Terveydenhoitajien kokemuksia alle 1-vuotiaisiin kohdistuneen lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta ja sen puheeksi ottamisesta.

TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitajatyön suuntautumisvaihtoehto Tekijät: Saara Hyytinen, Minna Kiljo & Emilia Kurkela Opinnäytetyön nimi: Terveydenhoitajien kokemuksia alle 1-vuotiaisiin kohdistuneen lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta ja sen puheeksi ottamisesta Työn ohjaaja: Kaisa Koivisto ja Ulla Paananen Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2015 Sivumäärä: 59 + 1 Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla lastenneuvolan terveydenhoitajien kokemuksia tunnistaa vauvoihin kohdistunutta väkivaltaa ja väkivallan puheeksi ottamista. Tavoitteena oli tuottaa kokemuksellista tietoa vakavasta alle 1-vuotiaaseen lapseen kohdistuvasta väkivallan ilmenemisestä, tunnistamisesta ja ammattilaisen valmiuksista ottaa asia puheeksi. Keräsimme aineistomme haastattelemalla kolmea lastenneuvolassa työskentelevää terveydenhoitajaa heidän kokemuksistaan alle 1-vuotiaisiin kohdistuneen väkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tuloksiksi saimme aineiston analysoinnin perusteella neljä pääluokkaa, jotka ovat: laiminlyönnin tunnistaminen, puheeksi otto, toiminta puheeksi oton jälkeen ja jatkokoulutuksen tarve. Tutkimuksessamme ilmeni muun muassa, että terveydenhoitajat tunnistivat lähisuhdeväkivaltaa eniten fyysisten- ja emotionaalisten väkivallan merkkien muodossa. Riskitekijät, jotka vaikuttavat lähisuhdeväkivallan käyttöön, nousivat terveydenhoitajien esimerkeissä esille. Näitä olivat vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, vanhemman lapsuudessaan kokema kaltoinkohtelu, teinivanhemmuus sekä yksinhuoltajuus ilman tukiverkostoa. Terveydenhoitajilla oli myös useampia keinoja ottaa väkivalta puheeksi ja toimia puheeksi oton jälkeen. Kuitenkin lisäkoulutusta tarvittaisiin erityisesti puheeksi oton välineistä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi Oulun kaupungin neuvoloiden terveydenhoitajien perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvässä lisäkoulutuksessa. Saadun aineiston perusteella voidaan kehittää terveydenhoitajien koulutuksen sisältöä siten, että vastavalmistuneilla terveydenhoitajilla olisi paremmat valmiudet perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen heti valmistumisen jälkeen. Tutkimustiedosta on hyötyä myös tulevaisuudessa omassa ammatissamme. Asiasanat: lastenneuvola, lähisuhdeväkivalta, lapsiperhe, vauva, puheeksi ottoABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Degree programme in Nursing and Health Care, Option of Preventive Health Care Authors: Saara Hyytinen, Minna Kiljo & Emilia Kurkela Title of thesis: Public Health nurses’ experiences of recognizing domestic violence against less than one year of aged children and broach the issue with the clients. Supervisors: Kaisa Koivisto and Ulla Paananen Term and year when the thesis was submitted: Spring 2015 Number of pages: 59+1 The purpose of the study was to find out how public health nurses recognize domestic violence against less than one year of aged babies. We also wanted to know how nurses broach violence and do they need new ways to recognize signs of violence and neglect. The study material was collected by interviewing three public health nurses working in child welfare clinics. The interview method was half -structured theme interview and the data were analyzed by inductive content analysis. The results were grouped in four main categories: recognizing neglect, broaching, action after broaching, and nurses’ needs for further education. The results indicate that public health nurses’ recognized domestic violence mostly by signs of physical violence and neglect and also signs of emotional abuse and neglect. Public health nurses brought up certain risk factors that had an influence in using violence against under one year old children. Those were parents’ mental problems and substance abuse problems, parents that had experienced maltreatment and neglect in their own childhood, teen parents and single parenthood without support network. Nurses had several ways to broach violence and neglect and they also knew how to proceed after broaching. However, they felt the need to have more education about domestic violence against babies. Further education was also hoped about the tools in bringing the subject up. We hope that our study would be useful in developing domestic violence education for public health nurses working in child welfare clinics. Also developing new ways to prevent violence is one of the most important educational challenge. From this study we got plenty of knowledge that we can use in our own work in child welfare clinics. Keywords: child welfare clinic, domestic violence, families with children baby, broachin

Kasvu vanhemmuuteen -ryhmä vanhemman mentalisaation tukena : Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin Kasvu vanhemmuuteen -ryhmän merkitys vauvalle ja vanhemmalle

Tutkimuksellinen opinnäytetyö toteutettiin vuoden 2017 aikana. Toimeksiantajana toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, ja yhteyshenkilöinä olivat Varsinais-Suomen piirin perhekeskustoiminnan koordinaattori Johanna Franska sekä perhekeskustoiminnan ohjaaja Rea Metsäpalo. Tutkimuksen tavoitteena oli lasten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla varhaista vuorovaikutusta, sekä vanhempien mentalisaatiokykyä ja vanhemmuutta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kasvu vanhemmuuteen –ryhmän merkitys vauvalle sekä vanhemmalle. Kasvu vanhemmuuteen -ryhmä on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin vertaistuellinen ja keskusteleva ryhmä, johon osallistuvat vanhemmat alle vuodenikäisine esikoisvauvoineen. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Tiedonhankintamenetelmänä käytimme ryhmäteemahaastattelua. Pyrimme täydentämään haastatteluista saatavaa aineistoa ja lisäämään luotettavuutta hankkimalla tietoa myös sähköisen kyselyn avulla. Näiden menetelmien avulla pyrimme selvittämään vanhempien kokemuksia siitä, mitä merkitystä osallistumisesta Kasvu vanhemmuuteen –ryhmään on ollut sekä vanhemmalle että vauvalle. Keräsimme myös vanhempien ajatuksia ja palautetta ryhmän toiminnasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu lapsen psyykkisestä ja sosiaalisesta kehityksestä ensimmäisen vuoden aikana, varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä sekä mentalisaatioteoriasta ja sen taustalla olevista kiintymys- ja objektisuhdeteorioista. Nämä kaikki tukevat Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Kasvu vanhemmuuteen –ryhmän periaatteita ja työn tavoitteita. Tulosten perusteella Kasvu vanhemmuuteen –ryhmä tukee ja vahvistaa vanhemman mentalisaatiota sekä vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta, ja on siten merkityksellinen vauvan hyvinvoinnille. Ryhmän ansiosta vanhemmat havainnoivat enemmän vauvaansa ja pohtivat vauvan käyttäytymisen taustalla olevia tunteita ja tarpeita. Osa vastaajista koki vauvan hyötyvän, kun vanhempi on ryhmään osallistumisen ansiosta jaksavampi ja voi paremmin. Ryhmä on merkityksellinen vanhemmalle sen vertaistuellisen ja luottamuksellisen ilmapiirin vuoksi. Vanhemmat kokivat saaneensa tukea ja uusia työkaluja vanhemmuuteen ja vauva-arkeen. Ryhmässä käsiteltävät teemat ja aiheet koettiin hyviksi ja ryhmän toivottiin jatkuvan pidempään.The research was carried out during the year 2017. The commissioner was the Mannerheim League for Child Welfare, Southwest Finland district. The contact persons were Johanna Franska and Rea Metsäpalo. The aim of the study was to promote the well-being of children by supporting parents’ mentalization and parenting. The purpose of the study was to find out the Growth to Parenthood groups importance for the parent and for the baby. Growth to Parenthood groups are conversational peer groups, which includes parents and their first born children under the age of one year. Research is a qualitative research. As a method of gathering information we used group theme interviews. We wanted to supplement the material from the interviews and increase the reliability by using also query. Our aim was to find out what parents thought was the groups benefits for themselves and for the baby. We also collected parents experiences about the functioning of the group and development ideas. The theoretical framework of the study consists of the psychological and social development of the child during the first year, the importance of early interaction, the mentalization theory and the attachment and objectivity theories behind it. Mentalization theory is supporting the needs and the aims of Mannerheim League for Child Welfare and the Growth to Parenthood group. Based on the results, it can be said that the Growth to Parenthood group supports parent mentalization and early interaction, which is important for the baby’s well-being. Most of the parents became more observant for their babies, and begun to think more of thoughts and feelings of the child. Parents also believed that the baby would enjoy and benefit from the presence of other people, and the new environment and variation in everyday life. Some parents responded that the baby would also benefit from the fact that the parent is more affluent because of the group. Growth to Parenthood group is important for parents because of its peer guidance and confidentiality. Participants found that participating in the group was a good experience and that the themes and topics were good. Parents wanted the group to continue for longer

Vauvahieronta ja kapalointi : Opetusvideo vanhemmille

Varhainen vuorovaikutus on erityisen tärkeä osa vauvan ensimmäistä vuotta ja sen laatu vaikuttaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen, joten perheen tulee panostaa mahdollisimman paljon siitä huolehtimiseen erilaisin keinoin. Vauvahieronta ja kapalointi ovat erinomaisia tapoja edistää varhaista vuorovaikutusta perheen ja vauvan välillä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä vauvan ja vanhempien välinen hyvä varhainen vuorovaikutus on sekä tuottaa opetusvideo vauvahieronnasta ja kapaloinnista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ulkoisille internet-sivuille vauvojen vanhempien katsottavaksi. Opinnäytetyöni tehtävät ovat millaista on hyvä varhainen vuorovaikutus vauvan ja vanhemman näkökulmasta, millä tavoin vauvahieronta ja kapalointi edistävät vauvan kehitystä sekä varhaista vuorovaikutusta ja miten vauvaa hierotaan ja miten hänet kapaloidaan oikeaoppisesti. Menetelmällisesti opinnäytetyöni oli toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena oli opetusvideo. Työnaihe sekä idea opetusvideon tekemisestä tulivat työelämästä. Opetusvideo sisältää vauvahieronnan, vauvan venyttelyn sekä vauvan kapaloinninerillisinä liikesarjoina sekä tekstiä, missä kerrotaan mm. vauvahieronnan ja kapaloinnin hyödyistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli opettaa videon avulla vauvojen vanhempia tarkoituksenmukaiseen vauvahierontaan, venyttelyyn sekä kapalointiin, mitkä edesauttavat vauvojen terveellistä kehitystä ja toimivat tehokkaina vuorovaikutussuhteen kehittäjinä vauvan ja vanhempien välillä. Kehittämisehdotuksena laajentaisi videoiden kielivalikoimaa pelkästä suomenkielestä ruotsin- sekä englanninkieleen. Ehdotan myös opetusvideovalikoiman laajentamista sekä palautteen keräämistä vanhemmilta opetusvideoiden toimivuudesta.Early interaction is an extremely important part of baby’s first year and its quality reflects to the baby’s far future. A family thus has to invest a lot in taking care of it in various ways. Baby massage and swaddling are great forms of early interaction between the family and the baby. The purpose of this study was to find out what is good early interaction between parents and their baby. Another purpose was to prepare a video guide about baby massage and swaddling to be published on the internet for the parents to learn from. The tasks of the thesis were to clarify what is good early interaction from the baby’s and parent’s point of view, in which ways baby massage and swaddling promote baby’s development and early interdependency and also to clarify how you can massage a baby and swaddle him/her the right way. The method of my thesis is functional and the end product is a video guide. The idea for the thesis and for the video came from the client. Video guide contains baby massage, stretching and swaddling as separate sets of motions and also text explaining the benefits of baby massage and swaddling among other things. The aim is to teach parents correct baby massage, stretching and swaddling techniques via video which help the baby’s healthy development and work as powerful interdependency developers between the baby and the parents. Proposals for improvement are to make the video guides multi-lingual, that is in English and Swedish to broaden the viewer selection. And to do more video guides and to gather feedback about the video guides from the parents

Vauvahieronta varhaisen vuorovaikutuksen tukena

Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli järjestää vauvahierontapäivät tervey-denhoitajille ja perhetyöntekijöille sekä vanhemmille Imatralla Mansikkalan neuvolassa. Lisäksi oli tuottaa vauvahierontaesite jaettavaksi vauvahierontapäivään osallistuville vanhemmille ja neuvolaan. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena järjestämällä kolme vauvahierontapäivää. Ensimmäinen vauvahierontapäivä järjestettiin Imatralla työskenteleville terveydenhoitajille ja perhetyöntekijöille 9.9.2009. Toinen päivä järjestettiin vanhemmille 5.10.2009 ja kolmas kutsuttiin pitämään Kaukopään äiti-vauvaryhmälle 22.10.2009. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä vauvahieronnasta hoitoalan ammattilaisille ja perheille. Jokaisen päivän sisältö suunniteltiin erilaiseksi ottaen huomioon ryhmän tarpeet. Aihe on ajankohtainen, koska varhaisesta vuorovaikutuksesta ja sen tärkeydestä puhutaan paljon. Vauvahieronta haluttiin tuoda esille, sillä siitä on hyötyä sekä vauvalle että vanhemmille varhaisen vuorovaikutussuhteen luomisessa. Painotus vauvahieronnassa on vauvan ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa ja sen vahvistamisessa erityisesti kosketuksen, äänen ja katsekontaktin avulla. Vauvahieronta tukee myös vauvan fyysistä kasvua luonnollisella tavalla. Perheille järjestettävässä tapahtumassa vanhemmat täyttivät palautelomak-keen, jolla he arvioivat tapahtuman onnistumista. Palautteen mukaan vauva-hierontapäivät olivat hyödyllisiä ja osallistujat saivat aiheesta paljon uutta tietoa. Suurimmalla osalla vanhemmista ei ollut varhaisesta vuorovaikutuksesta eikä vauvahieronnasta juurikaan aikaisempaa tietoa. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää esimerkiksi isien merkitystä vauvahierojina tai tehdä opetusvideo vauvahieronnasta, joka helpottaisi hieronnan opettelua. Jatkossa olisi hyvä tehdä myös määrällinen tai laadullinen tutkimus vauvahieronnan vaikuttavuudesta.The purpose of our thesis was to organize baby massage days for healthcare nurses and family workers and families with a firstborn baby in Imatra at Man-sikkala child health clinic. Our aim was to create a baby massage leaflet which we can distribute to parents and to the clinic. We arranged three different kinds of baby massage days. The first day was for healthcare nurses and family workers in Imatra 9.9.2009. The second day we arranged for families with a firstborn baby 5.10.2009, and we were also invited to hold the third baby mas-sage day for a mother-baby group at Kaukopää 22.10.2009. The objective for the days was to increase knowledge of early interaction and baby massage. We had designed the contents of each baby massage day to be different depending on the needs of the subject group. Our thesis was functional. The theoretical part contained information on early interaction and baby massage. Based on our theory we gave different kinds of PowerPoint-demonstrations at each event. The mother-baby group at Kau-kopää was the only exception because it concentrated only on baby massage movements without a theory part. At the baby massage event we recommended baby massage as a good way to improve early interaction. We produced a baby massage leaflet, which explains baby massage movements and how to prepare for the massage, and which also highlights the benefits of the massage. The importance of early interaction is actively discussed at the moment. So we feel that the subject of our thesis is highly topical. We wanted to bring baby massage forth because it is beneficial both for the babies and their parents in creating early interaction. Safe and tender massage is a good way for a father to get to know his baby. Baby massage supports babies’ healthy physical growth in a natural way. With our leaflet parents can easily practise baby mas-sage movements at home. We got a lot of good feedback from the participants. Most of them did not have any previous knowledge of baby massage and early interaction. In the future it would be interesting to find out more about fathers’ significance as masseurs or produce an educational video about baby massage.Vauvahierontaesite Vauvahierontapäivät ja diaesitykse

Vauvan hoito

Opinnäytetyö pohjautuu osaksi Turun sosiaali- ja terveystoimessa käynnissä olevaan Valmiina vanhemmuuteen -osaprojektiin Neuvolatoiminta 2010- luvulle (Kymppi-hanke). Turun ammattikorkeakoulu on mukana hankkeen toteuttamisessa ja tarkoituksena on tuottaa uudistettua sekä yhtenäistä materiaalia perhevalmennusten toteuttamiseen Turun äitiysneuvoloissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on luoda uudistettu tietopaketti vauvan hoidosta. Työssä on tarkasteltu synnytyksen jälkeistä aikaa, jolloin vauvan hoito tulee vanhemmille konkreettiseksi osaksi arkea. Samalla on painotettu tärkeimpiä asioita, joita vauvan hoidossa tulisi ottaa huomioon. Tietopaketti sisältää kattavasti tietoa terveen vastasyntyneen hoidosta sekä perehdyttää tavanomaisimpiin ongelmatilanteisiin, joita ensimmäisen ikävuoden aikana voidaan kohdata. Työhön on tuotu ammattilaisten tarvitsemia työvälineitä ja keinoja, joiden avulla heidän on helpompi perehdyttää tulevia vanhempia aiheeseen. Opinnäytetyön sisältö liitetään osaksi perhevalmennuksen käsikirjaa, jonka avulla tieto vauvan hoidosta tavoittaa neuvolatyössä työskentelevät ammattilaiset. Työssä on huomioitu vastasyntyneiden vanhempia ja sen mahdollistamiseksi on saatu konkreettista tietoa Turun kirkkotien neuvolassa toteutetusta kyselystä, jossa kartoitettiin, minkälaista tietoa vauvan hoidosta kaivataan tulevaisuudessa. Opinnäytetyössä on pohdittu uusia keinoja, jotka helpottaisivat ammattilaisten työtä lähestyä vanhempia yhä mielenkiintoisemmilla tavoilla. Tämä opinnäytetyö on toteutettu osittain kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Työn kokoamiseen käytetty aineisto koostuu ajankohtaisesta kirjallisuudesta, artikkeleista sekä tutkimuksista. Lisäksi työhön on valittu lähteitä myös luotettavia sähköisiä tietokantoja käyttäen.Thesis is a part of the Upgrading maternity and child health care clinics to 21st century -project (Kymppi-project) which is a sub-project to the Turku Social and Health Services' project called "Ready for the parenthood". Turku University of Applied Sciences is involved in the project and the aim is to produce revised/renewed and integrated family training material for the maternity clinics in Turku. The purpose of this thesis is to create renewed manual about baby care. At this work has examinated the postnatal time when taking care of the baby becomes concrete in parents’ everyday life and also emphasised the most important issues to pay attention to at that time. The manual has wide range of information how to take care of the healthy newborn and it inducts into the most common problem situations that occur during the child’s first year of life. At this work has highlighted tools and appropriate ways to work which the professionals require. The purpose of these tools and ways to work mentioned in this manual is to facilitate professionals when they familiarise new parents into the subject. The contents of this thesis will also be a part of the family training handbook which is written for the professionals who work at maternity clinic. Thesis has also taken into account the parents of the newborn babies and received concrete information what kind of information about baby care they would require in the future from the survey conducted in Turku Kirkkotie maternity clinic. At this thesis has discussed about different kinds of new tools which would facilitate professionals to approach the parents with more interesting ways. This thesis has carried out on the basis of literature review. The material used to assemble the content has been current literature, articles and researches. Some source material has been also chosen by using confidential electronical databases

"Isi, ota minut syliin" : Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen isän ja vastasyntyneen välillä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä isille suunnattu vauvanhoitokansio sairaalan lapsivuodeosastoille Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kannustaa ja tukea isää varhaiseen vuorovaikutukseen vastasyntyneen kanssa mahdollisimman pian syntymän jälkeen sekä vahvistaa isän valmiuksia toimia vastasyntyneen kanssa myös kotona. Opinnäytetyön aihe nousi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarpeesta kiinnittää enemmän huomiota isien ohjaukseen lapsen syntyessä perheeseen. Opinnäytetyö toteutettiin tuotoksellisena opinnäytteenä. Kirjoitimme aiheesta kirjallisuuskatsauksen, jossa käsittelimme isyyttä ja siihen valmistautumista sekä varhaista vuorovaikutusta ja sen merkitystä vastasyntyneelle. Lisäksi käsittelimme vauvanhoitoa sekä ohjausta ja perhekeskeisyyttä hoitotyössä. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta kokosimme ohjauskansion, joka antaa isille tietoa ja käytännön ohjeita varhaisesta vuorovaikutuksesta ja vastasyntyneen hoidosta. Kansion on tarkoitus olla tukena osastolla saatavalle suulliselle ohjaukselle. Isien on mahdollista lukea kansiota osastolla ollessaan. Isän ja vastasyntyneen välisellä varhaisella vuorovaikutuksella on suuri merkitys lapsen kehitykselle. Se luo myös pohjan koko elämän mittaiselle isä-lapsi-suhteelle. Tästä syystä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen heti lapsen syntymän jälkeen on tärkeää. Vuorovaikutussuhde kuitenkin kehittyy ja saa uusia ulottuvuuksia lapsen kasvaessa ja oppiessa uusia vuorovaikutustaitoja. Kehittämisehdotuksenamme olisikin tutkia isän ja imeväisikäisen (< 12kk) välistä vuorovaikutusta, siinä mahdollisesti ilmeneviä ongelmia sekä vuorovaikutussuhteen tukemismahdollisuuksia.The purpose of this thesis was to create an infant care guide for fathers to be available on the maternity wards in Pirkanmaa Hospital District. The aim of this thesis was to motivate and support a father into early interaction with the newborn baby and to strengthen the father´s ability to take care of the baby also at home. The primary idea for this thesis came from Pirkanmaa Hospital District. There was a need to pay greater attention on the guidance of fathers when a child is born in to a family. There are two parts in this thesis. The first part is a literature review which deals with fatherhood, a man´s growth into fatherhood and early interaction between father and newborn. The review also includes information about infant care, guidance and family-centredness in nursing and health care. The second part of the thesis is the infant care guide which has been made on the basis of the literature review. The purpose of the guide is to provide fathers with information and practical advice about early interaction and infant care. The idea is that fathers can read the guide on the maternity ward and it should complement the oral guidance given by midwives. Early interaction between the father and the newborn has a major role in child development. It also creates a foundation for a life-long father-child relationship. For this reason, supporting the early interaction immediately after birth is important. Interaction, however, is evolving and taking on new dimensions after the child grows and learns new interaction skills. Our suggestion for further reseach is to investigate how to support the interaction between the father and the infant (<12m).Työhön kuuluu isille suunnattu vauvanhoito-opas, joka on käytössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lapsivuodeosastoilla

Lapsivuodeaika KYSin Perhepesässä : posterit Kysin Perhepesähuoneisiin ja Kuopion alueen neuvoloihin

Synnytyksen jälkeinen sairaalassaoloaika on lyhentynyt. Vuonna 2014 keskiarvo sairaalassa vietettyihin päiviin oli 2,8 päivää, kun vuonna 2004 keskiarvo oli vielä 3,5 päivää. Lyhyt sairaalassaoloaika tukee vanhempien ja vastasyntyneen kiintymyssuhteen muodostumista sekä lisää vierihoidon jatkuvuutta, jolloin myös imetyksen onnistuminen on todennäköisempää. Varhainen kiintymyssuhde luo pohjan vauvan perusturvallisuudelle, itsetunnolle ja kyvyn sosiaalisille suhteille. Perhepesätoiminta on lähtenyt perheiden toiveista rauhalliselle ja omatoimiselle lapsivuodeajalle sairaalassa, jossa korostuu yksilöllinen perheen huomioiminen. Perhepesässä perheet tutustuvat uuteen perheenjäseneen omassa rauhassa. Perhepesä mahdollistaa yksilöllisen ja perhelähtöisen hoidon. Perhepesässä omatoimisuus, turvallisuus, perhekeskeisyys ja varhainen vuorovaikutus ovat kaiken perusta. Opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä yhteistyössä Kuopion Yliopistollisen Sairaalan Naistenosasto 2304:n kanssa. Yhteyshenkilöinä opinnäytetyössämme olivat KYSin Perhepesän suunnitteluryhmä. Suunnitteluryhmän henkilöt arvioivat tuotostamme opinnäytetyön eri vaiheissa. Teoriaosuus käsittelee äidin vointia sekä vastasyntynyttä Perhepesässä. Teoriatiedon keräsimme alakohtaisesta kirjallisuudesta, KYSin Perhepesän suunnitteluryhmältä sekä tutkimuksista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kaksi erilaista ammatillista posteria KYSin Perhepesähuoneisiin ja Kuopion alueen neuvoloihin. Ensimmäisen posterin tavoitteena on tiedottaa Perhepesätoiminnasta kaikille synnyttäjille ja heidän perheilleen. Toisen posterin tavoitteena on tiedottaa perheitä asioista, joita perheiden tulisi kerrata ennen vauvan syntymää, mikäli he toivovat pääsevänsä Perhepesään synnytyksen jälkeen. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tuotoksena syntyi kaksi erilaista posteria,jotka laitetaan vierekkäin Perhepesien ja neuvoloiden seinille. Jatkokehittämisideana on tuottaa postereista pieniä mainosesitteitä, joita voidaan jakaa neuvoloissa Perhepesätoiminnasta kiinnostuneille perheille. On tärkeää, että muualtakin KYSiin tulevat synnyttäjät olisivat tietoisia Perhepesätoiminnasta.The postnatal hospitalization period has shortened. In 2014, the average for hospitalized days was 2.8 days, while in 2004 the average was still 3.5 days. Short hospitalization supports the formation of parental and neonatal attachment and increases the continuity of rooming-in, whereby breastfeeding is more likely to succeed. Early attachment creates the foundation for the baby's basic safety, self-esteem, and ability to social relationships. "Family Nest" -action has started from families' wish for a quiet and self-sufficient birth recovery time in hospital which emphasizes the individual's family's attention. In a family nest, families get to know the new family member in their own peace. The family nest permits individual and family-based care. In the family nest, self-reliance, security, family orientation, and early interaction are the foundation of everything. The thesis was developed as a development work in co-operation with the Womens' section 2304 of Kuopio University Hospital. As contact people in our thesis work were the Family-nest Team of KUH. The design team evaluated our output at various stages of the thesis. The theoretical part deals with the mother's well care and the newborn in the Family Nest. Theoretical knowledge was collected from the sectoral literature, the Kuopio University Hospital's Family Nest Team and different studies. The purpose of the thesis was to produce two different professional posters to the Family Nests and the maternity clinics in Kuopio area. The first poster aims to inform all the laboring woman and their families of the Family Nest. The aim of the second posters is to inform families of things that families should look for before the birth of a baby, if they wish to get to the Family Nest after childbirth. The thesis was carried out as a development work with the output of two different posters placed on the walls side by side on the walls of Family Nests and maternity clinics. The concept of further development is to produce small promotional brochures from posters, which can be shared with families interested in Family Nest action. It is important, that other laboring women than the ones at Kuopio University Hospital would be informed of the Family Nest action

Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen vastasyntyneen tehostetussa hoidossa: Opas henkilökunnalle

Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä selkeä ja hyödyllinen opas varhaisesta vuorovaikutuksesta Länsi-Pohjan keskussairaalan vauvalan henkilökunnalle. Opasta voidaan käyttää jokapäiväisessä hoitotyössä. Tavoitteena on saada oppaan avulla hoitajat tietoiseksi varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä vauvan ja vanhempien välillä. Varhaisella vuorovaikutuksella on kauas kantoisia vaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen. Opinnäytetyö toteutettiin projektina. Projektin raportissa käsitellään kiintymyssuhteen kehitystä, sen tekijöitä, tukemista sekä ohjaamista vastasyntyneen hoitotyössä. Teoriaosuuteen etsittiin tietoa kirjallisuudesta, tutkimuksista, internetistä, artikkeleista, eri tietokannoista ja tietoa saatiin myös Länsi-Pohjan keskussairaalan lastenosastolta. Oppaassa käsitellään kiintymyssuhdeteoriaa, kumppanuusmallin mukaista yhteistyötä vanhempien kanssa, kenguruhoito, sekä imetys. Oppaasta löytyy myös tarkistuslista, josta hoitohenkilökunta voi tarkistaa työvuoron aikana huomioitavat asiat varhaisen vuorovaikutuksen kannalta. Henkilökunnan opas on tehty yhteistyössä Länsi-Pohjan keskussairaalan osasto 1B henkilökunnan kanssa. Opas on kirjoitettu heidän toiveitansa kuunnellen. Opinnäytetyöprosessin tuloksena syntynyttä opasta voidaan hyödyntää osastolle tulevien uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja ohjaukseen.The objective for this thesis is to produce a guide for the staff in Länsi-Pohja central hospital 1B ward. The aim is to gain awareness among the nurses of the importance of early interaction between the baby and the parents. Early interaction has far-reaching effects on the growth and development of the child. This thesis is conducted as a project which report deals with the development of attachment, its factors and supporting as well as guiding the nursing of newborns. The information for the theoretical framework was conducted by gathering data from literature, surveys, the internet, articles, various databases and from the Länsi-Pohja central hospital children's department. The guide goes through attachment theory, partnership model, kangaroo care and breast-feeding. The guide also includes a checklist which the medical staff can utilize for checking the actions they can make during the work shift in terms of early interaction. Personnel Manual is made in co-operation with the Länsi-Pohja central hospital ward 1B staff. The guide is written while listening to their wishes. As a result of the thesis process, the guide can be utilized for future new employees as department orientation and guidance

Tuotekehitysprojekti: Varhainen vuorovaikutus, sen merkitys ja keinot - opas pienten lasten vanhemmille

Tutkimusten mukaan varhaisen vuorovaikutuksen merkitys on vauvalle elintärkeää. Useat viime vuosina saadut tutkimustulokset osoittavat, että vauvan ja häntä hoivaavien aikuisten välinen vuorovaikutus ja heidän väliset kiintymyssuhteensa ovat yhteydessä vauvan aivojen kehitykseen. Runsaat myönteiset varhaiset vuorovaikutuskokemukset tuottavat monipuolisesti kehittyneet ja terveet aivot. Ongelmat, puutteet ja laiminlyönti varhaisessa vuorovaikutuksessa, hoivassa sekä varhaisissa kiintymyssuhteissa puolestaan vaikuttavat epäsuotuisasti aivojen kehitykseen ja ovat yhteydessä lapsen myöhempiin sosiaalisiin ja tunne-elämän ongelmiin. Lapsen kehityksen turvaamisen kannalta keskeistä on lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen vaaliminen, tukeminen ja hoitaminen. On helpompaa, edullisempaa ja inhimillisempää ennaltaehkäistä vaikeuksia kuin hoitaa lasten tai aikuisten jo olemassa olevia psyykkisiä häiriöitä. Ongelmien ehkäisyn ja mahdollisimman varhaisten hoidollisten interventioiden avulla voidaan turvata lapsen psyykkistä selviämistä. Opinnäytetyö toteutettiin tuotekehitysprojektina ja sen tarkoituksena oli suunnitella ja tuottaa varhaista vuorovaikutusta tukeva opas pienten lasten vanhemmille. Opinnäytetyön tavoitteena oli oppaan kautta lisätä vanhempien tietoisuutta varhaisesta vuorovaikutuksesta ja sen merkityksestä sekä auttaa lisäämään ja kehittämään hyvää vuorovaikutusta vanhemman ja vauvan välille. Palvelukeskus Soteekki jakaa tätä opasta pienten lasten vanhemmille. Projektin teoreettiset lähtökohdat koottiin laajasta ajankohtaisesta ja tutkimustietoon perustuvasta kirjallisuudesta. Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin varhaista vuorovaikutusta ja sen merkitystä aivojen kehitykselle, kiintymyssuhdeteoriaa ja kiintymyssuhdetyyppejä sekä varhaisen vuorovaikutuksen keinoja. Teorian pohjalta laadittiin projektin tuotos eli opas vanhemmille. Opas sisältää tietoa varhaisesta vuorovaikutuksesta, sen merkityksestä ja erilaisista varhaisen vuorovaikutuksen keinoista.According to research, the significance of early interaction is vital for the baby. In recent years, several research results have shown that the interaction and attachment between the baby and the adults who nurture her are connected to the baby's brain development. Abundant positive early interaction experiences produce versatile developed and healthy brain. Problems, deficiencies and neglect in early interaction, nurture, and early attachment affect adversely to the development of the brain and are associated with the child's later social and emotional problems. The essential in ensuring childs development, is the cherishing, supporting and taking care of the interaction relationship between the child and the parent. It is easier, cheaper and more humane to prevent difficulties than to treat childrens or adults’ already existing psychiatric disorders. The child's psychological survival can be secured by preventing problems and as early as possible therapeutic interventions. The thesis was accomplished as a development project and its purpose was to design and produce a manual that would support early interaction for parents with small children. The aim of the thesis was to raise the parents’ awareness of early interaction and its significance, as well as to help to increase and develop good interaction between a parent and a baby. The service center Soteekki will be sharing this manual for parents with small children. The theoretical premises of the project were collected from extensive, current and research data-based literature. The theoretical part of the thesis consists of early interaction and its role in brain development, attachment theory and types of attachment, as well as early interaction methods. On the basis of the theory was composed the production of the project: the manual for parents. The manual contains information about the early interaction, its significance and different methods of early interaction

Imetysohjauspolku : imetysohjaus neuvolassa ja sairaalassa äitien kokemana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten imetysohjauksen eri osa-alueet täyttyvät eräässä yliopistollisessa sairaalassa ja sen toimialueen neuvoloissa. Samalla oli tarkoituksena tarkastella muodostuuko niistä yhdessä kattava pohja imetyksen aloittamiselle. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa työelämän taholle tietoa, jonka avulla kehittää vauvamyönteisyyttä ja imetysohjauksen laatua. Opinnäytetyön tehtävänä oli tarkastella imetysohjauksen laadun tasavertaisuutta ja edistää sen toteutumista hoitotyössä. Opinnäytetyömme aihe on peräisin työelämän kiinnostuksesta imetysohjauksen kehittämistä kohtaan. Opinnäytetyö liittyy erään yliopistollisen sairaalan pilottihankkeeseen, jonka tavoitteena on tasavertainen, kehittyvä ja laadukas imetysohjaus. Opinnäytetyö on toteutettu pääasiassa kvantitatiivisesti, mutta osa kyselylomakkeen vastauksista on analysoitu kvalitatiivisella menetelmällä. Vastaukset on koottu työelämän toimesta kyselylomakkeella 05/2016-01/2017 välisenä aikana. Kyselyyn vastaajat olivat sekä ensisynnyttäjiä että uudelleen synnyttäjiä (N=25), joista 60 prosenttia oli osallistunut perhevalmennukseen. Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että äidit kokivat imetysohjauksen eri osa-alueiden täyttyvän huomattavasti paremmin neuvolassa kuin sairaalassa. Erot olivat paikoin erittäinkin suuria. Hyvä imuote on ainoa imetysohjauksen osa-alue, joka sairaalassa ohjattiin yli 50 prosentille synnyttäneistä. Avoimista vastauksista kävi ilmi, että yleisesti ottaen vastaajat suhtautuivat tulevaan imetykseen kuitenkin luottavaisesti. Opinnäytetyön mukaan imetysohjaus sairaalassa on ollut puutteellista monella osa-alueella, joten imetysohjauskoulutusta on syytä tehostaa. Olisi hyvä varmistaa, että kaikki imettäjien kanssa työskentelevät ovat suorittaneet imetysohjaajakoulutuksen ja myös ylläpitävät koulutuksen tietoja sekä päivittävät niitä säännöllisesti. Neuvolan ja sairaalan välistä yhteistyötä tulisi kehittää, jotta imetysohjaus olisi yhtenäisempää ja vastuunjako toimijoiden välillä selkeämpää.The purpose of this thesis was to examine how breastfeeding guidance has succeeded in one university hospital and maternity clinics around it. The aim was to yield information that can be used in developing baby-friendliness and the quality of breastfeeding guidance. The mission was to view how breastfeeding guidance is implemented at various maternity clinics. The thesis was conducted applying mainly a quantitative method, but some of the questions are analysed by means of a qualitative method. The data were collected between May 2016 and January 2017. The respondents (N=25) had given birth at least once. The respondents stated that they had received much more guidance about breastfeeding from maternity clinics than from hospital. Despite that the respondents were quite confident that the breastfeeding will succeed well. Because breastfeeding guidance in hospital was insufficient, working life should concentrate on breastfeeding guidance training. Everyone working with breastfeeding mothers should participate in breastfeeding guidance training. Cooperation between maternity clinics and hospital should also be made more consistent for the benefit of breastfeeding guidance