Suomen kieli tutkimuksen kohteena ja tieteen kielenä

Professorin juhlaluento 29. toukokuuta 2013 Helsingin yliopistossa

Sitaatioindeksityöryhmän raportti : Kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen käyttö suomalaisen tiedepolitiikan suunnittelun apuna

Työryhmän tehtävä Raportin on laatinut Raketti-hankkeen JURE-projektin 10.12.2009 asettama sitaatioindeksityöryhmä. Työryhmän tehtävänä oli 1) tehdä ehdotus sellaisesta pysyvästä järjestelmästä, joka tuottaa ensi sijassa Thomson Reutersin ISI Web of Science julkaisu- ja viittaustietokannoista kansainvälisesti vertailtavat tieteenala- ja tutkimusorganisaatiokohtaiset julkaisu- ja viittaustiedot ja 2) selvittää Thomson Reutersin lisäksi muiden kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen tietojen hankintaa ja käyttöä. Raportin sisältö Raportissa kartoitetaan osa-alueita, joissa kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen aineistoista voidaan tuottaa nykyistä parempi tietopohja tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön sekä selvittänyt miten nuo tiedot tulisi tuottaa, jotta ne antavat luotettavan ja oikeudenmukaisen kuvan suomalaisen tutkimuksen kokonaisuudesta ja eri tieteenalojen ja tutkimusorganisaatioiden roolista tuon kokonaisuuden muodostumiseen. Raportissa käydään läpi keskeiset bibliometriset käsitteet kuten julkaisut ja suhteellinen viittausindeksi, sekä tarkastellaan Thomson Reutersin ISI-aineistolla vaihtoehtoisten menetelmällisten ratkaisujen vaikutusta tieteenaloittaisiin ja tutkimusorganisaatiokohtaisiin julkaisujen ja viittausten määriin. Tieteenalaluokituksena käytetään virallisesta tieteenalaluokituksesta tarkoitukseen sovellettua versiota. Tutkimusorganisaatioilla tarkoitetaan yliopistoja, ammattikorkeakouluja, tutkimuslaitoksia, sairaanhoitopiirejä ja yrityksiä sekä muita tieteellisiä julkaisuja tuottavia organisaatioita. Laskelmien päävaihtoehdot liittyvät yhteisjulkaisujen osittamiseen eli jakamiseen tutkimusorganisaatioiden kesken sekä suomalaisten julkaisujen normalisointiin eli viittausten vertailukohteen valintaan. Raportissa nostetaan esiin kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen aineistojen käyttömahdollisuudet keskitetyn kansallisen julkaisurekisterin, sekä suomalaisen tutkimuksen kartoituksen, arvioinnin ja seurannan tietolähteenä. Kansainvälisten tietokantojen etuna on, että ne kattavat kaikkien suomalaisten tutkimusorganisaatioiden, ei vain yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen julkaisutiedot, ja että aineiston sisältämät viittaustiedot mahdollistavat tutkimuksen laadun ja näkyvyyden arvioinnin ja kansainvälisen vertailun. Raportissa selvitetään myös kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietojen käyttöä yliopistojen rahoitusmallissa sekä käydään läpi täsmällisemmin kotimaisten ja kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen sisältöä ja ominaisuuksia sekä niiden tarjoamia mahdollisuuksia tiedepolitiikan tietopohjan vahvistamisessa. Työryhmän ehdotukset Työryhmä katsoo, että kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen aineistot voisivat täydentää merkittävällä tavalla olemassa olevaa tiedepolitiikan tietopohjaa ja ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö hankkisi tätä tarkoitusta varten sekä Thomson Reutersin ISI- että Elsevierin Scopus-tietokannan aineistot. Työryhmä ehdottaa myös, että ministeriö käynnistäisi aineistojen pohjalta työryhmän hahmotteleman selvityksen suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kansainvälisestä julkaisujen määrästä ja näkyvyydestä. Työryhmä tekee esityksen selvityksessä noudatettavista menetelmällisistä ratkaisuista

TiedeKOTA-työryhmän raportti

Opetusministeriö asetti joulukuussa 2006 työryhmän, jonka tehtäväksi tuli kehittää KOTA-tietokannan tutkimusosiota. Kehittämisen tavoitteena oli, että tietokanta tuottaa luotettavaa, kattavaa ja vertailukelpoista tietoa suomalaisten yliopistojen tutkimustoiminnasta, erityisesti tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja sen edellyttämistä resursseista. Erityisenä tavoitteena oli luoda yliopistojen tulosrahoituksen tutkimusosion edellyttämä tietopohja. Lisäksi työryhmän tuli selvittää miten KOTA- tietokannan muuta tutkimustoimintaa kuvaavia tietoja voitaisiin kehittää. Opetusministeriön ylläpitämä KOTA-tietokanta sisältää tilastotietoa yliopistojen toiminnasta. Tieteellistä tutkimusta KOTA-tietokannassa kuvaavat julkaisu-, henkilökunta- ja tilinpäätöstiedot, opettaja- ja tutkijaliikkuvuustiedot sekä tiedot tohtoritutkinnoista. Julkaisutietojen keruussa on ongelmia julkaisutyyppien kattavuudessa, julkaisun tieteellisyyden määrittelyssä, julkaisujen kansainvälisyyden määrittelyssä, yhteisjulkaisujen tietojen keruussa, julkaisujen laadun määrittelyssä, julkaisujen luokituksessa sekä julkaisun tekijän määrittelyssä. Yliopistoissa julkaisutietojen tiedonkeruu ei työryhmän mukaan tapahdu tarpeeksi yhdenmukaisesti, jotta kerättävät tiedot olisivat vertailukelpoisia yliopistojen kesken. Koko yliopistokenttää ajatellen tietojen keruu vaatii paljon henkilöstöresursseja, eikä sitä välttämättä ole järjestetty kaikkein taloudellisimmin. Työryhmä esittää näiden ongelmien ratkaisuksi nykyistä kattavampaa, julkaisutyyppiin sekä julkaisufoorumiin perustuvaa julkaisutyyppiluokittelua. Julkaisun tekijän määritelmää työryhmä ehdottaa yksinkertaistettavaksi nykyisestä siten, että julkaisutiedot kirjataan kaikilta yliopiston henkilökuntaan kuuluvilta ja kirjoittajan affiliaation tulee pääsääntöisesti käydä ilmi julkaisusta. Tämän lisäksi työryhmä ehdottaa tieteenalaluokituksen käyttöönottoa koulutusalaluokituksen rinnalle. Julkaisujen tiedonkeruussa työryhmä katsoo, että tiedonkeruun kehittämisen kannalta ongelma on yliopistojen julkaisutietokantojen erilaisuudessa ja erillisyydessä, ei niinkään yksittäisten tietokantojen puutteissa. Paras tapa olisi, että yliopistot sopisivat keskenään neuvotellen julkaisutietokantojensa yhdenmukaistamisesta. Sen vaihtoehtona voisi olla sellaisen valtakunnallisen julkaisutietokannan perustaminen, johon yliopistojen julkaisutiedot siirrettäisiin ja tallennettaisiin ajantasaisesti yhdenmukaisella tavalla. Yliopistojen julkaisutietokantoihin ylläpitämiseen liittyvää työtä olisi mahdollisuus helpottaa hankkimalla keskitetysti kansainvälisistä julkaisutietokannoista suomalaisten tutkijoiden julkaisuihin liittyvä aineisto. Yliopistojen tutkimuksen tulosrahoituksessa tieteellistä julkaisutoiminnan käyttöä on mahdollista laajentaa soveltamalla työryhmän kanssa rinnan työskennelleiden julkaisutoiminnan julkaisukäytäntöihin ja julkaisujen työmäärään liittyvien tutkimushankkeiden tuloksia. Tieteellistä julkaisutoimintaa kannattaa käyttää tieteellisen tutkimuksen laadun arvioinnissa, koska siihen liittyvät bibliometriset menetelmät ovat kustannuksiltaan edullisia. Suomeen soveltuvimpana menetelmänä työryhmä pitää julkaisufoorumijärjestelmää, jossa tutkimuksen laatua arvioidaan sen julkaisufoorumin pohjalta, jolla tutkimuksen tulokset julkaistaan. KOTA-tietokannan muun tutkimukseen liittyvän tietopohjan parantamiseksi työryhmä esittää ehdotuksia koskien henkilökuntatietoja, tutkinto- ja opiskelijatietoja, kansainvälisen liikkuvuuden tietoja, tilinpäätös ja kustannustietoja, sekä muita tutkimustoimintaan liittyviä tietoja. Työryhmä on lisäksi tarkastellut opetusministeriön ja Tilastokeskuksen tiedonkeruun yhtenäistämistä tutkimukseen liittyvien tietojen osalta. Uudistettaessa tilastotuotantoa ja tilastojen sisältöjä on tarpeellista pyrkiä eroon päällekkäisistä tiedonkeruista. Työryhmän kannan mukaan Tilastokeskus toimii pääsääntöisesti tiedonkerääjänä

Tutkimuksen monitieteisyys ja laatu

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2016/tutkimuksen_monitieteisyys.html?lang=f