Marjoista saa runsaasti hyödyllisiä fenoliyhdisteitä

Marjat ovat ylivoimaisia fenoliyhdisteiden lähteitä. Näitä terveyttä edistäviä yhdisteitä etsittiin kaikkiaan 180 kasvikunnan tuotteesta, ja top 20 -listalle pääsi 15 marjaa. Fenoliyhdisteiden pitoisuudet koottiin ainutlaatuiseen tietokantaan.vo

Luonnontuotteet elintarvikealalla

Suomessa kasvavia lukuisia luonnonmarjoja, -yrttejä, -sieniä ja muita luonnonaineksia käytetään elintarvikealalla alle mahdollisen käyttöasteen. Luonnontuotteita jalostavat yritykset ovat pääosin hyvin pieniä. Suomessa kasvavien luonnonkasvien käyttöastetta olisi varaa nostaa huomattavasti. Samanaikaisesti luonnonkasveista jalostettavaa tuotevalikoimaa olisi mahdollista laajentaa merkittävästi. Kehittämisen painopisteiksi nousevat yhteistyön lisääminen toimijoiden kesken, jalostusasteen nostaminen tuotekehityksen ja markkinatutkimuksen kautta sekä vienninedistämistoimet

Mansikan lajikeseurantakokeet vuosina 1995-1996

vokKirjasto Aj-

Pensasmustikkaa elintarvikkeisiin

MTT:n elintarvikkeiden tutkimuksessa selvitetään, miten pensasmustikka soveltuu elintarvikkeiden valmistukseen. Työhön osallistuu myös elintarvikealan yrityksiä.vo

Puutarhantutkimuslaitoksen tiedote. N:o 28. Hedelmän- ja marjanviljely

Sisältö: Säkö, Jaakko: Pirja, Maikki, Make ja Jaspi - uudet omenapuulajikkeet Piikkiöstä: Hiirsalmi, Heimo; Säkö, Jaakko Heisa : uusi mesivadelmalajike; Lehmushovi, Aaro, Säkö, Jaakko: Mansikan muovihuoneviljely ja mehiläiset; Lehmushovi, Aaro, Hiirsalmi, Heimo: Pohjoisamerikkalaisten varpumustikoiden viljel

Kuka ny ei marjoista tykkäis : Pirkanmaalaispihojen marjapensaita - koristekäytön lisääminen ja hyvinvointi

Tulevaisuuden puutarhassa tärkeää on pienikin määrä itse tuotettua ruokaa, terveellistä ja elämyksellistä. Puutarha on monimuotoinen, monikäyttöinen tila, jossa vuorottelevat rakennetut alueet luonnonmukaisten alueiden kanssa. Puutarhassa viihtyvät ihmisten lisäksi muutkin lajit ja vaikka tilaa olisi vähän, hyvällä suunnittelulla se tarjoaa kaikille aisteille miellyttäviä elämyksiä. Työn tavoitteena on perehtyä mahdollisuuksiin lisätä marjakasvien käyttöä kotipuutarhoissa koristekasvien kanssa ja sijasta. Pohtia, onko niiden käyttöä tarpeen lisätä, miksi ja miten, millaisia arvoja ja asenteita, esteitä ja mahdollisuuksia käytölle on. Työhön on haastateltu pirkanmaalaisia puutarhakaupan asiakkaita, puutarhakauppiasta, pihasuunnittelijoita, pihan omistajia, rivitaloyhtiön osakkaita ja puutarha-alan liiton edustajaa. Haastattelu antaa suuntaa tämän hetken pirkanmaalaisesta kotipuutarhailmapiiristä suhteessa globaaliin, monimuotoisempaan puutarhatrendiin. Toiminnallisen lopputyön haastatteluosuudessa käy ilmi, että koriste- ja hyötykasvit pidetään usein erillään kotipihoissa. Nuorissa perheissä näkyy kuitenkin innostusta vaihtaa koristekasveja marjakasveihin. Työssä pohditaan myös puutarhan ja marjakasvien vaikutusta hyvinvointiin ja käydään läpi joitain helppoja, lähes joka pihan hyötypensaita ja niiden sopivuutta myös koristetarkoituksiin. Japaninruusukvittenistä, mustaherukasta, marja-aroniasta, tyrnistä ja makeasinikuusamasta on tarkempaa selvitystä

Puutarhantutkimuslaitoksen tiedote. N:o 12. Hedelmän- ja marjanviljely

Sisältö: Säkö, Jaakko: Yp, uusi suvuttomasti lisättävä omenapuuperusrunko; Säkö, Jaakko: Herukoiden ja karviaisen pamputuskorjuu; Säkö, Jaakko: Maleiinihydratsidin vaikutus mustaherukan kukintaan; Säkö, Jaakko: Mansikan ja vadelman säilyminen korjuun jälkeen; Säkö, Jaakko, Laurinen, Eeva : Mansikan rönsyjen poistaminen ja niiden kasvun heikentäminen; Hiirsalmi, Heimo, Kotimäki, Maija: Suomessa tavattavien rubus-lajien ja niiden risteytymien sytogenetiikast

Ahomansikasta suomalainen viljelylajike

VokKirjasto Aj-