Kesäkukkien kauppasiemenen laatu

vKirjasto Aj-

Lähellä mutta ei selän takana : Kelan henkilökunnan mielipiteitä johtamisesta

Kelan henkilöstön tyytyväisyys lähimpien esimiestensä johtamistyöhön on kasvanut. Yli puolet työntekijöistä kertoo olevansa melko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä lähiesimiehensä johtamiseen. Tyytyväisten osuus on kasvanut vuodesta 2001 lähtien. Henkilökunta arvostaa johtamisessa erityisesti kannustavan palautteen antamista, avointa asioiden käsittelyä ja työntekijöiden samanarvoista kohtelua. Kelan tutkimusosaston tuore raportti perustuu Kela-barometrin toimihenkilökyselyihin, joita on tehty vuodesta 1998 alkaen. Viime vuonna kyselyyn vastanneilla oli mahdollisuus kertoa omin sanoin mielipiteitään johtamisesta

Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla

Voidaanko enää ajatella, että sosiaali- ja ympäristöpolitiikka eivät kuulu yhteen? Vakavat ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja eliölajien sukupuuttoaalto, ovat jo totta. Ne ovat suurelta osin ihmisen lyhytnäköisen toiminnan seurausta. Ekologinen kriisi vaikuttaa yhä enemmän ihmisten hyvinvointiin ja sosiaaliturvajärjestelmien toimintaedellytyksiin. Sosiaalipolitiikka ei ole ollut sivustakatsoja kriisin synnyssä, sillä se on ylläpitänyt ympäristöhaittoja tuottavaa talousjärjestelmää. Samalla sosiaalipolitiikalla on ollut tärkeä ihmisen hyvinvointia turvaava tehtävä. Nykyisin tämä tehtävä edellyttää maapallon rajallisuuden ymmärtämistä ja moniulotteisen hyvinvointikäsityksen omaksumista. Hahmottelemme tässä julkaisussa uudenlaista, laajaan ekososiaaliseen hyvinvointinäkemykseen perustuvaa sosiaalipoliittista järjestelmää. Ekologiset rajat tiedostava ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta huolehtiva sosiaalipolitiikka voisi edistää entistä paremmin sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvointia.Loppuunmyyt

Monitoring and classification of lakes in Finland

In Finland, as in other member countries of the European Union, preparations for implementing the EC Water Framework Directive (WFD) have begun. The article describes the current monitoring and classification strategies for Finnish Lakes

Kaivovesinäytteiden laatu ja analysointi

Suomessa on noin 300 000 kotitaloutta sekä saman verran vapaa-ajan asuntoja, jotka ottavat vetensä omasta kaivosta. Kuitenkin kaivot, joiden vesi olisi laadullisesti täysin juomakelpoista, ovat tänä päivänä harvinaisia. Kaivoveden laatuun vaikuttavat alueellisten erityispiirteiden lisäksi monet paikalliset tekijät, kuten esim. maa- ja kallioperän laatu, vuodenajat ja ihmisen toiminta. Työn tarkoituksena oli tutkia kaivovesinäytteiden puhtautta ja juomakelpoisuutta sekä tarkastella tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa oli mukana yhdeksän eri kaivovesinäytettä sekä yksi lampivesi. Kaivoista suurin osa sijaitsee vapaaajan asunnoilla, mutta osa kaivoista on kotitalouksista, joissa vettä käytetään päivittäin. Mittaukset suoritettiin SAMK:n kemianlaboratoriossa 17.11.2005-23.01.2006 välisenä aikana. Näytteistä määritettiin tuolloin kaivovedestä käytettävät parametrit; pH, sameus, veden kemiallinen hapen kulutus (CODMn ), ammoniumtyppi, rauta, mangaani, kloridi, veden kovuus ja kokonaisfosfori. Tulosten perusteella laatusuositusten enimmäispitoisuuksien ylityksistä suurin osa johtui korkeista sameuksista, korkeista rautapitoisuuksista tai korkeista kaliumpermanganaattiluvuista, jotka ilmenivät näytteissä myös värinmuutoksena ja hajuna. Sen sijaan kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä pH olivat kaikissa määritetyissä näytteissä suositusten mukaiset. Puhdistusmenetelmistä alkalointi ja/tai suodatus ovat käyttökelpoisia raudan ja sameuden poistossa. Sen sijaan permanganaattilukuun ei aina riitä pelkkä vedenkäsittely, vaan kaivo on kunnostettava tai rakennettava uuteen paikkaan.In Finland there are approximately 300 000 households and as many cottages that use their own well water. These days, however it’s rare to have a good quality in drinkingwater from a well. Regional features affect the quality of water and also many local factors, such as the quality of soil and rocks, seasons and human action. The purpose of this study was to examine the purity and drinking quality of well water samples and also to observe the facts that affect the results. In this survey, there were nine well water samples and one sample of pond water. Most of these wells are situated in cottages, but some of the wells are from households, where the water is used every day. The tests was made in the laboratory of Satakunta University of Applied Sciences during the time of 17th of November 2005-23rd of January 2006. The samples were taken to analyse pH, turbidity, chemical oxygen demand, ammonia nitrogen, iron, mangane, chlorine, the sum of calcium and magnesium and the total phosphor. According to these analyses, the quality recommendations were mostly exceeded by high turbidity, high ferrous or high KMnO4 -number that also appeared in the samples by colour change and smell. Chlorine, ammonia nitrogen and pH met all the recommendations in the samples. Alkalation and/or filtration are useful purification methods with iron and turbidity. Instead of KMnO4 -number, there might not be any other way to purify the water than to repair the well or construct a new well in a different place

Kotisairaanhoitajien suorittaman suoniverinäytteenoton laatu

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma, Bioanalyytikko Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja Tekijät: Kumpula, Hanna ja Ristolainen, Saija Opinnäytetyön nimi: Kotisairaanhoitajien suorittaman suoniverinäytteenoton laatu Työn ohjaajat: Alahuhta, Maija ja Mäkitalo, Outi Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2013 Sivumäärä: 46 + 2 Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää kotisairaanhoitajien suorittaman suoniverinäytteenoton preanalyyttista laatua. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaisiksi kotisairaanhoitajat kokivat suoniverinäytteenottotaitonsa ja suoniverinäytteenottoon saamansa koulutuksen. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin neljältä kotisairaanhoitajalta havainnoinnin ja yksilöteemahaastattelun avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti käyttämällä sisällönanalyysiä. Opinnäytetyömme teoreettisessa osassa kuvaamme mahdollisimman tarkasti vakioidun suoniverinäytteenoton preanalyyttisen vaiheen sekä siihen liittyviä virhelähteitä. Olemme myös tarkastelleet sairaanhoitajakoulutuksen sisältämän suoniverinäytteenoton opetuksen määrää. Tulosten mukaan kotisairaanhoitajien suorittaman näytteenoton preanalyyttisessa vaiheessa oli hyvin ja asianmukaisesti suoritettuja osa-alueita, mutta myös selviä virheitä tuli ilmi. Joillakin osa-alueilla sairaanhoitajilla oli käytössään vanhentunutta tietoa. Kotisairaanhoitajat kokivat sairaanhoitajakoulutuksessa suoniverinäytteenottoon saamansa opetuksen hyvin vähäiseksi. Koettiin, ettei se vastaa kotisairaanhoitajan työn asettamia vaatimuksia. Työpaikkakohtaisen lisäkoulutuksen merkitys nousi selvästi esille sairaanhoitajien kokemuksissa. Suoniverinäytteenottotaidoistaan sairaanhoitajilla oli vaihtelevia kokemuksia. Asiasanat: suoniverinäyte, kotisairaanhoito, suoniverinäytteenotto, preanalyyttinen laatuOulu University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing and Health Care, Option of Nursing Degree Programme in Biomedical Laboratory Science Authors: Kumpula, Hanna and Ristolainen, Saija Title of Thesis: The Quality of Venous Blood Samples Collected by District Nurses Supervisors: Alahuhta, Maija and Mäkitalo, Outi Term and year when the thesis was submitted: Spring 2013 Number of Pages: 46 + 2 The purpose of this thesis was to examine the preanalytical quality of venous blood sample collection performed by district nurses. The aim of this thesis was to get data on how district nurses considered their blood samples collection skills. The aim was also to examine how they considered their education in collecting blood samples. In our thesis we have used the qualitative examen method. The data of examen was collected from four district nurses. Collecting methods were observation and theme interview. The data was analyzed by an inductive method. In the theoretical part of this thesis we concentrate on the preanalytical part of the standardized blood sample collection and on the sources of error of this preanalytical part. We have also examined how much nurses’ education includes teaching of venous blood sample collection. According to the results district nurses performed some parts of the blood sample collection right and very carefully, but there were also some clear errors in the blood sample collection process. In some sectors the nurses’ knowledge is outdated. Nurses considered that their education includes teaching of venous blood sample collection only a little. Nurses considered that the teaching was not equivalent to the demands of their work. Nurses considered that further education in a workplace is very important. Nurses had various experiences of their skills of venous blood sample collection. Keywords: venous blood sample, home nursing, sample collection, preanalytical qualit