525 research outputs found

    Biokaasulaitokset - syötteistä lopputuotteisiin

    Get PDF
    Ty√∂n tavoitteena oli tarkastella lantaa k√§sittelev√§n biokaasulaitoksen kokonaisketjua raaka-aineiden hankinnasta tai varastoinnista lopputuotteiden k√§ytt√∂√∂n sek√§ tunnistaa ketjun energia- ja ravinnetaseiden sek√§ ymp√§rist√∂vaikutusten n√§k√∂kulmasta parhaat toimintatavat. Ty√∂ jakautui kahteen osaan: osa 1 tarkastelee laitosta (k√§sittelykapasiteetti 19 500 t/a), jonka p√§√§sy√∂te on lanta ja vertailee kolmen lis√§sy√∂tteen vaikutusta taseisiin ja ymp√§rist√∂vaikutuksiin. Osa 2 tarkastelee erilaisia k√§sittelyj√§√§nn√∂ksen jatkojalostusvaihtoehtoja kokoluokaltaan 100 000 t/a biokaasulaitoksessa. Biokaasulaitoksen taseet ja ymp√§rist√∂vaikutukset riippuvat k√§ytetyist√§ sy√∂tteist√§ ja prosesseista, joten t√§m√§n ty√∂n tuloksia ei voi suoraan yleist√§√§ koskemaan yksitt√§isi√§ laitoksia. Tulokset osoittavat kuitenkin eri osaprosessien suhteellista merkityst√§ taseiden ja ymp√§rist√∂vaikutusten kannalta. Lietelannan lis√§sy√∂ttein√§ k√§ytetyill√§ lietelannan kuivajakeella, HVP-nurmella ja elintarviketeollisuuden sivutuotteella oli vain pieni vaikutus k√§sittelyj√§√§nn√∂ksen ominaisuuksiin, kun lis√§sy√∂tteen m√§√§r√§ oli alle 20 % kokonaism√§√§r√§st√§. Sy√∂tteiden massasta noin 8 % muuttui biokaasuksi ja 92 % muodosti k√§sittelyj√§√§nn√∂st√§. K√§sittelyj√§√§nn√∂s voidaan separoida neste- ja kuivajakeiksi tuotteen kuljetettavuuden ja k√§ytett√§vyyden parantamiseksi. K√§sittelyj√§√§nn√∂ksen separoinnissa noin 80 % massasta p√§√§tyy nestejakeeseen ja 20 % kuivajakeeseen. Ravinteista noin 70 % kokonaistypest√§ p√§√§tyy nestejakeeseen ja 70 % fosforista kuivajakeeseen. Lietelannan lis√§sy√∂tteet tuottivat 37‚Äď53 % biokaasulaitoksella muodostuvasta metaanin kokonaism√§√§r√§st√§, vaikka niiden osuus oli vain alle 20 % sy√∂tteiden kokonaismassasta. Tarkastelluissa biokaasuketjuissa koko ketjun energiankulutus oli 23‚Äď35 % tuotetun biokaasun energiasis√§ll√∂st√§, jolloin ylij√§√§m√§energiaa j√§i 65‚Äď77 %. Ymp√§rist√∂vaikutusten kannalta kaikki tarkastellut biokaasuketjut olivat parempia verrattuna referenssitilanteeseen. Biokaasuketjujen ilmastovaikutukset olivat negatiiviset, eli ketjussa syntyv√§t p√§√§st√∂t olivat pienemm√§t kuin korvattavien tuotteiden (mineraalilannoitteet ja fossiilinen energia) p√§√§st√∂t. Sek√§ ilmastonmuutos- ett√§ rehev√∂itymistarkastelussa suurin osa ketjun ymp√§rist√∂vaikutuksista aiheutui ravinteiden peltok√§yt√∂st√§. K√§sittelyj√§√§nn√∂ksest√§ separoitujen jakeiden jatkojalostuksella voidaan v√§hent√§√§ kuljetettavan massan m√§√§r√§√§ ja siten kuljetuskustannuksia. Ravinteiden fraktiointi ja konsentrointi parantavat ravinteiden k√§ytett√§vyytt√§ sek√§ lannoitusk√§yt√∂ss√§ ett√§ teollisuuden sovellutuksissa. Kokoluokaltaan 100 000 t/a laitoksen kokonaisketjussa tuotetun biokaasun energiasis√§ll√∂st√§ noin 23 % kului varsinaisen biokaasuprosessin toimintaan ja k√§sittelyj√§√§nn√∂ksen separointiin. Nestejakeen jatkojalostusprosessit kuluttivat energiaa 10‚Äď14 % ja tuotteiden kuljetukset ja peltolevitys 5‚Äď9 % sy√∂tteiden energiasis√§ll√∂st√§. Ylij√§√§m√§energian osuus oli 58‚Äď62 %, kun kuivajakeelle ei tehty jatkojalostusta. Jatkojalostuksen osalta merkitt√§vin p√§√§st√∂jen aiheuttaja oli sek√§ ilmastovaikutuksen ett√§ rehev√∂itt√§v√§n vaikutuksen osalta jakeiden peltok√§ytt√∂. Ilmastovaikutusten osalta my√∂s kemikaalien k√§yt√∂ll√§ on suuri merkitys.201

    TEHO-hankkeen raportteja, osa 3 : Fosforin kerrostuminen, Lietteenlevitys sokerijuurikkaalle, Lannan levityskokeilut, Separointi, Typen poisto

    Get PDF
    Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelua. Tähän julkaisuun on koottu tuloksia TEHO-hankkeen aikana tehdyistä kokeiluista ja seurannoista. Julkaisun ensimmäinen osa käsittelee fosforin kerrostumista suorakylvölohkoilla ja suojavyöhykkeillä. Fosforin kerrostuminen maan pintakerroksiin pellon muokkauksen loputtua on ongelmallista varsinkin liukoisen fosforin osalta, koska se on tällöin alttiina huuhtoutumiselle pintavalunnan mukana. Toisessa osassa käsitellään TEHO-hankkeen ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen yhteistyössä toteuttamaa kokeilua, jossa lietelantaa levitettiin sokerijuurikkaalle kasvukaudella. Näin voidaan vähentää maan tiivistymistä ja saada ravinteet paremmin juurikkaiden käyttöön. Kolmannessa osassa kuvataan sian lietelannan ja biokaasulaitoksen maanparannusmädätteen vaikutuksia ohrasatoon eri lannanlevitysmenetelmillä. Neljänteen osaan on kerätty kokemuksia lietelannan separointikokeilusta kahdeksalla TEHO-tilalla. Viides osa käsittelee vermikuliittia (GeoTrap), joka on Turun yliopistossa kehitetty materiaali ammoniumtypen poistoon. Sitä voitaisiin hyödyntää lannan typpivalumien ehkäisyyn ja typpiravinteiden talteenottoon esimerkiksi jaloittelutarhojen valumavesistä. Julkaisu on toteutettu osana Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanketta

    Lämpökemiallisen käsittelyn vaikutus jätevesilietefosforin lannoitusarvoon

    Get PDF
    J√§tevesien fosfori kiertoon lannoitteeksi (PRecover) -hankkeen loppuraporttiRavinteiden kierr√§tyksen edist√§miseksi viljelykasvien lannoitustarve tulee tyydytt√§√§ yh√§ enenev√§ss√§ m√§√§rin orgaanisilla ravinnerikkailla sivuvirroilla, joista merkitt√§vimm√§t ovat tuotantoel√§inten lannat ja j√§tevedenpuhdistuksessa muodostuva j√§tevesiliete. Tuotantoel√§inten lanta p√§√§tyy jo nykyisell√§√§n suurimmaksi osaksi takaisin maatalouden ravinnekiertoon, kun taas j√§tevesilietteiden ravinteista suurin osa ohjautuu maatalouden sijasta viherrakentamiseen. J√§tevesilietteiden k√§ytt√∂√§ lannoitteena rajoittavat ep√§tietoisuus orgaanisten haitta-aineiden ja raskasmetallien mahdollisesta siirtymisest√§ ruokaketjuun sek√§ vaikutuksisista maaper√§eli√∂ihin. Yksi mahdollisuus v√§hent√§√§ j√§tevesilietteiden orgaanisia haitta-ainepitoisuuksia on j√§tevesilietteiden l√§mp√∂kemiallien k√§sittely. J√§tevesilietteiden sis√§lt√§m√§n fosforin k√§ytt√∂kelpoisuus kasveille voi kuitenkin muuttua l√§mp√∂kemiallisten k√§sittelyjen my√∂t√§, mutta asiasta on v√§h√§n tutkimustietoa. Maa- ja mets√§talousministeri√∂n rahoittamassa ‚ÄĚJ√§tevesien fosfori kiertoon lannoitteeksi (PRecover)‚ÄĚ -hankkeessa selvitettiin l√§mp√∂kemiallisten k√§sittelyjen, torrefioinnin ja m√§rk√§hiillon (HTC), vaikutusta lietefosforin v√§litt√∂m√§√§n k√§ytt√∂kelpoisuuteen kasvatuskokeilla. Tutkimuksessa selvitettiin my√∂s kotiel√§inlantafosforin (sian-, naudan- ja ketunlannan) k√§ytt√∂kelpoisuus ja orgaanisten fosforil√§hteiden aikaansaamaa satoa verrattiin v√§kilannoitefosforin vastaavaan. Hankkeessa tutkittiin my√∂s muiden menetelmien soveltuvuutta ennustamaan orgaanisten fosforil√§hteiden lannoitusvaikutusta. Lis√§ksi m√§√§ritettiin kasvinravinteiden ja haitallisten raskasmetallien pitoisuudet ohran jyviss√§ ja oljissa. L√§mp√∂kemiallisilla k√§sittelyill√§ pystyttiin muokkaamaan j√§tevesilietteen fysikaalisia ominaisuuksia ja muodostamaan erottuva biohiilifraktio. Rautasaostetun lietteen torrefiointi- ja HTC-k√§sittelyt v√§hensiv√§t raudan sitomaa fosforipitoisuutta 75 %:sta 20 %:iin, lis√§ten vastaavasti vahvaan happoon liukenevan fosforin osuutta 22 %:sta 78 %:iin (Hedleyn fraktiointi). M√§rk√§hiillytyksess√§ neste- ja kuivajakeen erottamiseksi tarvittava k√§sittelyaika oli 30 minuuttia 230 ¬įC:ssa ja fosfori sitoutui suurimmaksi osaksi kiintoainekseen, muodostaen rauta- ja kalsiumyhdisteit√§. Hiilijakeeseen sitoutunut fosfori voidaan erottaa nestejakeeseen vahvalla hapolla, mutta t√§ss√§ tutkimuksessa valituilla l√§mp√∂kemiallisilla menetelmill√§ ei pystytty luomaan tarpeeksi kest√§v√§√§ biohiilijaetta, joka olisi mahdollistanut em. uuton ilman hiilen liukenemista. M√§d√§tetyn ja kompostoidun j√§tevesilietefosforin v√§lit√∂n k√§ytt√∂kelpoisuus ohralle oli noin 10 %. Kalkkistabilointi paransi fosforin k√§ytt√∂kelpoisuuden 37 %:iin, kun taas torrefiointi ja m√§rk√§hiilto alensivat fosforin v√§litt√∂m√§n k√§ytt√∂kelpoisuuden muutamaan prosenttiin. Kotiel√§inlannoissa paras fosforin v√§lit√∂n k√§ytt√∂kelpoisuus oli sian lietelannassa, jopa 160 % v√§kilannoitefosforiin verrattuna. Fosforin k√§ytt√∂kelpoisuuden kasveille ennusti m√§d√§tetyss√§ ja kompostoidussa j√§tevesilietteess√§ sek√§ naudan- ja sianlannassa parhaiten rauta ja ‚Äď alumiinipitoisuuden moolisuhde suhteessa fosforin vastaavaan. Lannoitevalmistelain mukaisista fosforin k√§ytt√∂kelpoisuuden m√§√§ritt√§miseen k√§ytett√§vist√§ uuttoliuoksista k√§ytt√∂kelpoisuuden ennusti parhaiten 2 % muurahaishappo, kun taas 2 % sitruunahappo ja 1 M neutraali ammoniumsitraatti-EDTA yliarvioivat sen. DGT- menetelm√§ ennusti puolestaan parhaiten fosforin liukoisuuden muutoksen maassa ja sen yhteyden kasvatuskokeissa havaittuun fosforin k√§ytt√∂kelpoisuuteen. Muut viljavuusuuttoliuokset (hapan ammoniumasetaatti, Mehlich-3 ja Olsen-P) sen sijaan yliarvioivat fosforin k√§ytt√∂kelpoisuuden. J√§tevesilietteet tai kotiel√§inlannat eiv√§t kohottaneet ohran jyv√§satojen kadmium-, lyijy-, nikkeli-, arseeni- tai kromipitoisuuksia. My√∂sk√§√§n j√§tevesilietteiden torrefiointi tai HTC-k√§sittely eiv√§t kasvattaneet jyv√§sadon raskasmetallipitoisuuksia. J√§tevesilietefosforin potentiaalia fosforilannoitteena voidaan havainnollistaa laskemalla lannan ja j√§tevesilietteen fosforin riitt√§vyys viljelykasvien tarpeisiin alueellisesti. Kun ensin huomioidaan lannan fosforisis√§lt√∂ eri ELY-keskusten alueilla, j√§ljelle j√§√§v√§ lannoitustarve on t√§ll√§ hetkell√§ suurin Uudellamaalla. Uudellamaalla muodostuva j√§tevesilietefosfori my√∂s kattaisi kasvien j√§ljelle j√§√§v√§n fosforilannoitustarpeen, jos olisi k√§yt√∂ss√§ lietteenk√§sittelytekniikoita, jotka nostaisivat fosforin k√§ytt√∂kelpoisuuden l√§hes v√§kilannoitefosforin veroiseksi. T√§ss√§ tutkimuksessa kehitetyt l√§mp√∂kemialliset k√§sittelyt eiv√§t kuitenkaan parantaneet fosforin k√§ytt√∂kelpoisuutta kasveille, mink√§ tulisi olla t√§rke√§ tavoite fosforikierron tehostamiseksi.201

    Maatilojen biokaasulaitokset : Mahdollisuudet, kannattavuus ja ympäristövaikutukset

    Get PDF
    Maatilojen biokaasulaitokset voisivat olla olennainen osa tuotantoketjua. Niiden avulla voidaan hyödyntää tiloilla muodostuvat jätteet ja sivutuotteet, kuten lanta ja erilaiset kasvintuotannon sivutuotteet tehokkaasti energiana ja kierrätysravinteina. Samalla on mahdollista tehostaa maatalouden päästöjen hallintaa. Maatalouden biokaasulaitosten käyttöönoton haasteena on kuitenkin ollut kannattavuus. Suurehko kertainvestointi ei ole lukuisista hyödyistään huolimatta välttämättä noussut riittävän kannattavaksi verrattuna muihin energiantuottovaihtoehtoihin nähden. Tässä raportissa esittelemme kahdelle todelliselle kotieläintilalle suunnitellut biokaasulaitokset, niiden tekniset ratkaisut, kannattavuuden arvioinnit sekä ympäristövaikutukset verrattuna tilan nykyiseen toimintaan ilman biokaasulaitosta. Laitokset ovat tapauskohtaiset esimerkit, joita myös muut asiasta kiinnostuneet maatilat voivat hyödyntää pohtiessaan mahdollisuuksiaan toteuttaa oma tilakohtainen biokaasulaitos. Laitokset suunniteltiin lypsykarjatilalle ja sikatilalle. Niiden lähtökohtana oli pääasiassa tehostaa tilojen lannan hyödyntämistä erityisesti lämmöntuotannossa ja ravinteina. Suunnittelussa pyrittiin hyödyntämään tilan olemassa olevia rakenteita, kuten lietesäiliöitä ja lämpökeskuksia. Lypsykarjatilalle laskettiin kaksi laitosvaihtoehtoa, joista toinen hyödynsi pelkän lietelannan ja tuotti lämpöä ja toinen hyödynsi lannan lisäksi tilan hävikkisäilörehun ja tuotti sekä sähköä että lämpöä. Sikatilalle laskettiin laitos, joka hyödynsi tilan liete- ja kuivikepohjalannat lämmöntuotannossa. Lypsykarjatilalla pelkän lietelannan käsittely lämmöksi ei ollut kannattavaa, mutta lannan ja hävikkisäilörehun käsittely sähköksi ja lämmöksi oli yhtä kannattavaa kuin hakelämpöön ja ostosähköön perustuva energiaratkaisu. Investointituki (35 %) oli kannattavuudelle välttämätön. Uuden lietesäiliön rakentaminen vanhan muuntamisen sijaan oli kannattavampaa, sillä uuden säiliön käyttöikä on merkittävästi vanhaa allasta pitempi. Vanhat säiliöt kannatti ennemmin hyödyntää varastosäiliöinä käsittelyjäännökselle. Laitoksen myötä tila sai myös levitykseen enemmän liukoista typpeä käsittelyjäännöksen lannoitekäytössä. Sikatilalla lantojen käsittely lämmöksi oli kannattavuudeltaan investointituen ja uuden reaktorialtaan myötä lähes sama kuin hakkeella. Kannattavuus olisi mahdollisesti saavutettu myös hyödyntämällä alueen suojavyöhykenurmet ja tuottamalla sekä sähköä että lämpöä. Tätä ei kuitenkaan hankkeessa laskettu. Laitosten ympäristövaikutukset ovat riippuvaisia tuotetun energian hyödyntämisestä ja käsittelyjäännöksen varastoinnin ja levityksen ratkaisuista. Mikäli koko tuotettu biokaasuenergia voidaan hyödyntää ja energialla saadaan korvattua fossiilisiin polttoaineisiin pohjatuvia energiamuotoja, laitosten vaikutus ilmastonmuutokseen on raakalannan hyödyntämistä vähäisempi. Oikeanlaisella lannankäsittelyn kokonaisratkaisulla voidaan myös vähentää tilan happamoitumis- ja rehevöitymisvaikutuksia. Tällöin jäännös on varastoitava katetusti ja levitettävä kasvukaudella (keväällä, kesällä) multaavilla menetelmillä.201

    Ratkaisuja lannankäsittelypulmiin etsitään

    Get PDF

    Lietelannan happokäsittely lannan ravinteiden käytön tehostamisen tukena

    Get PDF
    Ammoniakin haihtuminen voi kuluttaa levityksen j√§lkeen lietteen ammoniumtypest√§ kymmeni√§ prosentteja. Haihtumisen suuruuteen vaikuttavat lietteen, maaper√§n ja s√§√§n ominaisuudet sek√§ levitysmenetelm√§. Jos lietteen pH on valmiiksi tai se lasketaan alle 6,5:n, alhainen pH v√§hent√§√§ tehokkaasti ammoniakin haihtumista. Tanskassa kehitetty√§ levityksen aikana rikkihappoa lis√§√§v√§√§ SyreNlaitteistoa testattiin Varsinais-Suomessa kes√§ll√§ 2014 kentt√§kokeessa, jossa koekasvina oli ohra. Ohralle annettiin typpe√§ 60 kg/ha kylv√∂lannoituksen yhteydess√§ mineraalilannoitteena, ja kolmea erilaista lietett√§ levitettiin kasvustoon 40 kg N/ha tavoitetason mukaiset m√§√§r√§t. Levityksen j√§lkeen ilman l√§mp√∂tila oli matala ja tuulen nopeus pieni, mink√§ takia ammoniakin haihtuminen oli v√§h√§ist√§. Happolis√§ys s√§√§sti typpe√§ vain muutamia kiloja kasvuston k√§ytt√∂√∂n. Koepellon orgaanisen typen vapautuminen oli runsasta, ja 60 kg/ha typpitaso tuotti jo 90 % saavutetusta maksimisadosta. Happolis√§yksest√§ havaittiin vain pient√§ sadon lis√§√§ntymist√§. Koepellon viljavuusrikin pitoisuus oli v√§ltt√§v√§, ja eri lietteiss√§ annettu rikkilis√§ oli 18‚Äď55 kiloa hehtaarille. Rikkihapon runsas lis√§ys nosti viljavuusrikin pitoisuutta, muttei alentanut pH:ta syksyn maan√§ytteiss√§. Hapotuksen kustannusten kattamiseksi olisi saatava noin 200 kg/ha lis√§satoa. Levitysmenetelmien ymp√§rist√∂vaikutuksia tarkasteltiin elinkaariarviointiin perustuvalla menetelm√§ll√§. Lietelannan levitysmenetelmien ilmastovaikutus oli suunnilleen yht√§ suuri letkulevityksell√§, happolis√§yksell√§ ja sijoittamisella. Levitysajankohta vaikuttaa varsinkin typen huuhtoutumiseen enemm√§n kuin levitysmenetelm√§. Syyslevityst√§ tulee enenev√§sti korvata lis√§√§m√§ll√§ lietelannan levityst√§ kasvustoon kes√§ll√§ kylv√∂n j√§lkeen. Kun kes√§levityksess√§ k√§ytet√§√§n joko sijoituslevityst√§ tai letkulevityst√§ happolis√§yksell√§, ammoniakin haihtuminen v√§henee ja lietteen liukoinen typpi saadaan paremmin kasvien k√§ytt√∂√∂n.201

    Lantaravinteiden kestävä hyödyntäminen tiloilla ja keskitetyssä biokaasulaitoksessa

    Get PDF
    Kotieläintiloilla lannan kestävän hyödyntämisen haasteena on useimmiten ylimäärä fosforia suhteessa typpeen, kasvien tarpeisiin ja levityspinta-aloihin. Tällöin lannan ravinteita ei pystytä hyödyntämään kasvintuotannossa optimaalisesti, mikä rasittaa tilan taloutta ja aiheuttaa haitallisia ympäristövaikutuksia. Haaste korostuu etenkin sikataloudessa. Tilojen kannalta olisi tärkeää löytää uusia ja kustannustehokkaita hyödyntämismalleja ylimääräiselle fosforille. Lannan sisältämä typpi tarvitaan yleensä oman tilan kasvintuotantoon. Tässä tutkimuksessa selvitettiin linkouksen soveltuvuutta ja ravinteiden erottelutehoa erilaisten sian lietelantojen käsittelyssä, koska sian lietelannan linkouksesta ei ole juuri kokemusta Suomessa. Samalla selvitettiin tuoreen sian lietelannan ja siitä erotettujen jakeiden metaanintuottopotentiaalit. Linkotestauksen tuloksia sovellettiin tilatason ja aluetason tarkasteluissa. Tilatasolla tarkasteltiin linkouksen rinnalla ruuvipuristinta ja molempien erottelumenetelmien taloudellista kannattavuutta ja ympäristövaikutuksia. Aluetason tarkastelu tehtiin Vakka-Suomeen, jonka sikojen, nautojen ja munituskanojen lantamäärät sekä typpi- ja fosforimäärät laskettiin alueellisen ravinnetaseen lähtökohdaksi. Aluetasolla keskityttiin erityisesti sikatalouteen ja linkousmenetelmien vaikutuksiin aluetason ravinnetaseisiin. Lisäksi tehtiin vertailua laskeutuksesta tilatason fosforin erottelumenetelmänä. Keskitettynä lannankäsittelymenetelmänä tarkasteltiin biokaasulaitosta, joka ottaa väkevöitynä talteen mädätysjäännöksen ravinteet. Keskitetyn biokaasulaitoksen taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin kolmella erilaisella maatalouden massoihin perustuvalla käsittelykonseptilla sekä erilaisilla biokaasun hyödyntämisvaihtoehdoilla. Lopuksi arvioitiin myös aluetason ympäristövaikutuksia tilatason tarkastelujen pohjalta. Linkous todettiin tehokkaaksi fosforin erotusmenetelmäksi, mutta sen kustannukset olivat suuremmat kuin ruuvipuristimen ja lietelantana hyödyntämisen. Yksikkökoon kasvaessa erot kuitenkin pienenevät. Tutkimuksessa tarkastelluilla separointimenetelmillä ei ole mahdollista päästä kuivajakeessa 30 % kuiva-ainepitoisuuteen ilman kustannusten kasvua ja/tai fosforin erotustehokkuuden heikkenemistä. Kuivajakeen peltovarastoaumojen peittäminen vähentää varastoinnin aiheuttamia ammoniakkipäästöjä selvästi, samoin kuin se, että ne levitetään sijoittaen tai levityksen jälkeen nopeasti maahan mullaten. Ylipäänsä aumojen peittäminen ja altaiden kattaminen on ammoniakkipäästöjen kannalta olennaista sekä raakalannalla että biokaasulaitoksen tuottamilla ravinnetuotteilla. Biokaasukäsittelyyn lanta tai sen jakeet tulisi saada mahdollisimman tuoreena, että mahdollisimman suuri osa energiantuotantopotentiaalista säilyy käsittelyyn saakka. Lyhyillä varastointiajoilla voidaan myös alentaa lannankäsittelyn ympäristövaikutuksia. Lantojen keskitetyssä käsittelyssä on mahdollista tuotteistaa ja uudelleenjakaa merkittävä määrä alueellisesta lantafosforista edellyttäen, että laitos käyttää mädätysjäännöksen jalostamisessa ravinteiden talteeotto- ja väkevöintimenetelmiä, joiden ravinnehävikit minimoidaan. Lannan keskitetty biokaasulaitoskäsittely on mahdollista toteuttaa kannattavasti sähkön tuotantotuella tai biokaasun myynnillä liikennepolttoaineeksi. Jos biokaasulaitos tuottaa päästöt minimoiden kannattavasti kuljetettavia ravinnetuotteita, jotka voidaan hyödyntää niitä tarvitseville alueille ravinneylijäämän alueen sijaan, saavutetaan ympäristöhyötyjä.201

    Luomuviljan sato hyötyy lietelannoituksesta

    Get PDF
    Nimekkeen selvennys: Yield of organically grown cereals benefits from slurry.Viljoista ruis ja kaura soveltuvat parhaiten luomuviljelyyn. Sen sijaan ohra ja vehnä ovat vaateliaita maan kasvukunnon suhteen ja tarvitsevat runsaasti ravinteita. Tutkimuksessa on selvitetty, parantavatko lietelanta tai viherkate luomuviljan typpilannoitusta.vo

    Turpeeseen sekoitetun naudanlietelannan lannoitusvaikutus ja varastoinnin aikaiset ravinnehävikit

    Get PDF
    vokKirjasto Aj-kThe fertilization effect of peat manure and nutrient losses during storag
    • ‚Ķ
    corecore