their readerships, a popular altmetric. Do the papers shared in groups have higher readerships than the ones that are not shared in groups? We obtained significant results for all of the 24 Mendeley disciplines examined. However, disciplinary differences exist: natural sciences and engineering present relatively higher levels of paper readership disparity than humanities and social sciences. Our findings suggest that exploring groups’ paper collections is a useful alternative method of information seeking, especially in natural sciences and engineering

Lukupiiriläisten kaunokirjallisuuden hankintakäytännöt ja valmiudet tuottaa yhteisöllistä sisällönkuvailua

Kaunokirjallisuuden hankintaa ja hakua käsittelevissä tutkimuksissa on selvitetty lukijoiden hankintakäytäntöjä fyysisessä kirjastotilassa ja hakua kokeellisissa tilanteissa verkkokirjastoissa. Harva tutkimus on tarkastellut kaunokirjallisuuden lukijoiden hankintakäytäntöjä laajempana kokonaisuutena huomioiden yleisen kirjaston verkkokirjaston todellisen käytön ja sen vaikutukset kaunokirjallisuuden lukijoiden hankintakäytäntöihin kirjastotilassa. Yhteisöllisen kuvailun lisäämistä verkkokirjastoihin on tutkittu lähinnä akateemisten kirjastojen näkökulmasta analysoimalla sosiaalisen median käyttäjien avainsanoja suhteessa asiantuntijoiden sisällönkuvailuun. Kaunokirjallisuus on jäänyt näissä tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Yleisten kirjastojen asiakkaiden on mahdollista tuottaa joihinkin verkkokirjastoihin yhteisöllistä sisällönkuvailua muun muassa kirja-arviointeja tai kommentteja kirjoittamalla ja avainsanoja lisäämällä. Näiden verkkokirjastojen uusien ominaisuuksien hyödyntäminen on kuitenkin vähäistä. Syitä tähän ei ole tiedossa. Tutkimuksessa selvitettiin haastattelemalla 13 lukupiiriläisen kaunokirjallisuuden hankintakäytäntöjä. Haastattelutilanteessa toteutetun kuvailutehtävän avulla tutkittiin, millaisia piirteitä lukupiiriläiset kuvailevat kaunokirjallisuudesta avainsanoja ja vapaamuotoisia kuvauksia tuottamalla. Lukupiiriläisten kuvailua verrattiin asiantuntijoiden kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuun. Kuvailutehtävän yhteydessä selvitettiin lukupiiriläisten suhtautumista asiakkaiden yhteisöllisen sisällönkuvailun mahdollisuuteen HelMet-verkkokirjastossa. Tutkimuksessa syvennettiin aiempaa tietämystä suomalaisten kaunokirjallisuuden lukijoiden hankintakäytännöistä. Lukupiiriläisistä tunnistettiin kolme lukijatyyppiä: viihtyjät, esteetikot ja tiedollisesti suuntautuneet lukijat. Lukupiiriläiset saivat eniten kirjavinkkejä mediasta, mutta myös sukulaiset ja ystävät toimivat kirjavinkkien lähteinä. Kirjastotilassa lukupiiriläisistä innokkaasti lukevat viihtyjät hyödynsivät eniten ennalta tunnetun teoksen hakua. Innokkaasti lukevat esteetikot ja tiedollisesti suuntautuneet lukijat varasivat kirjoja. Satunnaisemmin lukevat viihtyjät käyttivät vaihtelevimmin eri hakemisen tapoja. Satunnaisemmin lukevat esteetikot ja tiedollisesti suuntautuneet lukijat käyttivät eniten ennalta tunnetun teoksen hakua. Lukupiiriläiset käyttivät verkkokirjastoa ennalta tunnetun teoksen hakuun. Kaunokirjallisuuden aiheenmukainen haku oli lukupiiriläisille tuntematonta, eikä verkkokirjastoa käytetty kirjojen selaamiseen. Kaikki lukupiiriläisten tuottamat avainsanat oli luokiteltavissa Kaunokin ryhmiin. Avainsanoissa kuvailtiin eniten kirjojen teemoja. Vapaamuotoisissa kuvauksissa lukupiiriläiset tuottivat avainsanoja rikkaamman kuvauksen kirjoista kuvaillen kirjojen sisällöllisiä piirteitä kirjoihin liittyvien objektiivisten ja subjektiivisten piirteiden kuvailun jäädessä vähemmälle. Lukupiiriläisten ja asiantuntijoiden välinen sisällönkuvailun yhdenmukaisuus oli käsitetasolla kohtuullista. Lukupiiriläisten yhteisöllisesti tuottama sisällönkuvailu täydensi verkkokirjaston sisällönkuvailua. Lukupiiriläiset totesivat uusien ominaisuuksien soveltuvan yleisen kirjaston verkkokirjastoon, mutta eivät olleet innokkaita käyttämään niitä itse. Merkittävimmät syyt tähän olivat ajankäyttöön liittyvät arvostukset ja arkuus

Modelowanie procesu wyszukiwania informacji naukowej : strategie i interakcje

Zasadniczym przedmiotem podjętych w pracy rozważań jest proces wyszukiwania informacji naukowej. W części teoretycznej, na podstawie analizy kilkunastu istniejących koncepcji, przedstawiono propozycje nowych modeli zbierania i wyszukiwania informacji odzwierciedlających zachowania współczesnych użytkowników informacji naukowej. Przedmiotem badań części empirycznej były elementy interfejsu użytkownika ułatwiające prowadzenie interakcji na kolejnych etapach procesu wyszukiwania. Przeprowadzone badania zaowocowały stworzeniem modelu wspierania interakcji użytkownika z systemem. Dla osiągnięcia założonych celów w części teoretycznej wykorzystano metodę analizy i krytyki piśmiennictwa, natomiast w części empirycznej zastosowano metodę analizy zawartości (systemów), metodę benchmarkingu oraz metodę sondażu. W polskojęzycznej literaturze informatologicznej brak publikacji omawiającej problematykę wyszukiwania i zbierania informacji naukowej w sposób kompleksowy. Prezentowana monografia stara się wypełnić tę lukę, uzupełniając jednocześnie dotychczasową wiedzę o nowe wątki, a także odświeżając koncepcje, które na przestrzeni lat straciły na aktualności. Praca adresowana jest przede wszystkim do specjalistów – badaczy zachowań informacyjnych oraz projektantów systemów informacji naukowej, jednak z powodzeniem może być również wykorzystana jako materiał dydaktyczny dla studentów różnych kierunków.The basic object of the considerations which are presented in this work is the process of searching for scientific information. On the basis of an analysis of a dozen or so existing concepts, the theoretical part presents the proposal of new models of information seeking and searching – models which reflect the behaviour of the modern users of scholarly information. The object of research in the empirical part has to do with the elements of the user’s interface which facilitate interaction at the particular stages of the process of information retrieval. The research which was conducted bore fruit in the form of the construction of a model which supports the interaction of the user with the system. In order to fulfil the goals which were set, the theoretical part employs the method of the analysis and criticism of writing, whereas the empirical part employs the method of an analysis of the content (of systems), the benchmarking method and the survey method. Polish‑ language information science reference works do not include publications which discuss the problems of seeking and searching scientific information in a comprehensive manner. The present monograph attempts to fill this gap, at the same time enhancing the present state of knowledge by introducing new themes and refreshing the concepts which became somewhat obsolete in the course of years. The work is intended above all for specialists – the researchers of the informationbehaviour and the designers of scientific information systems. However, the work may also be successfully used as didactic material for students who pursue various courses of study

Social media and public libraries : exploring information activities of library professionals and users

Social media has become a part of many people’s everyday lives. In the library field the adoption of social media has been widespread and discussions of the development of “Library 2.0” began at an early stage. The aim with this thesis is to study the interface between public libraries, social media, and users, focusing on information activities. The main research question is: How is the interface between public libraries and social media perceived and acted upon by its main stakeholders (library professionals and users)? The background of Library 2.0 is strongly associated with the development of the Web and social media, as well as with the public libraries and their user-centered and information technological development. The theoretical framework builds on the research within the area of Library and Information Science concerning information behavior, information practice, and information activities. Earlier research on social media and public libraries is also highlighted in this thesis. The methods survey and content analysis were applied to map the interface between social media and public libraries. A questionnaire was handed out to the users and another questionnaire was sent out to the library professionals. The results were statistically analyzed. In the content analysis public library Facebook pages were studied. All the empirical investigations were conducted in the area of Finland Proper. An integrated analysis of the results deepens the understanding of the key elements of the social media and public library context. These elements are interactivity, information activities, perceptions, and stakeholders. In this context seven information activities were distinguished: reading, seeking, creating, communicating, informing, mediating, and contributing. This thesis contributes to develop the research concerning information activities and draws a realistic picture of the challenges and opportunities in the social media and public library context. It also contributes with knowledge on library professionals and library users, and the existing differences in their perceptions of the interface between libraries and social media