К вопросу о киевском хронотопе, или Как поссорились Исаак Моисеевич с Иваном Алексеевичем и что это дало Льву Исааковичу с Игорем Ивановичем

М. М. Бахтин ввел в научно-гуманитарный оборот такое понятие, как хронотоп, предполагающее огромное значение взаимосвязи между временем и пространством не только для физики или физиологии, но и для культуры. Для истории Киева осознание этой взаимосвязи по-прежнему актуально

К вопросу о киевском хронотопе, или как поссорились Исаак Моисеевич с Иваном Алексеевичем и что это дало Льву Исааковичу с Игорем Ивановичем

The author applies a metaphor of a Kievan chronotopos to considerations of a moral climate in Kiev at the end of XIX — beginning of XX cc. as exemplified in the life destinies of a psychiatrist and positivist philosopher I.A. Sikorsky and I.M. Schwarzman (the father of an existentialist philosopher L. Shestov).The keynote of the paper is the claim that the confrontation of the fathers has induced a number of geopolitical shifts and faults, and has led to the loss of homeland by their sons.Використовуючи метафору київського хронотопу, автор розглядає духовний клiмат Києва кiнця ХIХ — початку ХХ ст. на прикладi переплетення бiографiй психiатра i фiлософа-позитивiста I.О. Сiкорського та I.М. Шварцмана (батька фiлософа-екзистенцiалiста Л. Шестова). Головним лейтмотивом статтi є теза про те, що протистояння батькiв спричинило низку геополiтичних зсувiв i розломiв на київському грунтi, а також втрату батькiвщини їхнiми синами

"Sana, palaa musiikkiin." : Musiikki Osip Mandelstamin runojen maailmankuvassa 1908-1925

"Return, Word, where music begins." Music in the World View of Osip Mandelstam's Poetry This study examines the role of music and the interrelationship between poetic word and music in Osip Mandelstam's (1891-1938) poetry. By analysing Mandelstam's poems written in 1908-1925, the study creates a coherent view of the significance of word and music in his world view. The method used in the study is close analytic reading of poetic text. Instead of analysing the musicality of poetry from the point of view of metrics, phonetics or rhythm, the study focuses on the mythology of music in Mandelstam's poetry. Primarily, the poems are analysed as independent texts, and secondly, in the context of Russian cultural history and Mandelstam's own cultural philosophy as their background. The study consists of four parts. In the first section (chapter 2), the study examines the role of music in Mandelstam's early poems, which he wrote under the strong influence of Russian Symbolism. One of the main themes of Mandelstam's earliest poems is listening to the music of nature; this music reflects a higher reality that cannot be reached by human consciousness. The main problem treated in Mandelstam's early poems is the compatibility of a human being's own inner music with the harmony of the universe. The second part of the study (chapter 3) focuses on the role of music in Mandelstam' s version of the Russian poetic school, Acmeism. In his Acmeist poems, Mandelstam emphasises the verbal and logical characteristics of music, which can be seen as polemics adhering to the Romantic and partly Symbolist view of music as a metaphysical force. According to Mandelstam, the ideal of logical art is manifest in Johann Sebastian Bach's music. The third part (chapter 4) focuses on the significance of Christianity in Mandelstam's world view and the role of music in his religious poems. A close relationship between poetry, theology and religious philosophy was characteristic of the tradition of Russian Modernism. This is also visible in Mandelstam's poetry and in his conception of Christian music , which unites the Apollonian and Dionysian forces of culture into a harmonic whole. Finally, in the fourth section (chapter 5), I describe Mandelstam's idea of Russian Hellenism and how music is reflected in his poems in the context of ancient Greek mythology. All these elements of Mandelstam's world view reflect a profound tension between word and music, which is closely associated with ideological and philosophical problems that are manifest in his poetry. Subjects: Russian Literature; Music; Acmeism; Mandelstam, Osip"Sana, palaa musiikkiin." Musiikki Osip Mandelstamin runojen maailmankuvassa Tutkimuksessa tarkastellaan musiikin asemaa sekä poeettisen sanan ja musiikin keskinäistä suhdetta Osip Mandelštamin (1891-1938) runoudessa. Analysoimalla Mandelstamin vuosina 1908-1925 kirjoittamia runoja tutkimus luo yhtenäisen näkemyksen sanan ja musiikin merkityksestä maailmankuvassa, jota runot ilmentävät. Tutkimuksessa käytetty metodi on poeettisen tekstin analyyttinen lähiluku. Sen sijaan, että runojen musikaalisuutta analysoitaisiin metriikan, fonetiikan tai rytmin näkökulmasta, tutkimus keskittyy musiikin mytologiaan Mandelstamin runoudessa. Ensisijaisesti runoja analysoidaan itsenäisinä teksteinä, toissijaisesti Venäjän kulttuurihistorian ja Mandels tamin oman kulttuurifilosofian pohjalta. Tutkimus koostuu neljästä osasta. Ensimmäisessä (luku 2) tarkastelen musiikin merkitystä Mandelstamin varhaislyriikassa, jossa on nähtävissä venäläisen symbolismin voimakas vaikutus. Yksi Mandelstamin varhaisten runojen pääteemoista on luonnon musiikin kuunteleminen; tämä musiikki heijastaa korkeampaa todellisuutta, jota inhimillinen tietoisuus ei kykene saavuttamaan. Suurin ongelma on tällöin ihmisen oman sisäisen musiikin yhteensovittamattomuus maailmankaikkeuden harmonian kanssa. Tutkimuksen toinen osa (luku 3)keskittyy musiikin rooliin Mandelstamin akmeismissa. Akmeistisissa runoissaan Mandelstam korostaa musiikin verbaalista ja loogista luonnetta, minkä voi nähdä polemisoivan romantikkojen ja osaksi myös symbolistien näkemystä musiikista metafyysisenä voimana. Mandelstamin mukaan loogisen taiteen ihanne toteutuu Johann Sebastian Bachin musiikissa. Kolmas osa (luku 4) keskittyy kristinuskon merkitykseen Mandelstamin ajattelussa ja musiikin rooliin hänen uskonnollisissa runoissaan. Runouden, teologian ja uskonnonfilosofian läheinen suhde oli leimallista venäläisen modernismin traditiolle. Tämä on nähtävissä myös Mandel tamin runoudessa ja hänen ideassaan kristillisestä musiikista, joka yhdistää kulttuurin apollonisen ja dionyysisen puolen harmoniseksi kokonaisuudeksi. Neljännessä osassa (luku 5) kuvailen Mandelstamin ideaa venäläisessä hellenismissä ja musiikin osuutta hänen antiikin mytologiaan pohjautuvissa runoissaan. Kaikissa esittelemissäni näkökulmissa on kyse sanan ja musiikin pysyvästä jännitteestä Mandelstamin tuotannossa. Tutkimuksessani osoitan, että tuo enemmän tai vähemmän näkyvä jännite on tiiviisti sidoksissa Mandelstamia askarruttaneisiin kulttuurifilosofisiin ja maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin. Asiasanat: venäjänkielinen kirjallisuus; musiikki; akmeismi; Mandelstam, Osi