264 research outputs found

    Neilikan ja krysanteemin virustaudit vuosina 1978-79 maahan tuoduissa pistokkaissa

    Get PDF
    vokKirjasto Aj-

    Vadelman virustaudit

    Get PDF
    vokKirjasto Aj-kVirus diseaes on raspberr

    Terve kala : Tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito

    Get PDF
    Saatavissa my√∂s ruotsiksi, ven√§j√§ksi ja viroksiTerve kala ‚Äď tautien ennaltaehk√§isy, tunnistus ja hoito julkaistiin vuonna 2000. Kohderyhm√§n√§ olivat etenkin sis√§maan poikaskasvattajat, mutta opas l√∂ysi tiens√§ kala-alan ammattilaisten k√§ytt√∂√∂n laajemminkin ja my√∂s kalanviljelylaitoksia valvovien viranomaisen k√§sikirjaksi. Opas my√∂s k√§√§nnettiin sek√§ ruotsiksi ett√§ ven√§j√§ksi. Se on edelleen ainut suomenkielinen kokoomateos kalataudeista, niiden ennaltaehk√§isyst√§, tunnistuksesta ja hoidosta. Kansainv√§lisess√§ vertailussa Suomen kalatautitilanne on edelleen melko hyv√§. El√§v√§n kalan tuonti on kuitenkin lis√§√§ntynyt 2000-luvulla, ja uusia virus- ja bakteeritauteja on todettu. Kokemusten mukaan taudit levi√§v√§t etenkin kala- ja m√§tisiirtojen mukana maasta toiseen, koska t√§ytt√§ varmuutta kala- tai m√§tier√§n taudittomuudesta ei voida saada. Virus-, bakteeri-, lois- ja sienitaudeista kokemuksia on karttunut jo reilun kolmenkymmenen vuoden ajalta. Tautien ennaltaehk√§isy ja rokotteet ovat kehittyneet ja tiet√§mys taudeista yleens√§kin lis√§√§ntynyt siin√§ m√§√§rin, ett√§ Terve kala -oppaan p√§ivitt√§minen katsottiin aiheelliseksi. JULKAISU ON SAATAVISSA TOISTAISEKSI AINOASTAAN PDF-MUODOSSA. (Verkkoversio korjattu 15.1.2013) Takakannen esittelyteksti: Bakteerit, virukset, loiset ja sienet aiheuttavat kaloille monenlaisia sairauksia. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana kalatautien aiheuttajia on opittu tunnistamaan yh√§ paremmin, ja niit√§ osataan my√∂s ennaltaehk√§ist√§ ja hoitaa tehokkaasti. Kalojen terveydenhoito Suomessa onkin edennyt isoin harppauksin 1990-luvulta l√§htien. Kalojen hyvinvointi on t√§rkein tekij√§ sairauksien ennaltaehk√§isyss√§. Viljelylaitosten henkil√∂kunnan kokemus ja ammattitaito ovat avainasemassa, kun on kysymys kasvatettavien kalojen terveydest√§. Terve kala -opas tukee t√§t√§ kalanviljelylaitoksissa teht√§v√§√§ perusty√∂t√§. Terve kala on k√§yt√§nn√∂nl√§heinen opas havainnollisine v√§rikuvineen. Se sis√§lt√§√§ kirjallisuudesta koottua ja kokemusper√§ist√§ tietoa kalatautien ennaltaehk√§isyst√§, tunnistuksesta ja hoidosta. Kirja on tehty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Elintarviketurvallisuusviraston ja Oulun yliopiston asiantuntijoiden yhteisty√∂n√§. Terve kala -kirja on ensi sijaisesti tarkoitettu sis√§maan poikasviljelij√∂iden oppaaksi, mutta se tarjoaa runsaasti tietoa my√∂s emo- ja ruokakalankasvattajille ja soveltuu erinomaisesti opetukseen.Toinen tarkistettu paino

    Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä

    Get PDF
    Tämän dokumentin korvaa uusi, päivitetty dokumentti osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/tuhkarokko/toimenpideohje-tuhkarokkotapauksiin</a

    Tervetaimiasemalla tuotannossa olevat ja lajikekokeita varten lisätyt luumulajikkeet

    Get PDF
    VokKirjasto Aj-

    Luumujen ja kirsikan virustaudit

    Get PDF
    VokMyynti MTT:n kirjast

    Suun kliinistä limakalvodiagnostiikkaa Itseopiskellen www.oralmedicine.se -tietokannan avulla

    Get PDF
    Tutkielmassa perehdytään suun limakalvoilla yleisimmin esiintyviin sairauksiin ja tutustutaan niihin liittyvään kirjallisuuteen. Tutkimuksen on tarkoitus kehittää opiskelijan taitoja erityisesti suun limakalvomuutosten tunnistamisessa ja niiden erottamisessa toisistaan. Tutkielma tehtiin perehtymällä www.oralmedicine.se -sivustolla olevaan kuvastoon, joka käsittää 1330 valokuvaa suun limakalvomuutoksista. Kuvat jaettiin eri alaluokkiin ulkoasunsa perusteella, jonka jälkeen tutustuttiin kunkin aihepiirin kirjallisuuteen. Lisäksi tutkielman tekijä luennoi hammaslääketieteen opiskelijoille Turun yliopistossa suun limakalvomuutoksista. Tutkielma osoitti suun kliinisen limakalvodiagnostiikan haasteellisuuden. Muutokset muistuttavat usein toisiaan, eikä diagnoosia voida yleensä varmistaa pelkän kliinisen kuvan perusteella. Toisaalta tutkielma osoitti, että kliinisten kuvien tutkiminen voi olla tehokas oppimismenetelmä ja auttaa diagnoosin tekemisessä potilastyössä.Siirretty Doriast

    Virustaudit kiusaavat siemenperunaa

    Get PDF
    Perunan virukset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Erityisesti Y-virusta löytyy entistä useammin siemenperunasta. Lajikkeiden välillä on eroja virusherkkyydessä.vo

    Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa

    Get PDF
    Vuosina 2007 2009 toteutetun Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa hankkeen tavoit-teena oli lisätä perunan satotasoa sekä parantaa sadon laatua ja siten lisätä perunan huoltovarmuutta Kar-jalan tasavallassa. Hankeen rahoittaja oli Euregio Karelia Naapuruusohjelma (Interreg/Tacis) ja hankkeen toteuttamisesta vastasi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Ruukki. Muita yhteistyötahoja olivat NorTech Oulu/Oulun yliopisto, Petroskoin valtionyliopisto, Karjalan tasavallan maa- ja metsätal-ousministeriö, Besovetskoen perunantuotantotila, Suomen siemenperunakeskus Oy, Elintarviketurvalli-suusvirasto Evira ja ProAgria. Karjalan tasavallassa, Petroskoin lähellä sijaitsevalla Besovetskoen tilalla kahden kasvukauden aikana toteutetuissa kenttäkokeissa testattiin kahden suomalaisen (Saturna ja Fambo) ja kahden venäläisen (Au-rora ja Lado ki) lajikkeen taudinkestävyys- ja tuotanto-ominaisuuksia paikallisissa olosuhteissa synteetti-sellä ja orgaanisella lannoituksella. Ensimmäisen vuoden koe perustettiin tarkastetuilla siemenperunoilla. Toisen vuoden koe toteutettiin ensimmäisen vuoden sadosta saaduilla siemenperunoilla. Ensimmäisen koevuoden perunasadoissa oli suuria eroja lajikkeiden välillä, mikä johtui siemenperunoi-den erilaisesta taustasta ja etenkin venäläisten lajikkeiden kasvustoissa runsaina esiintyneistä kasvi-taudeista. Fambo tuotti kumpanakin vuonna suurimman sadon (31 t/ha vuonna 2007 ja 36 t/ha vuonna 2008) muihin lajikkeisiin verrattuna (keskimäärin 19 t/ha vuonna 2007 ja 31 t/ha vuonna 2008). Fambon suurta satoa selittänee sen aikaisuus. Lannoitus ei vaikuttanut perunan satoon eikä kasvuston tai sadon tautisuuteen. Näiden tulosten perusteella näyttäisikin siltä, että orgaaninen lannoite eli komposti soveltuu hyvin perunan lannoitukseen Karjalan tasavallan tuotanto-oloissa, etenkin jos käyttömäärän ja täydennys-lannoituksen tarve määritetään ravinneanalyysin perusteella. Eniten kasvusto-oireita, sadon alennuksia ja laatuvioituksia näissä kenttäkokeissa aiheuttivat perunaseitti ja virustaudit. Perunaseittiä esiintyi kaikissa lajikkeissa ja sen lähteitä olivat sekä maa että venäläisten lajikkeiden kohdalla myös siemenperuna. Siemenperuna peittaus vähensi tehokkaasti perunaseitin anka-ruutta. Virusoireiden voimakkuus vaihteli viruksittain ja lajikkeittain. Yleisimmät virukset olivat perunan M- ja Y -virukset, joita venäläisessä siemenperunassa oli runsaasti. Kokeisiin valituista venäläisistä lajikkeista Aurorasta ja Lado kista tuotettiin tautivapaita mikrotaimia lämpökäsittelyn, meristeemiviljelyn ja mikrolisäyksen avulla. Hankkeen loppuvaiheessa mikrolisätty aineisto luovutettiin Petroskoin valtionyliopistoon perustettuun perussiemenpankkiin kantasiemenaineis-toksi. Perussiemenpankin ylläpitoa varten Petroskoin valtionyliopiston tutkijoille järjestettiin mikro-lisäyskoulutusta Suomen siemenperunakeskus Oy:ssa sekä MTT Ruukin perunalaboratoriossa.A three-year (2007 2009) collaborative project was set up to identify the most important problems in potato production in the Russian Republic of Karelia. The project was funded by EU (Intereg/Tacis) and led by MTT Agrifood Research Finland Ruukki. The major cooperation partners were NorTech Oulu/ University of Oulu, University of Petrozavodsk, Finnish Seed Potato Centre Ltd, ProAgria Rural Advisory Center and Finnish Food Safety Authority Evira. The general aim of the project was to in-crease the potato yield and improve the crop quality and thereby guarantee self-sufficiency in potato production in the Republic of Karelia. To achieve this, the subsequent objectives were 1) to identify the most important diseases in potato production in the Republic of Karelia, 2) to assist in the production and maintenance of healthy seed material, 3) to compare Russian and Finnish cultivars in the Karelian conditions and 4) to determine the effect of the organic fertiliser on the growth and yield of potato. A field experiment was carried out in two consecutive growing seasons in a grower s field in Verhovje near Petrozavodsk in the Republic of Karelia to study the effects of a fertiliser (synthetic or organic) and a potato cultivar on crop growth, yield and the occurrence of diseases. Two commonly cultivated Russian cultivars, Aurora and Lado ki, and two Finnish cultivars, Saturna and Fambo, were chosen for the experiments. There were differences between cultivars in yield. Especially in the first year, this may have been due to the different background of the seed material, and in the case of Russian cultivars, to the high incidence of pathogens. Cultivar Fambo produced the greatest yield in both years, 31 t/ha in 2007 and 36 t/ha in 2008, whereas the average for the other cultivars was 19 t/ha and 31 t/ha, respec-tively. The type of fertiliser did not affect the yield or the incidence of the diseases indicating that the organic fertiliser is a good alternative to the synthetic fertilisers in Karelian conditions. The main disease problems were caused by Rhizoctonia stem canker and black scurf, and viruses. High incidence and severity of Rhizoctonia was observed in all cultivars. The infection by Rhizoctonia was both soil-borne, and in the case of Russian cultivars, also seed-borne. The use of seed dressing reduced the severity of the disease. Viral symptoms were observed during the growing season on all cultivars, but especially on the foliage of cultivars Aurora and Lado ki. The severity of the symptoms varied de-pending on the virus. Potato virus M and Y were the viruses most commonly detected. Disease free micropropagated material was successfully produced from the two Russian cultivars, Au-rora and Lado ki, using heat treatment, meristem culture and micropropagation. In the end of the project, the material was placed in the Basic Seed Bank established at the University of Petrozavodsk. The personnel responsible for the maintenance of the Seed Bank were given training in micro propaga-tion and other relevant topics in Finland at the laboratories of MTT Ruukki and Finnish Seed Potato Centre Ltd.vo

    Zoonoottiset virukset ja niiden vuorovaikutus isäntien kanssa

    Get PDF
    Tiivistelmä. Virusten ja nisäkäsisäntien yhteisevoluutio ja kilpavarustelu on jatkunut kautta historian muotoillen niin isäntien immuniteettijärjestelmää kuin viruksiakin. Edelleen molempien osapuolten on jatkettava muuntelua ja sopeutumista pysyäkseen toisen mukana ja säilyäkseen. Virusten nopea muuntelu aiheuttaa nisäkkäille valintapainetta, joka näkyy esimerkiksi valintana immuunijärjestelmään liittyvissä geeneissä. Eri nisäkäsisäntien välillä on suuria eroja siinä, millaisia oireita jokin virus läsnä ollessaan niissä aiheuttaa. Yleisempien luonnollisten virusreservi-isäntien (lepakot, jyrsijät) genomeissa on oltava jotain erityistä, joka selittää virusinfektion fenotyyppiset erot väli- ja vahinkoisäntiin verrattuna. Lepakoiden uniikin immuunijärjestelmän taustalla on arveltu olevan niiden nisäkkäille ainutlaatuinen kyky lentää, jonka myötä niille olisi ikään kuin vahingossa kehittynyt kyky elää sopuisaa yhteiseloa useiden maailman patogeenisimpien viruslajien kanssa. Luonnollisten isäntien genomeista on löydetty useita merkkejä immuunijärjestelmään vaikuttavien geenien voimakkaasta positiivisesta valinnasta ja toisaalta joidenkin geenien osittaisista tai täydellisistä deleetioista. Vielä ei olla kuitenkaan pystytty tunnistamaan niitä tekijöitä, jotka lopulta antavat reservi-isännille kyvyn kontrolloida virusinfektiota. Ihmisiin tarttuvia zoonoottisia virustauteja on jo löydetty todella paljon ja lisää löydetään jatkuvasti, kun muissa nisäkkäissä elävät virukset mutatoituvat niin, että kykenevät infektoimaan myös ihmisiä. Usein virukset ovat lähtöisin villieläimistä, joista siirtyvät koti- tai tuotantoeläinten kautta ihmisiin. Uudet zoonoottiset virustaudit muodostavat todellisen pandemiariskin ja ovat vaikeasti hallittavissa. Historian zoonoottisten epidemioiden ja nykyisten tunnettujen zoonoosien, sekä virusreservi-isäntien tutkiminen voi auttaa ennustamaan, mikä useista potentiaalisista viruksista voisi aiheuttaa seuraavan ihmisepidemian. Virustautien ennaltaehkäisy tutkimuksen ja tiedon levittämisen kautta on ensiarvoisen tärkeää maailman globalisaation vain vauhdittuessa. Rokotteiden kehittely on vielä huomattavasti antiviraalisten lääkkeiden kehittelyä tärkeämpää, sillä tehokkaan rokotteen löytyessä sen avulla voidaan luoda elinikäinen immuniteetti virusta vastaan. Rokotteiden kehittämistä vaikeuttaa virusten jatkuva muuntelu. Rokotevalmistuksessa pyritään luomaan valmiste, joka pystyisi luomaan immuniteetin viruksen kaikkia eri kantoja kohtaan
    • ‚Ķ
    corecore