Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten imetysohjauksen eri osa-alueet täyttyvät eräässä yliopistollisessa sairaalassa ja sen toimialueen neuvoloissa. Samalla oli tarkoituksena tarkastella muodostuuko niistä yhdessä kattava pohja imetyksen aloittamiselle. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa työelämän taholle tietoa, jonka avulla kehittää vauvamyönteisyyttä ja imetysohjauksen laatua. Opinnäytetyön tehtävänä oli tarkastella imetysohjauksen laadun tasavertaisuutta ja edistää sen toteutumista hoitotyössä.
Opinnäytetyömme aihe on peräisin työelämän kiinnostuksesta imetysohjauksen kehittämistä kohtaan. Opinnäytetyö liittyy erään yliopistollisen sairaalan pilottihankkeeseen, jonka tavoitteena on tasavertainen, kehittyvä ja laadukas imetysohjaus. Opinnäytetyö on toteutettu pääasiassa kvantitatiivisesti, mutta osa kyselylomakkeen vastauksista on analysoitu kvalitatiivisella menetelmällä. Vastaukset on koottu työelämän toimesta kyselylomakkeella 05/2016-01/2017 välisenä aikana.
Kyselyyn vastaajat olivat sekä ensisynnyttäjiä että uudelleen synnyttäjiä (N=25), joista 60 prosenttia oli osallistunut perhevalmennukseen. Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että äidit kokivat imetysohjauksen eri osa-alueiden täyttyvän huomattavasti paremmin neuvolassa kuin sairaalassa. Erot olivat paikoin erittäinkin suuria. Hyvä imuote on ainoa imetysohjauksen osa-alue, joka sairaalassa ohjattiin yli 50 prosentille synnyttäneistä. Avoimista vastauksista kävi ilmi, että yleisesti ottaen vastaajat suhtautuivat tulevaan imetykseen kuitenkin luottavaisesti.
Opinnäytetyön mukaan imetysohjaus sairaalassa on ollut puutteellista monella osa-alueella, joten imetysohjauskoulutusta on syytä tehostaa. Olisi hyvä varmistaa, että kaikki imettäjien kanssa työskentelevät ovat suorittaneet imetysohjaajakoulutuksen ja myös ylläpitävät koulutuksen tietoja sekä päivittävät niitä säännöllisesti. Neuvolan ja sairaalan välistä yhteistyötä tulisi kehittää, jotta imetysohjaus olisi yhtenäisempää ja vastuunjako toimijoiden välillä selkeämpää.The purpose of this thesis was to examine how breastfeeding guidance has succeeded in one university hospital and maternity clinics around it. The aim was to yield information that can be used in developing baby-friendliness and the quality of breastfeeding guidance. The mission was to view how breastfeeding guidance is implemented at various maternity clinics.
The thesis was conducted applying mainly a quantitative method, but some of the questions are analysed by means of a qualitative method. The data were collected between May 2016 and January 2017. The respondents (N=25) had given birth at least once.
The respondents stated that they had received much more guidance about breastfeeding from maternity clinics than from hospital. Despite that the respondents were quite confident that the breastfeeding will succeed well.
Because breastfeeding guidance in hospital was insufficient, working life should concentrate on breastfeeding guidance training. Everyone working with breastfeeding mothers should participate in breastfeeding guidance training. Cooperation between maternity clinics and hospital should also be made more consistent for the benefit of breastfeeding guidance
