Lyhytelokuvan tarinankerronnasta ja visuaalisesta ilmeestä

Keskityn opinnäytetyössäni fiktiivisen lyhytelokuvan tarinankerrontaan. Pohdin myös elokuvan visuaalisia elementtejä ja sitä, miten kuvalliset seikat ja niiden realismi vaikuttavat itse tarinaan. Työssä perehdytään klassisen kerronnan teoriaan ja siihen, miten kerronta lyhytelokuvassa toimii. Tekstissä keskityn visuaalisen ilmeen luomaan voimaan ja kuinka tarinan henkilöhahmot, tunteet ja teot korostuvat kuvissa. Opinnäytetyöni produktiivisena osana tein lyhytelokuvan Näky mereltä, joka kertoo miehestä ja hänen vaikeudestaan kohdata kipeä muisto menneisyydessä. Tekemäni lyhytelokuvan kautta käsittelen katsojan ja kuvakerronnan välisiä suhteita ja sitä miten yleisö ymmärtää ja kokee kerrotun tarinan.In my thesis I focus on a fictional storytelling in a short film. I also examine the visual elements of movies and study what kind of impact the graphic elements of an image and its realism have on the story itself. The work focuses on the theory of classical narrative and how narrative works in a short film. In my text, I discuss the power of visual design and how they emphasise the story of individuals or emotions. As the productive part of my thesis, I made a short film Näky mereltä (A vision from the sea), which is about a man and his difficulty to face a painful memory from his past. Through this short movie, I am discussing the relationship between the audience and the narration, and how the audience understands and relates to the story.dvd produktiivisesta osast

Eristyskäytännöt ja suojapukeutuminen : Ohjausvideo henkilökunnalle

Toiminnallisen opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa selkeästi havainnollistava ohjausvideo potilaan eristyksen aloittamiseen ja suojainten oikeaoppiseen pukemis- ja riisumisjärjestykseen. Työni tarkoituksena oli, että Kanta-Hämeen keskussairaalan sisätautiyksikkö, saisi videosta opetus- ja perehdytys välineen, jollaista heillä ei ennestään ole. Videon toteutus noudattaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin laatimaa ohjeistusta eristyskäytännöistä ja suojapukeutumisesta. Aihe opinnäytetyöhöni tuli Kanta-Hämeen keskussairaalan yliopettajan kautta ja syntyi tarpeesta saada yksikön käyttöön havainnollistava ohjausmenetelmä työtapoihin infektioiden torjunnan käytännön työssä. Aseptinen työskentely ja hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on keskeinen osa hoitotyötä, joka kaikkien alalla toimivien tulisi aukotta hallita. Hyväksyttävien työtapojen omaksuminen ja niiden vakiintuminen omaksi työskentely tavaksi, helpottaa päivittäistä taistelua näkymättömiä vihollisia vastaan. Opinnäytetyöni aihe on rajattu käsittelemään eristyskäytäntöjä, sekä suojainten oikeaoppista käyttöä. Lisäksi työhöni on lisätty eristyshuoneiden puhtaana pidon näkökulmaa, työn tilaajan toiveesta. Käsihygienia on hoitoon liittyvien infektioiden tärkein yksittäinen leviämistä ehkäisevä tekijä, joten käsihygieniaa käsitellään työssäni suojaimien käytön yhteydessä. Valmiin ohjausvideon esittelin Kanta-Hämeen keskussairaalan hygieniahoitajalle ja sen katsoi myös infektiolääkäri. Ohjausvideon tilanneella osastolla pidettiin työn esittelytilaisuus, jonka yhteydessä käytiin arviointi ja palautekeskustelu.The main goal in the thesis was to create an clear demonstrating guidance video of the beginning of the isolation and putting on and taking off the protective equipment in the correct order. The purpose of the work was that the Kanta-Häme central hospital's internal medicine department would get an educational and introductional tool from the video that they do not already have. The implimentation of the video follows KantaHäme healthcare district's composed guidance of the isolation practices and protective clothing. The topic to the thesis came from the Kanta-Häme central hospital's senior teacher and was created because of the need for a clear illustrative guidance system for the working methods in preventing infections in the department. Aseptic workflow and the prevention of the infections concerning healthcare are essential part of healthcare work, which everyone in the field should master seamlessly. Absorbing acceptable working methods helps in a daily fight against invisible enemies. The topic of the thesis is limited in addressing isolation practices and the correct usage of protective equipment. There have been added the perspective of keeping the isolation room clean as a request from the employer. Hand hygiene is the single most relevant thing in preventing the spread of infections, so hand hygiene is addressed in the work while putting on the protective equipment

ECT-hoidon potilasohjausmateriaali : Esittelyvideo ja potilasopas Julkulan sairaalan neuromodulaatioryhmän masennus- ja skitsofreniapotilaiden potilasohjauksen tueksi

Mielenterveyden häiriöt ovat laaja-alaisia, kaikkiin elämän osa-alueisiin vaikuttavia sairauksia. Mielenterveyshäiriöstä kärsivällä voi olla vaikeuksia muun muassa mielialan vaihtelun, painon nousun, harhaluulojen ja syömisen suhteen. Myös kognitiivinen työskentely voi olla mielenterveyden häiriöstä kärsivälle haastavaa. Hoitomuodot ja lääkkeet kehittyvät jatkuvasti, ja potilasohjauksen tarve korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän. Sähköhoito on turvallinen ja paljon käytetty hoitomuoto eräiden mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Potilaan täytyy saada ohjausta ennen sähköhoidon aloittamista, jotta potilas sitoutuisi paremmin hoitoon. Ohjauksen avulla potilas muistaa helpommin, mitä täytyy tehdä ennen sähköhoitoon saapumista. Tämä lisää potilasturvallisuutta. Opinnäytetyönä tuotettiin potilasohjausvideo ja potilasopas sähköhoidon ohjauksen tueksi Julkulan sairaalan neuromodulaatioryhmälle. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, johon kuuluu sekä video että opas. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa sähköhoidosta potilaalle ja yhtenäistää potilasohjausta. Videon ja oppaan tehtävänä ja tavoitteena on parantaa sähköhoidon ohjausta ja potilaiden sitoutuvuutta sähköhoitoon. Oppaan avulla potilas voi vielä ohjaustilanteen jälkeen kerrata sähköhoitoon liittyviä asioita. Jatkotutkimus- ja kehittämismahdollisuus voisi olla se, millaisena henkilökunta on pitänyt videon ja oppaan käytön potilasohjauksessa. Lisäksi voisi tutkia tuotteiden käytettävyyttä kyseisessä yksikössä. Näiden jo tehtyjen potilasohjausmateriaalien lisäksi voisi vielä tehdä hoitajan tarkastuslistan uuden sähköhoitopotilaan ohjaukseen liittyen.Mental disorders are wide-ranged and all aspects of life affect diseases. A person who is suffering from mental disorders may have various difficulties such as mood swings, weight gain, and delusions in terms of eating. Also cognitive functioning can be challenging for people with mental disorders. Therapies and medicines are constantly evolving, and the need for patient education is amplified even more in the future. Electroconvulsive therapy is a safe and widely used form of treatment of certain mental disorders. The patient must get counseling before the electrical therapy, which helps the patient to commit with the treatment better. Counseling allows the patient to remember more easily what they need to do before arriving to treatment. This increases the patient’s safety. As a result of this thesis there is a patient guide video and a patient guide book produced for the neuromodulation crew at Julkula hospital to support electroconculsive therapy counseling. The thesis was a functional one and includes both a video and a guide book. The aim of this thesis is to increase the patient’s knowledge about the electrical treatment and to standardize patient counseling. The objective of the video and the guide is to improve the counceling of electroconvulsive therapy and increase the commitment regarding patients going through the treatment. Patients are able to revise things related to electrical treatment with the guide. Further research and development ideas regarding the thesis could focus on the opinions of the neuromodulation crew about the patient video and the patient guide in use. In the future it could also be possible to examine the usability of the products within the unit. In addition to these patient education materials already made there could still be a nurse’s checklist for counseling related to admitting new electroconculsive patients.Opinnäytetyöhön kuuluu raportin lisäksi potilasopas sekä esittelyvideo. Potilasopas löytyy raportista liitteenä. Video tuli toimeksiantajan käyttöön, sitä ei julkisesti ole saatavissa

Identiteetti ja rakenne elokuvakerronnassa

Kirjallinen kandidaatin opinnäyte tarkastelee identiteetin ja roolien käsittelyä elokuvailmaisussa. Keskiössä on etenkin elokuvan rakenne ja sen suhde elokuvan henkilöiden kokemaan todellisuuden ja minuuden kuvaan. Opinnäyte koostuu kolmesta osasta: kirjallisuuskatsauksesta, elokuva-analyyseista ja oman työn arvioinnista. Kirjallisuuskatsaus tutkii audiovisuaalisen kerronnan teorioita liittyen identiteetin kannalta oleellisiin kerronnan osatekijöihin, kuten tarinainformaation välittämiseen, ajan käsittelemiseen ja vertauskuviin. Analyyseilla fiktioelokuvasta We Need to Talk about Kevin (2011) ja dokumenttielokuvasta A Gay Girl in Damascus: The Amina Profile (2015) pyritään laajentamaan ymmärrystä elokuvakerronnan keinoista ja löytämään työkaluja oman työn arviointiin. Työn viimeisessä osassa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen ja analyysien muodostaman viitekehyksen kautta kirjoittajan omia valintoja dokumentaarisen lyhytelokuvan Tyttö tuollainen (2016) leikkaajana. Kirjallisuuskatsaus esittelee varhaisen teoreetikon David Bordwellin käsitteen fabulasta ja syuzhetista, joihin suuri osa myöhäisemmästä kirjallisuudesta viittaa joko tukien, täydentäen tai kiistäen. Warren Bucklandin kokoelmateokset ja Allan Cameronin modulaarisen kerronnan teoriat esittävät konkreettisten tapausesimerkkien kautta suosittujen mutta kompleksisten Hollywoodteosten kerronnallisia valintoja ja niiden vaikutuksia katsojaan. Tällaiset elokuvat ovat usein kompleksisia sekä kerrontatavaltaan että kerrottavalta tarinaltaan. Ihmisen tietoisuus, mieli ja rinnakkaiset todellisuudet ovat tyypillisiä kysymyksiä, joita näissä teoksissa käsitellään. Epälineaarisuus, ajalliset silmukat, fragmentoitunut tila-aika-jatkumo ja labyrinttimäinen rakenne ovat puolestaan tyypillisiä rakenteellisia valintoja. Fiktioelokuva We Need to Talk about Kevin ei ole perinteinen kompleksisen Hollywoodkerronnan ilmentymä, mutta siinä on tunnistettavissa paljon samoja konventioita kuin tyypillisemmissä tapauksissa. Rikottu aikarakenne, subjektiivinen näkökulma, epäluotettava kertoja, jonka mielen järkkymisen asteesta emme katsojina voi olla täysin varmoja, sekä tiedon paljastamisen tahallinen viivyttely ovat esimerkkejä käytetyistä kerrontakeinoista. Dokumenttielokuva A Gay Girl in Damascus puolestaan on aiheensa puolesta kompleksinen, mutta käyttää lähinnä klassisia kerrontakeinoja. Oman leikkaustyön analysoinnissa elokuvassa Tyttö tuollainen nousee keskeisiksi kaksi kysymystä: tarinan ja kerrontatavan suhde sekä katsojan ja elokuvan henkilön välisen tietämisen, tuntemisen ja ymmärtämisen suhde. Elokuvan muodon suhde sisältöön ja tämän suhteen vaikutus katsojakokemukseen on yksi oleellisimmista tutkimuksen esiin tuovista kysymyksistä. Kirjallisuuskatsaus ja analyysit ovat vain yksittäisiä esimerkkejä elokuvakerronnallisista konventioista identiteetin käsittelyssä, eikä tulosten pohjalta voi johtaa yleispäteviä päätelmiä. Kirjallisuuskatsaus ja analyysit kuitenkin palvelevat tarkoitustaan oman työn analysoinnin viitekehyksen muodostamisessa

Medioiden elämyskokemuksista

Opinnäytetyön projektina on toteutettu samansisältöinen kertomus, joka on julkaistu kahdessa eri mediassa. Sisältö muuttuu visuaalisesti kahdelle eri medialle toteutettuna, lisäksi www -sivuille on lisätty interaktiivisuuden mahdollisuus. Tässä opinnäytetyössä on nostettu kysymykseksi se, voiko elämys olla erilainen eri median kautta koettuna. Tutkielman tavoitteena on herättää keskustelua eri medioiden välittämistä elämyskokemuksista. Tutkielmassa käsitellään rajatusti kahta eri mediaa, painettua kirjaa ja digitaalisia www-sivuja. Tutkimuksellinen osio pohtii medioiden elämyksellisyyttä. Avataan elämyksen määrittely, mietitään elämyskokemukseen liittyviä kulttuurisidonnaisuuksia sadun ja kerronnan historian kautta sekä mietitään kuvan ja tekstin merkitystä lopputuotteessa. Aineistoina käytetään alan lähdekirjallisuutta ja omaa pohdintaa. Pohdinnan, lähdekirjallisuuden ja päätelmien kautta opinnäytetyö avaa näkökulmia siihen, mikä meihin vaikuttaa subjektiivisella tasolla, kun koetaan tuotettua elämyksellisyyttä. Kokijaan voivat vaikuttaa kulttuurisidonnaisuus, omat mediakokemukset, historia ja tieto ympäröivästä maailmasta. Yksikään näistä ei ole toista tärkeämpi, vaan kaikki eri osat muodostavat kokonaisuuden, josta elämyskokemus syntyy.The final thesis focuses on a fictional story which has been carried out as a book and as well as interactive web pages. The story, which has the same content, has been published in two different media. The same content changes between these two media implementations. This thesis aims to bring about conversation about different media experiences. In this thesis, the research question focuses on how the experience can vary between different media. The research section explores the experiences between two different media. This is executed by explaining the experience definition, the cultural interests in fairy tales and in the history of storytelling. The thesis also thinks about the meaning of image and text in the final product. Research is conducted by using source literature and the author’s own thinking. Through thinking and researching source literature, the thesis reasons and opens up perspectives concerning what affects us at the level of a subjective experience when experiencing different media. One might be affected by the cultural specificity, one´s own media experiences, history and knowledge of the surrounding world. None of these are more important than the other but all form a whole from which the experience is born

Rastaan tarina -lyhytanimaation suunnittelu ja toteutus

Opinnäytetyössä perehdytään tarinankerrontaan ja sen historiaan. Työssä tarkastellaan erityisesti, millaisia tarinankerrontatapoja peleissä on, koska niissä tarinankerronnan käyttö on nykyaikana lisääntynyt paljon. Kerrontatapoja ovat esimerkiksi välianimaatiot ja ympäristöstä havaittava kerronta. Ympäristöpohjaiseen kerrontaan kuuluvat esimerkiksi rikkoutuneet rakennukset, muiden kuviteltujen hahmojen jättämät vihjeet tai huomion kiinnittäminen valaistuksen avulla. Ympäristön havainnoinnin osana ovat myös hahmot, joiden eleitä tarkkailemalla voi muodostaa erilaisia käsityksiä tilanteesta. Välianimaatiot taas ovat elokuvamaisia kohtauksia, joilla on merkittävä osa pelien tarinan kuljettamisessa. Niiden epäinteraktiivisuuden takia ne ovat kuitenkin aiheuttaneet ristiriitaisia keskusteluja siitä, häiritsevätkö ne liikaa pelattavuutta. Sen vuoksi on keksitty ratkaisuja, joilla välianimaatiot on saatu yhdistettyä pelattavuuteen saumattomasti. Projektiosuudessa suunniteltiin oma tarina tarinankerronnan teoriaa hyödyntäen, ja se toteutettiin lyhytanimaationa, joka tyypiltään muistuttaa välianimaatioita. Työssä keskityttiin siihen, kuinka haluttu tunnelma saatiin luotua, ja miten hahmot saatiin esittämään eleitä ja tunteita ymmärrettävästi.This thesis deals with storytelling and its history examining especially what kind of storytelling methods are used in games, because storytelling in them has become more common nowadays. Storytelling methods are, for example, cut-scenes and telling through the hints in the environment including, for example, broken buildings, clues left by imaginary characters, or grabbing the attention with lighting in environment. Environmental telling also includes characters: by observing their gestures one can form different opinions about the situation. Cut-scenes are cinematic scenes which have a notable part in carrying stories forward in games. Their non-interactivity has caused conflicting conversations about them distracting the gameplay. As a solution cut-scenes and gameplay have been combined in some games. In the project part a story was designed using the advice covered in the theory part. The story was created as a short animation that resembles cut-scenes. While making the short animation the focus was on creating the desired atmosphere and making the characters express gestures and emotions understandably

Juonellinen musiikkivideo ja leikkauksen tehokeinot

Opinnäytetyössä tarkastellaan juonellisia musiikkivideoita, kerronnan elementtejä ja leikkauksen keinoja. Opinnäytetyön tekijä vertailee tunnettuja musiikkivideoita ja pyrkii analysoimaan musiikkivideon mahdollisuuksia kertovana taiteen muotona. Työn tavoite on tutkia, miten leikkauksella voidaan vaikuttaa tarinankerrontaan, ja miten leikkauksella luodaan musiikkivideoon hyvää tunnelmaa. Opinnäytetyön tekijä on leikannut kolme musiikkivideota, joista ensimmäiseen hän on toteuttanut pelkän leikkauksen. Toisessa musiikkivideossa tekijä on ollut mukana kirjoittamisessa ja kuvaamisessa. Kolmannen videon opinnäytetyön tekijä on kirjoittanut, ohjannut ja leikannut. Työvaiheista opinnäytetyössä käsitellään vain leikkausta, mutta peilaten sitä juonen muodostumiseen. On yllättävää miten paljon tarinaan on mahdollista vaikuttaa vielä leikkausvaiheessa. Opinnäytetyössä esitellään niin sanottuja erikoisleikkauksia, eli sellaisia leikkauksia, jotka rikkovat perinteisen jatkuvuuteen pyrkivän huomaamattoman leikkauksen sääntöjä. Opinnäytetyön tekijä pohtii erikoisten leikkausten vaikutusta tarinankerrontaan. Työssä pohditaan myös musiikkivideota kokeilevana temmellyskenttänä. Tekijä pyrkii vastaamaan kysymykseen, voiko musiikkivideossa olla virheitä, jos kerran kaikki on luvallista ja mitkä ovat leikkauksen rikkomattomat säännöt. Loppujen lopuksihan kaikki keinot on sallittuja, kunhan tunnelma pysyy hyvänä ja katsoja ei kyllästy.The author of this thesis is the editor of three music videos, and also the director and script-writer of one of them. All videos are purely in narrative form and they serve as an independent story. The stories benefit from the sounds, lyrics and atmosphere of the songs and vice versa. Thesis examines narrative music videos on editing’s pers-pective. It is surprising how much the overtones of the plot can be modified and clari-fied, even partly rewritten in the cutting stage. Author of this thesis has used edits as special effects. Cuts such as jump cuts, speed-ups and other unconventional edits argue with traditional seamless way of cutting. This thesis discusses how this kind of edits effects the storytelling and atmosphere of the music video. Thesis also tries to answer questions about what rules of edit should not be broken. Thesis introduces special cuts in a detailed way and explains how choices affect the mood and narratives. Even nowadays is narrative music video an untypical form, but it might be the future way of advertising music. Special cuts are also used to fight music videos biggest enemy, boredom. Main conclusion of thesis is that in a narrative music video anything can be done as long as the mood stays intensive. Feeling and the visuals comes first, the story second. After all, the goal is to keep the viewer entertained for the three minutes.DV