Opas opettajille alkoholiongelmaisen perheen kohtaamiseksi : Terveysnetti

Opinnäytetyön aihe on noussut Erityisesti edistävään – hankkeesta, jonka myötä on havaittu tarve työvälineille, joilla kohdata ja auttaa alkoholistiperheen lasta koulussa. Projektin tehtävänä oli luoda peruskoulun opettajille suunnatut verkkosivut Terveysnetti verkkosivustolle aiheena alkoholistiperheen kohtaaminen. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa opettajille perustietopaketti, josta löytyy tietoa ja työvälineitä alkoholistiperheen kohtaamiseksi. Alkoholin kulutus on historiallisen korkea Suomessa. Monien lapsien elämä häiriintyy vanhemman alkoholiongelman vuoksi. Usein ongelmat huomataan ensimmäisenä koulussa. Tutkimusten mukaan opettajilla ei ole riittävästi tietoa ja ohjausta, siitä miten auttaa lasta kun kotona on lasta häiritsevä alkoholiongelma. Opettaja saattaa olla ainut aikuinen, jolta lapsi saa positiivisia kokemuksia ja apua tilanteeseen. Puheeksiottaminen on usein vaikeaa, mutta se on velvollisuus tehdä. Lapselta voi kysyä asiasta suoraan, mutta on hyvin tyypillistä, ettei lapsi kerro totuutta. Vanhempien kanssa tulee puhua ilman syyllistämistä. Joskus pelkkä puheeksiottaminen saattaa havahduttaa vanhemmat. Jos puhumisesta ei ole apua tai tilanne on päässyt jo riittävän pahaksi, on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Terveysnetti verkkosivuille tehty opas sisältää tietoa alkoholistiperheessä elävästä lapsesta, tämän ongelmakäyttäytymisestä ja keinoista, miten opettaja voi lasta auttaa. Puheeksiottamista ja puuttumista varten löytyy yhteystahoja ja linkkejä, joista saa työvälineitä ja tukea puuttumiseen. Oppaasta löytyy myös linkkejä opettajan sekä oppilaan avuksi. Opasta tehdessä on keskitytty asioihin nimenomaan opettajan näkökulmaan ja siihen miten ongelmat koulussa saattavat näkyä. Koulunkäynti ja sosiaaliset suhteet saattavat kärsiä huomattavasti. Oppaasta on tehty selkeä ja asiat on helposti löydettävissä. Asioita on käsitelty suoraan ja kaikenlaisten ongelmien selvittelyyn on koottu tukikeinoja. Työn tekijät huomasivat, että jatkossa olisi tarvetta tutkia opettajakoulutukseen liittyen, millaista tietoa opettajat kaipaavat eikä sitä koulutuksesta saa. Myös olisi mielenkiintoista tutkia, kuinka paljon koulussa on lapsia joiden on huomattu kärsivän vanhempien alkoholinkäytöstä.Subject to this work has rised from Erityisesta edistävään – project, which has noticed a need for a equipments in school to face and help children in alcoholistic families. The mission in this project was to give information for teachers in primary school by Terveysnetti –internetpage. The target in this project is to give explicit basic knowledge package about the children in alcoholic families and encourage teachers to pay attention into the special needs that alcoholic families need. Project is based on research information. Alcohol use is very high in Finland. Many childrens lives are disturbed by alcohol at home. Often the problems are first seen in school. It has been researched that there is not enough knowledge and guidence about how to help child with these kind of problems. Teacher might be the only adult who can give positive experience and help in the situation. Every child reacts different ways and every situation at home is different. Behaving can be extroverted or inward. Extroverted behaving is a lot easier to see and often it is cousing a lot more dammage to the enviroment. Still it is just as important to intervene to inward behaving because it is harming the child. It is important to interpret childs behavor and talk about it with parents and child. Most important is to find the reason for the childs behavor. It is not easy to get involved in this kind of situation, but it must be done. You can ask directly about it from the child, but it is typical that he will not be telling the truth. When talking to the parents, it must be done without claim guilty. Sometimes just talking about childs problems in school might wake up the parents. If talking does not make any difference or the situation is already too bad, it must be informed to child welfare

Ihana isä : selvänä lapsen seurassa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa terveysaineisto 30–35 -vuotiaille isille alkoholinkäytöstä lapsen läsnä ollessa. Terveysaineisto on suunnattu kaikille isille riippumatta siitä, kuinka paljon he alkoholia käyttävät. Tavoitteena on aineiston avulla selvittää isille, miten lapsi kokee isän alkoholinkäytön ja mitä vaikutuksia sillä on lapseen. Aineiston tavoitteena on saada isät pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään lapsen seurassa sekä tarvittaessa muuttamaan sitä lapsen kannalta paremmaksi. Terveysaineisto suunniteltiin lastenneuvolaan jaettavaksi, mutta se soveltuu yhtälailla äitiysneuvolaankin. Opinnäytetyön ensimmäinen vaihe koostui kirjallisuuskatsauksesta sekä terveysaineiston suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin isän alkoholinkäyttöä ja sen vaikutuksia lapseen, hyvää vanhemmuutta sekä isän ja lapsen välisen suhteen ja yhdessä vietetyn ajan tärkeyttä. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta kehitettiin Ihana isä – selvänä lapsen seurassa -terveysaineisto. Aineiston sisällössä painotettiin kirjallisuuskatsauksesta nousseita pääkohtia; isän merkitystä lapselle ja isän alkoholinkäyttöä lasten näkökulmasta. Aihetta haluttiin käsitellä pehmeään sävyyn ketään syyllistämättä. Aineistosta tehtiinkin ajatuksia aiheesta herättelevä vihkonen, jonka ulkoasu ja sisältö suunniteltiin hyvän terveysaineiston laatukriteerien mukaan. Opinnäytetyön toisessa vaiheessa terveysaineistosta kerättiin palautetta terveydenhoitajilta ja kohderyhmän edustajilta. Palautetta pyydettiin yksinkertaisten palautelomakkeiden avulla ulkoasusta, sisällöstä, aineiston soveltuvuudesta, hyödyllisyydestä sekä tarpeellisuudesta kohderyhmälle. Palautteen pohjalta aineiston ulkoasua ja sisältöä kehitettiin laadukkaammaksi ja kohderyhmälle sopivammaksi.The purpose of this thesis was to design a health education material about alcohol use in the presence of a child for fathers between the ages of 30 and 35. The material is aimed for all fathers regardless of how much alcohol they use. The aim of this thesis is, with the help of health education material, to inform fathers how a child experiences father’s alcohol use and how it influences the child. The purpose of the health education material is to encourage fathers to consider their alcohol use in the presence of a child and to improve their behavior if necessary. The health education material was designed to be handed in at child health clinics but it is suitable for maternity clinics as well. The first phase of the thesis consisted of a literature survey and the designing and executing the health education material. The main topics of the literature survey were paternal alcohol use and its influence on a child, good parenthood and also the importance of father-child-relationship and the time spent together. On the basis of the literature survey the health education material was designed. The content of the material focused on the main points of the survey; the importance of a father to a child and the alcohol use of a father from child’s point of view. The information was presented in gentle way without making any accusations. The material was designed to raise thoughts. The layout and the content were executed according to the criteria of a good quality health education material. The second phase of the thesis was to develop the health education material on the grounds of the feedback of testing users. The testing users consisted of public health nurses and a sample of the target group. The feedback was collected using simple feedback forms. The testing users were asked to give feedback about the material’s layout and content and also about the material’s suitability, usefulness and necessity for the target group. On the basis of the feedback the layout and the content of the health education material was improved to better suite the target group

"ALAKKO NÄÄ MUA?" : Lasten ja senioreiden välisen vuorovaikutuksen tukeminen toiminnallisin tuokioin – yhteistyössä Oulun kaupungin Merikotkan päiväkodin ja Oulun palvelusäätiön Merikotkantien palvelutalon kanssa

Toteutimme toiminnallisen opinnäytetyön "Alakko nää mua?"-toimintatuokioina Oulun kaupungin Merikotkan päiväkodin kolmelletoista lapselle ja Oulun palvelusäätiön Merikotkantien palvelutalon senioreille leikin, liikunnan, musiikin, kuvataiteen ja yhdessä tekemisen keinoin. Järjestimme neljä yhteistä toimintakertaa lasten ja senioreiden kanssa, jotka toteutimme huhtikuun 2016 aikana. Toimintakertojen lisäksi pidimme molemmille ryhmille erilliset tutustumiskerrat ennen yhteisten toimintojen aloitusta, ja palautehetket toimintakertojen jälkeen. Valitsimme opinnäytetyömme aiheen, koska olemme kiinnostuneita lapsuudesta ja ikääntymisestä. Näemme lapsissa yhteiskunnan tulevaisuutta ja haluamme tukea lasten hyvinvointia. Ikääntyminen elämänvaiheena kiinnostaa meitä, koska se koskettaa meitä kaikkia ja ymmärrämme, että Suomessa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa. Suunnittelimme ”Alakko nää mua?” -kerhomme toiminnan sisällön opinnäytetyömme tietoperustan pohjalta. Tietoperustassa käsittelemme lapsuutta elämänvaiheena, ikääntymistä elämänvai-heena, lapsen ja ikääntyneen välistä vuorovaikutusta, sukupolvityötä ja ohjattua toimintaa eri elämänvaiheissa. Toimintamme tavoitteena oli kehittää ja vahvistaa päiväkodin ja palvelutalon jo olemassa olevaa toimintaa sekä luoda uutta toimintaa vanhan päälle. Tavoitteenamme oli myös edistää sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja saada heille uusia kokemuksia toiminnallisten tuokioiden kautta. Halusimme tuoda toimintamme kautta iloa ja hyviä muistoja kohderyhmän lapsille ja senioreille. Saimme kehitettyä ja vahvistettua päiväkodin ja palvelutalon olemassa olevaa yhteistoimintaa tuomalla uusia senioreita ja uudenlaisia toimintatapoja mukaan sekä tehtyä toiminnasta sellaisen, että joku ulkopuolinen ohjaa sitä. Edistimme sukupolvien välistä vuorovaikutusta tuomalla lapset ja seniorit yhteen ja yhteiset toiminnot loivat vuorovaikutusta näiden kahden sukupolven välille. Kerhossamme lasten ja senioreiden välillä vuorovaikutus lisääntyi joka kerta enemmän ja vuorovaikutusta syntyi luontevasti ilman ohjaustakin. Yksi toimintamme tärkeistä lopputuloksista oli päiväkodin ja palvelutalon välisen toiminnan vahvistuminen työmme kautta ja tämä näkyi uusien yhteistoimintojen suunnitteluna. Lapset ja seniorit kokivat toimintamme mukavaksi ja tarpeelliseksi ja he haluaisivat jatkaa vastaavanlaista yhteistoimintaa. Yksi jatkotutkimusaihe työllemme voisi olla sukupolvityön menetelmän hyödyllisyydestä tiedottaminen päiväkodeille ja palvelutaloille. Tällä tavoin voitaisiin saada innostettua muitakin toimipaikkoja hyödyntämään lasten ja senioreiden yhteistoimintaa

Kurkistus lasten media-arkeen : Mitä koulu voisi oppia tytöiltä ja pojilta mediakasvatukseen liittyen

Opinnäytetyöni on osa LATU (Lapset tuottavat) -tutkimusprojektia, jota on vetänyt Sara Sintonen Helsingin yliopistosta. Hanke on toteutettu yhteistyössä Pelastakaa Lapset -organisaation kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. LATU on tutkinut lasten digitaalista osallisuutta ja omaehtoista mediatuottamista. Projektin fokuksena on ollut yhteisöllinen ja yksilöllinen luova tuottaminen ja jakaminen sekä lasten tuottama materiaali muun muassa oppimisen sisältönä ja välineenä. Ryhmän muut jäsenet ovat opiskelijat Olli Noroviita ja Tuomas Kauppinen. Opinnäytetyössäni tarkastelen, miten 8–12-vuotiaat lapset käyttävät kännyköitä ja internetiä omaehtoisesti. Tätä kautta olen pyrkinyt löytämään vastauksia tutkimuskysymykseeni, mitä kouluissa toteutettava mediakasvatus voisi ammentaa lasten mediankäyttötavoista. Näkökulmani tutkimusaiheeseen on tiukasti sidoksissa taidekasvatukseen, ja keskityn mediakasvatuksen mahdollisuuksiin erityisesti peruskoulun kuvataideopetuksen kontekstissa. Tutkielmani taustalla on vaikuttanut vahvasti kriittinen pedagogiikka. Tutkimusaineistonani on ollut LATU-tutkimusryhmässä laaditun kyselylomakkeen tulokset ja ryhmän jäsenten tekemät lasten haastattelut. Internet-pohjaiseen kyselylomakkeeseen vastasi 314 lasta ja lisäksi käytössäni on ollut 17 tutkimushaastattelua, joista viidessä toimin itse haastattelijana. Haastattelujen aikana lapsia pyydettiin näyttämään ja antamaan tutkimustarkoitukseen heidän itse ottamiaan kännykkäkamerakuvia ja -videoita, jotka ovat olleet oleellinen osa tutkimusaineistoa. Opinnäytetyössäni tuon esiin, miten lasten media-arki koulun ulkopuolella poikkeaa suuresti koulujen media-arjesta. Lähes kaikilla lapsilla on kännykkä jo koulun alkaessa. Kännykkä on lapselle tärkeä henkilökohtainen laite, jolla perustoimintojen lisäksi muun muassa kuvataan omaa arkea. Kouluissa kännykät on pääsääntöisesti kielletty, eikä niitä juurikaan käytetä hyväksi opetuksessa. Internetiä käytetään kotona hyvin aktiivisesti, mutta koulussa sekä omaehtoisesti että opettajan ohjauksessa vähemmän. Tyttöjen ja poikien mediankäytössä vaikuttaa tämän tutkielman valossa olevan enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Kaikkiaan toiminta medioiden parissa on luonteeltaan hyvin sosiaalista, ja kavereiden kanssa yhdessä toimiessa opitaan mediataitoja. Pienet erot sukupuolten välillä liittyvät mieltymyksiin. Tytöt esimerkiksi kuvaavat kännykkäkamerallaan hieman aktiivisemmin kuin pojat, kun taas pojat käyttävät internetiä hieman enemmän kuin tytöt. Tytöt ja pojat myös pelaavat erilaisia pelejä ja käyvät eri nettisivustoilla. Kaikkiaan lasten välillä on havaittavissa huomattavia eroja esimerkiksi medioiden parissa käytetyn ajan ja mediataitojen suhteen. Johtopäätöksenä totean muun muassa, että kouluissa mediataitoja ei opita lainkaan siinä määrin kuin kotona ja vapaa-ajalla. Kouluissa toteutettava kaikille yhteinen mediakasvatus voisi kaventaa eroja lasten mediataitojen välillä. Koska lapset ovat oman media-arkensa asiantuntijoita, heidän kanssaan yhteistyössä voitaisiin ideoida tapoja oppia mediaa ja mediasta sekä kehittää uusia koulun arkeen sopivia tapoja käyttää siellä jo olemassa olevia medialaitteita, kuten kännyköitä, jotka lasten mukana tulevat kouluun päivittäin. Vapaa-ajalla lasten kesken vertaisoppiminen on arkipäiväistä, ja samankaltaista asennetta oppimiseen voitaisiin tuoda kouluun entistä enemmän: kokeilemisen, virheiden ja leikin kautta oppimista

Alkoholistiperheen lapsen selviytyminen ja aikuisuus : Kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen, millaisia seurauksia alkoholistiperheessä kasvamisella on lapsen aikuisuuteen. Tavoitteena on tuottaa tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle ja Pohjanmaan Välittäjä-hankkeelle vanhempien alkoholismin seurauksista lapsen aikuisuuteen. Opinnäytetyössä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten alkoholistiperheessä kasvaminen vaikuttaa lapseen? 2. Millaisia seurauksia alkoholistiperheessä kasvamisella voi olla lapsen aikuisuuteen? 3. Mitkä asiat vaikuttavat alkoholistiperheen lapsen selviytymiseen? Aineistoa haettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen tietokannoista sekä manuaalisesti. Hauissa käytettiin tutkimuskysymyksistä johdettuja hakutermejä kuten alkoholistiperheen lapsi, alkoholi ja lapsi, alkoholismi sekä näiden englanninkieliset vastineet. Lopulta karsinnan läpi käyneet aineistot analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen ja niistä saadut tulokset kirjattiin ylös. Tässä opinnäytetyössä tuloksiksi saatiin, että alkoholistiperheessä kasvaminen saa aikaan tasapainottoman lapsuuden, vaikeamman elämän aikuisuudessa tai toisaalta elämässä hyödyllisiä ominaisuuksia. Lapsen selviytymiseen vaikuttavat oma persoona, ihmissuhteet ja vastoinkäymiset.The purpose of the thesis is to examine the effects that growing up in an alcoholic family has on a person that has reached adulthood, by the use of systematic literary overview. The goal is to produce information for healthcare personnel and for Pohjanmaan Välittäjä-project on the effects that growing up in an alcoholic family has on a person that has reached adulthood. The thesis searched for answers to the following questions: 1. How does growing up in an alcoholic family affect the child? 2. What kind of effects does growing up in an alcoholic family have for a person that has reached adulthood? 3. What are the things that have affected the survival of the child of an alcoholic family? Material for the thesis was searched from Seinäjoki University of Applied Sciences' database, the databases of the Universities of Tampere and Helsinki and also manually. The searches were done by using search terms lead from research questions, such as "child of an alcoholic family", "alcohol and child", "alcoholism" and their Finnish equivalents. In this thesis, the results were, that growing up in an alcoholic family causes the child to have an unstable childhood and harder adulthood, but on the other hand it can also provide the child with qualities useful in life. Survival of the child is affected by the child's own personality, relationships and hardships