Energiapuun mittausopas

Energiapuun mittaus -oppaan ovat yhdessä puutavaranmittauksen neuvottelukunnan kanssa tehneet Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitoksesta ja Jukka Korri Työtehoseurasta. Opas on uudistettu alkuperäisestä versiosta, jonka yhdessä silloisen energiapuun mittaustoimikunnan kanssa laativat Lindblad sekä Olli Äijälä ja Arto Koistinen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Uudistuksessa opas päivitettiin vastaamaan vaatimuksia, jotka astuivat voimaan energiapuun tultua puutavaran mittauslainsäädännön piiriin vuoden 2014 alussa. Puutavaranmittauksen neuvottelukunta hyväksyi Energiapuun mittaus -oppaan 6.6.2014. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa puutavaran mittausta koskevat säädökset ovat määrääviä Energiapuun mittaus -oppaaseen nähden. © 2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura ryEnergiapuun mittaus -opas on tarkoitettu puunostajien ja puunmyyjien sekä muiden puunhankinnan, -korjuun ja -kuljetusten tehtävissä työskentelevien oppaaksi. Oppaassa esitetään energiapuun mittauksen yleiset periaatteet, menettelytavat sekä mittausmenetelmät. Opas ohjaa energiapuun mittausta ja sen toimintatapoja puutavaran mittauslainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Energiapuun mittauksesta säädetään laissa puutavaran mittauksesta (414/2013), maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (12/13) ja muuntolukujen osalta Metsäntutkimuslaitoksen määräyksissä (1/2013 ja 2/2013)

Puimurin elevaattorin kapasiteetin mittaus

Opinnäytetyön aiheena oli tutkia puimurin viljaelevaattoriin sopivaa anturia, joka mittaa kuljetettavan materiaalin määrää. Tavoitteena oli rakentaa kokonaisuus, jonka avulla puimurin kuljettaja saa tiedon viljaelevaattorissa kulkeutuvan viljan määräästä. Tämän tiedon avulla puimurin kuljettaja pystyisi puimaan aikaisempaa tarkemmin ja taloudellisemmin. Työ tehtiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin sopivaa anturia viljaelevaattoriin. Toisessa vaiheessa siirryttin käytännön testeihin. Ensiksi hankittiin sopiva anturi ja tämän jälkeen se asennettiin viljaelevaattorin kylkeen. Tämän jälkeen anturin toiminta testattiin pellolla oskilloskoopin avulla. Oskilloskoopin avulla mitattiin anturin lähettämää signaalia, joka oli kaikkein tärkein asia kokonaisuuden rakentamisen kannalta. Lopputuloksena saatiin tuotettua opinnäytetyö, jota Sampo Rosenlew pystyy jatkossa hyödyntämään leikkuupuimureissaan.The purpose of this thesis was to select a correct sensor to the combine harvester grain elevator. The sensor measures the volume of the transferred material. The objective was to build a system which enables the combine harvester driver to monitor crop volume in the grain elevator. That information helps the driver of the combine harvester to harvest more accurately and more economically than before. This thesis was made in two phases. In the first phase I made a study to select a correct sensor to the grain elevator researched correct sensor in grain elevator. In the second phase I focused on practical tests. First I was procured the correct sensor and it was installed to the grain elevator. Then I tested the sensor in the field with oscilloscope. I used oscilloscope to measure sensor`s signal, which was the most important thing in building the whole system. As a result I produced the thesis, which Sampo Rosenlew can utilize in the combine harvester business

Tieliikennemelun mittaus ympäristötekniikan opetuksessa

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksikössä toimivan liikennealan koulutusohjelman opetusta. Lähtökohtana on valmistuvien liikenneinsinöörien (AMK) asiantuntijuuden kehittymisen voimistaminen. Asiantuntijuuden kehittymistä ja sen keskeisiä elementtejä on tarkasteltu integratiivisen pedagogiikan viitekehyksessä. Työelämässä tarvittavan asiantuntijuuden syntymistä voidaan edesauttaa luomalla oppimisympäristöjä ja -tehtäviä, joissa teoreettinen aines on yhdistettävissä käytännölliseen ongelmanratkaisuun. Oppimisympäristöt ja harjoitustehtävät on suunniteltava mahdollisimman aidoiksi eli työelämässä esiintyvien tehtävien kaltaisiksi. Asiantuntijuus koostuu teoreettisista, käytännöllisistä ja sosiokulttuurisista elementeistä sekä itsesäätelytiedosta eli oman toiminnan ohjaa-miseen liittyvästä havainnoinnista. Integratiivinen pedagogiikka on kehitetty apuvälineeksi sellaisten pedagogisten ratkaisujen luomiseen, joiden avulla kehitetään työelämässä tarvittavaa asiantuntijuutta. Opinnäytetyössä luodaan pohja maastotutkimusten työskentelymallille ja sen avulla käynnistetään konkreettisten, kokemuksellisten osien käyttö liikennealan opetuksessa. Maastossa voidaan kerätä monenlaista tietoa lii-kennevirran ominaisuuksista ja tarkastella niitä kartta- ja muilla analyyseillä sekä reflektoida ja keskustella työskentelytavoista ja tuloksista. Työssä haastateltiin kolmea oppilaitoksen ja kolmea työelämän edustajaa ja kerättiin kokemuksia laboratorio- ja maastotutkimusten käytöstä työelämässä ja opetuksessa. Kokemuksista keskusteltiin ja löydettiin uusia yhteistyömuotoja. Tässä työssä suunniteltiin tieliikennemelun mittaus oppimistehtäväksi ympäristötekniikan opintojaksolle ja tehtiin ehdotuksia muiden maastotutkimusten käytöstä opetuksessa. Seuraavana tehtävänä suunnitellaan nopeusmittaus ja tutkitaan paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet

Tieliikennemelun mittaus ympäristötekniikan opetuksessa

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksikössä toimivan liikennealan koulutusohjelman opetusta. Lähtökohtana on valmistuvien liikenneinsinöörien (AMK) asiantuntijuuden kehittymisen voimistaminen. Asiantuntijuuden kehittymistä ja sen keskeisiä elementtejä on tarkasteltu integratiivisen pedagogiikan viitekehyksessä. Työelämässä tarvittavan asiantuntijuuden syntymistä voidaan edesauttaa luomalla oppimisympäristöjä ja -tehtäviä, joissa teoreettinen aines on yhdistettävissä käytännölliseen ongelmanratkaisuun. Oppimisympäristöt ja harjoitustehtävät on suunniteltava mahdollisimman aidoiksi eli työelämässä esiintyvien tehtävien kaltaisiksi. Asiantuntijuus koostuu teoreettisista, käytännöllisistä ja sosiokulttuurisista elementeistä sekä itsesäätelytiedosta eli oman toiminnan ohjaa-miseen liittyvästä havainnoinnista. Integratiivinen pedagogiikka on kehitetty apuvälineeksi sellaisten pedagogisten ratkaisujen luomiseen, joiden avulla kehitetään työelämässä tarvittavaa asiantuntijuutta. Opinnäytetyössä luodaan pohja maastotutkimusten työskentelymallille ja sen avulla käynnistetään konkreettisten, kokemuksellisten osien käyttö liikennealan opetuksessa. Maastossa voidaan kerätä monenlaista tietoa lii-kennevirran ominaisuuksista ja tarkastella niitä kartta- ja muilla analyyseillä sekä reflektoida ja keskustella työskentelytavoista ja tuloksista. Työssä haastateltiin kolmea oppilaitoksen ja kolmea työelämän edustajaa ja kerättiin kokemuksia laboratorio- ja maastotutkimusten käytöstä työelämässä ja opetuksessa. Kokemuksista keskusteltiin ja löydettiin uusia yhteistyömuotoja. Tässä työssä suunniteltiin tieliikennemelun mittaus oppimistehtäväksi ympäristötekniikan opintojaksolle ja tehtiin ehdotuksia muiden maastotutkimusten käytöstä opetuksessa. Seuraavana tehtävänä suunnitellaan nopeusmittaus ja tutkitaan paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet

Sähköasennusten käyttöönottomittaukset

Sähkölaitteistoille on ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus, jolla tarkistetaan, ettei niistä aiheudu vaaraa käyttäjille. Käyttöönottotarkastus koostuu aistinvaraisesta tarkastuksesta ja mittauksilla tehdyistä testeistä. Aistinvaraista tarkastusta tehdään koko asennustyön ajan, kun taas mittaukset ajoittuvat pääosin rakentamisen loppuvaiheeseen. Tämän työn tarkoituksena oli koota ohje sähköasennusten käyttöönottomittausten tekemistä varten. Ohjeessa käydään vaiheittain läpi käyttöönottotarkastusten tekeminen siinä järjestyksessä, kuin ne standardissa SFS 6000-6 on esitetty. Pääasiallisia tiedonlähteitä työssä olivat SFS-käsikirja 600-1 ja ST-käsikirja 33 Rakennusten sähköasennusten tarkastukset sekä käyttöönottomittauksia määrittelevät lait ja asetukset. Työ koostuu neljästä pääosiosta, jotka olivat käyttöönottomittauksia koskeva lainsäädäntö, käyttöönottotarkastuksiin kuuluvien tarkastusten tekeminen, asennustesterin käyttöohjeet sekä esimerkkikohteessa tehdyt mittaukset. Työssä tehdyissä mit-tauksissa käytettiin Amprobe Telaris 0100-Plus -asennustesteriä, jolla saatiin tehtyä kaikki standardien vaatimat mittaukset. Mittaustulokset tallennettiin mittarin muistiin, josta ne sitten siirrettiin tietokoneelle. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi tiivistetyt ohjeet sähköasennusten käyttöönottotarkastusten tekemiseen ja tulosten tulkintaan. Ohjeen avulla käyttöönottotarkastusten tekijä voi työmaalle lähtiessään kerrata mittausten tekemiseen ja asennustesterin käyttöön liittyvät toimenpiteet.Before the electrical installations are taken in use a commissioning inspection must be made to check that the installations do not cause any danger to their users. The commissioning inspection includes visible observations and measurements. Visible observations are made during the entire building process whereas the measurements are mainly made at the end of the building process. The purpose of this final project was to make inspection instructions for electrical installations. How to make commissioning installations is represented step-by-step in these instructions which are written in the same order as represented in standard SFS 6000-6. The main sources of information in this thesis were the SFS-käsikirja 600-1, ST-käsikirja 33 Rakennusten sähköasennusten tarkastukset and legislation related to the commissioning inspections. The final project consists of four main parts which were the legislation related to the commissioning inspections, making the inspections, operating instructions for the installation tester and the measurements made in the building site. The measurements were made with Amprobe Telaris 0100-Plus installation tester which had functions to make all the required measurements. The results were saved in the memory of the installation tester and later transferred to computer. The final result of this thesis was instructions on commissioning inspections and interpreting the results of the measurements. With the help of these instructions an employee can rehearse the methods of making commissioning inspections and using installation tester before beginning the inspections

Puutavaran mittauslainsäädännön uudistamistarpeet - Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen tulossopimuksen 2009 mukainen selvitys

25.11.2010. Selvitys

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät

Opinnäytetyön aiheena oli luoda Mittaustek Oy:n käyttöön uusi voimajohtojen sähkö- ja magneettikenttien mittauspalvelu. Palvelun oli tarkoitus sisältää mittauksen suunniteluvaihe, käytännön mittaus ja mittaustulosten raportointi. Lisäksi tavoitteena oli mitata muutamilla voimajohdoilla esiintyviä sähkö- ja magneettikenttiä sekä verrata saatuja mittaustuloksia direktiivin 2013/35/EU, joka on valtioneuvoston asetuksella 388/2016 voimaansaatettu, ja Sosiaali- ja Terveysministeriön asetuksessa 294/2002 esitettyihin raja-arvoihin. Työssä perehdyttiin standardiin IEC 62110, jossa on esitetty tavat sähkö- ja magneettikenttien mittaamiseen. Stan-dardin pohjalta opinnäytetyössä suoritettiin käytännön mittauksia magneettikenttien osalta neljällä eri 110 kV:n voimajohto-osuudella. Direktiivi 2013/35/EU sisältää toimenpidetasot ja raja-arvot, jotka rajoittavat työntekijöiden altistumista sähkö- ja magneettikentille. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 294/2002 määrittelee raja-arvot näille kentille altistumiselle väestön osalta. Työssä suoritettujen käytännön mittausten tuloksia verrattiin määriteltyihin raja-arvoihin työntekijöiden ja väestön osalta. Sähkökenttien osalta käytettiin vanhoja mittaustuloksia ja verratiin niitä määriteltyihin raja-arvoihin. Yritykselle saatiin luotua mittauspalvelu aina suunnitelusta standardin IEC 62110 mukaiseen mittaukseen ja rapor-tointiin asti.The purpose of this thesis was to create a new electric and magnetic field measurement service for Mittaustek Oy. It was supposed to include the planning, measuring and reporting of measurement results. Moreover, the purpose was to measure the electical and magnetic fields of transmission lines and compare those results to the limits value in Directive 2013/35/EU which has been enacted by the regulation of government 388/2016 and regulation of the Department of Health and Human Services 294/2002. In this thesis, the standard IEC 62110 which contains the methods for measuring electric and magnetic fields was acquainted with. Based on the standard, practical measurements were made in four different 110 kV transmission lines in accordance with the standard IEC 62110. Directive 2013/35/EU contains regulations and thresholds that limits employee exposure to electrical and magnetic fields. Regulation 294/2002 of the Department of Health and Human Services defines limit values for exposure to these fields for the population. The results of the measurements were compared to limit values for the population and employees. As regards electric fields, old measurement results were used and compared to limit values. As a result of this thesis, a measurement service was created for the company. It includes planning, measuring and reporting according to the standard IEC 62110