MTT Kasvintuotanto Jokioinen : Perehdyttämisopas 2012

Mestariluokka -täydennyskoulutuksen kehitystyöUuden työntekijän tai harjoittelijan tullessa työpaikkaan, työympäristö, henkilöt ja työtavat ovat uusia ja ehkä vieraita. Ensimmäisenä päivänä on esittely- ja tutustumiskierros työympäristöön, mutta suullisesti esitettynä kaikkia asioita ei muista ja omaksu. MTT Kasvintuotanto Jokioinen Pe-rehdyttämisopas on tarpeellinen uusille työntekijöille ja harjoittelijoille, jotta he pääsevät nopeasti ja sujuvasti sopeutumaan työympäristöön ja –yhteisöön. Lisäksi se on tarpeellinen henkilöille, jotka ovat muuttaneet MTT:n Jokioisten alueen eri rakennuksiin organisaatiomuutosten ja tilajär-jestelyjen vuoksi. Perehdyttämisopas antaa selkeän kuvan työntekijälle MTT:n ja Kasvintuo-tanto Jokioinen-yksikön (KJO) organisaatioista, ra¬kennuksista, henkilöistä ja työhön ja työyhteisöön liittyvistä päivittäisistä yleisistä asioista. Op-paassa on kerrottu mm. palvelussuhdeasioista, työajan merkitsemisestä, kellokortin käytöstä, vuosiloma-asioista, sairauslomista, työterveyshuol-losta ja yhteistoiminnasta. Opas vaatii päivityksen ainakin kerran vuodessa. Kehittämistavoitteena voisi olla oppaan kääntäminen englannin kielell

Ravintokasveja tuottava kattopuutarha vähittäiskaupan yhteyteen

Opinnäytetyön idea lähti alkujaan liikkeelle Oulun seudun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan yksikön opettaja Jaana Väisäsen ajatuksesta suunnitella kattoviljelmä vähittäiskaupan katolle. Opinnäytetyön tekijöiden oma kiinnostus ravintokasvien viljelyyn, viherrakentamiseen ja kattopuutarhoihin siivitti opinnäytetyön aloittamista tästä aiheesta. Opinnäytetyö muotoutui lopulta pohtivaksi ja ongelmanratkaisulähtöiseksi kokonaisuudeksi. Opinnäytetyön tilaaja on Elomestari Oy. Opinnäytetyössä oli tarkoitus pohtia katolla viljelyn toimivuutta, kannattavuutta ja riskejä Suomen oloissa sekä suunnitella ravintokasveja tuottava kattopuutarha vähittäiskaupan yhteyteen. Suunnitelman kohdealueeksi valittiin Pohjois-Pohjanmaa ja kasvivalinnat tehtiin ilmastoon sopivuuden mukaan. Muita valintaperusteita olivat nopeakasvuisuus, vähäinen kasvutilavaatimus ja sopivuus viljelykiertoon. Tietoperustassa käsitellään kattopuutarhoja ja kaupunkiviljelyä yleisesti. Opinnäytetyössä käsitellään valittujen ravintokasvilajien viljelyyn liittyviä asioita kuten teoreettisia kylvö- ja sadonkorjuuaikoja, viljelyteknisiä ratkaisuja ja kasvinsuojelun kannalta tärkeimpiä kasvintuhoojia sekä niiden ottamista huomioon viljelyssä. Lisäksi muita aiheita työssä ovat kattopuutarhan markkinointi ja riskit sekä kasvisten laatuvaatimukset. Opinnäytetyön pääasiallisena lähdeaineistona käytettiin ammattikirjallisuutta ja -lehtiä, asiantuntijahaastatteluita sekä Internet-lähteitä. Tulokseksi saatiin, että Pohjois-Suomessa sijaitsevaan tämän suunnitelman mukaiseen kattopuutarhaan sopivia kasvilajeja on valittavana melko vähän. Kattoviljelyn riskit liittyvät pääasiassa sääoloihin ja ympäristöön. Erillisenä yrityksenä kattopuutarha ei osoittautunut kannattavaksi. Jos tarkastellaan kattopuutarhoja vähittäiskaupan menekinedistämiskeinona, tuotannon ei todennäköisesti tarvitsekaan kattaa kaikkia kustannuksia.The idea for the thesis came from Jaana Väisänen, a teacher in Oulu University of Applied Sciences. She had a plan to design a rooftop garden for a retail trade market. Enthusiasm towards cultivation of food plants, landscaping and an overall interest in rooftop gardens all worked to heighten the motivation to create a thesis on the topic. The end-product became mostly theoretical with a focus towards problem-solving and was commissioned by Elomestari Ltd. The main focus of the thesis was to contemplate the functionality, profitability, and the risks of rooftop gardening in the Finnish climate, and also, to design a suitable rooftop garden in junction with retail trade. Northern Ostrobothnia was selected as the target area and the plants were selected according to the climate. Other qualities of the plants which impacted the selection were: growth rate, low growing space requirement and suitability for effective crop rotation. The topic of the knowledge base is rooftop gardening and an overall look in urban gardening. The thesis discusses certain qualities of the chosen food plants such as: sowing and harvesting periods, cultivation techniques and the impact of certain pests and plant diseases in the project. Other topics of the thesis included marketing and risks of roof garden and quality requirements of vegetables. All research resulted in a find, according to which; the amount of plants that can thrive in a climate of a rooftop garden located in Northern Finland is rather small. The risks of the project are mainly related to weather and environment. As a separate company, a rooftop garden did not turn out to be a profitable undertaking. If rooftop gardens are regarded as a way of promoting the retail market, the production would not necessarily need to cover all the expenses of the project

Suorakylvön ja tavanomaisesti muokatun kylvön vaikutus rypsin satoon ja satotekijöihin

Tämä opinnäytetyö käsittelee suorakylvön ja tavanomaisesti muokatun kylvön vaikutusta satokomponentteihin kevätrypsin viljelyssä. Tutkimusosiossa on esitetty rypsin viljelykokeen toteutus. Satokomponentteina on käsitelty kasvuston varren paksuutta, kasvuston korkeutta, litujen määrä ja pahkahomeen esiintymistä. Kokeessa käytettiin kahta kylvötiheyttä, aikaisella ja normaalilla kylvöajankohdalla. Kokeessa käytettiin suorakylvöä ja normaalia muokattuun maahan kylvöä. Kokeessa etsittiin vastausta kysymykseen, antaako normaalia pienempi kylvötiheys rypsillä normaalin sadon ja kuinka kasvi käyttäytyy harvemmassa kasvustossa. Harva kasvusto kuivuu nopeammin ja on epäedullisempi pahkahomeen kehittymiselle. Kylvösiemenmäärän pienentämisellä tavoitellaan sopivaa kylvötiheyttä, jonka kasvi pystyy kompensoimaan satotason alenematta. Opinnäytetyössä pääpaino on kylvötavassa, pahkahomeen esiintymisessä eri kylvötiheyksissä ja kylvöajankohdassa. Myös muita satokomponentteja ja kasvuston kehitystä on seurattu. Koeruutujen suuresta määrästä johtuen vain osassa koetta oli kaksi kerrannetta. Kesän 2012 sääolosuhteet olivat kosteuden osalta poikkeukselliset, joten tuloksia on tarkasteltava ottaen huomioon kasvukauden sää.In this study we discuss the impact of the direct seeding and of the traditional seeding on the crop of the spring turnip rape. We present in the study section how the cultivating test was carried out and give the test results.The thickness of the stems, the height of the vegetation, the amount of the pods and the diseases are regarded as yield components. Test areas were seeded at two different points of time. We used two sowing quantities: 150 pieces/m2 and 300 pieces/m2. The seeding was done by means of the direct seeding and the traditional seeding. Some of the test areas were sprayed with a chemical pesticide against diseases. The thesis is focused on the way of seeding, on the quantities of seeding and on the point of time at which the seeding took place. The weather conditions in the summer 2012 were exceptional , which we had to take into account when studying the test results

Koristekasvien kilpikirvat

voktekijält

Tuholaistarkkailu kannattaa puutarhayrityksessä

Tuholaistarkkailulla on merkittävä asema puutarhayrityksen tuotannon kehittämisessä. Tarkkailun avulla voidaan optimoida kasvinsuojelutoimenpiteet. Tiiviin tarkkailun myötä voidaan luopua varman päälle tehtävistä kasvinsuojelutoimista. Näin saadaan aikaan todellisia säästöjä, niin kukkaroa kuin luontoakin ajatellen.vo

Maaseutuohjelman ympäristöarviointi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arvioinnin yhtenä osuutena oli ympäristötoimien tuloksellisuuden arviointi, joka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja tullaan toistamaan vuonna 2019. Tavoitteena on selvittää, missä määrin Maaseutuohjelmassa on toteutettu luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa, vesien ja maaperän hyvää tilaa sekä ilmastonmuutoksen hillintää edistäviä toimenpiteitä. Arvioinnin tuloksia käytetään komissiolle toimitettavissa arviointiraporteissa sekä kansallisen ohjelmatyön kehittämisen tukena. Arvioinnin toteutuksesta on vastannut Luonnonvarakeskus. Suurin osa käsittelyistä tietoaineistoista on Maaseutuviraston tuottamaa seurantatietoa liittyen ohjelman toteutukseen. Arvioinnin tekemiseen on määritelty EU-tasolla yhtenäiset periaatteet, joiden mukaisesti kansallinen arviointijärjestelmä on rakennettu. Arvioinnissa käytetään indikaattoriaineistoja sekä olemassa olevaa tutkimus- ja seurantatietoa, joiden perusteella arviointikysymyksiin muodostetaan vastaukset. Tuloksellisuuden arviointi tapahtui suhteessa toimenpiteiden toteutukselle asetettuihin tavoitearvoihin. Tätä tulkintaa täydennettiin mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien tutkimustiedon perusteella avaten toimenpiteiden laajempaa merkitystä ympäristön kannalta. Suomen maaseutuohjelmassa ympäristötavoitteet ovat strategisena ja läpileikkaavana teemana, jonka halutaan toteutuvan koko ohjelmakokonaisuuden tasolla. Maatilatason toimenpiteiden ohella ohjelmaan kuuluu neuvontaan, investointien ja yritystoiminnan tukemiseen sekä koulutukseen ja kehittämishankkeisiin liittyviä toimenpiteitä. Ohjelman tuloksellisuutta arvioitiin seuraavien ympäristötavoitteiden näkökulmasta. Ravinnekuormitus ja eroosio. Maaseutuohjelma on tarjonnut erittäin monipuolisen valikoiman toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa ravinnekuormitukseen ja sitä kautta vesistöjen tilaa. Ohjelma myötä on voitu toteuttaa maatilojen ympäristönhoitoon liittyviä toimenpiteitä valtakunnallisessa laajuudessa. Ohjelman pinta-alatavoitteet on saavutettu tai ylitetty useimmissa toimenpiteissä kuten ravinteiden käytön säätelyssä, lietelannan sijoittamisessa peltoon, ravinteiden ja orgaanisen aineiden kierrättämisessä, valumavesien hallinnassa ja ympäristöhoitonurmien perustamisessa. Ohjelmakauden saavutuksiin kuuluu erityisesti peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden laajeneminen, minkä seurauksena myös peltojen vesieroosioriski on vähentynyt verrattuna vuoteen 2010. Kasvipeitteisyyden kohdentaminen alueelle, jolla viljellään paljon yksivuotisia kasveja ja viljelymaista suuri osuus on eroosioherkkiä savimaita, on niin ikään onnistunut hyvin. Ympäristökorvausjärjestelmän ulkopuolella oli jäänyt 6601 tilaa ja noin 107 000 ha peltomaata (v. 2016). Tuen ulkopuolelle jäi myös isoja siipikarja- tai sikatiloja, mikä on omiaan heikentämään ohjelman ympäristötavoitteiden saavuttamista. Torjunta-aineiden käyttö. Torjunta-aineiden käytön hallintaa on ohjelmassa edistetty toimenpi-teillä, jotka vähentävät torjunta-aineilla käsitellyn peltomaan pinta-alaa (mm. luonnonmukainen tuotanto, luonnonhoitopellot, suojavyöhykenurmet). Luonnon monimuotoisuuden kannalta vaikuttavia ovat olleet erilaiset ympäristönhoitonurmet ja peltoluonnon monimuotoisuustoimenpiteet, joiden yhteinen pinta-ala oli vuonna 2016 13,3 % käytössä olevasta maatalousmaasta. Tämä on ollut peltolajiston monimuotoisuuden kannalta edullista kehitystä. Kosteikkoalueiden samoin kuin perinnebiotooppien hoidossa on saavutettu vasta 70 % ohjelmakauden pinta-alatavoitteesta. Luontoarvoltaan arvokkaiden maatalousalueiden määrää kuvaava HNV -indikaattorin laskeva trendi kertoo niin ikään tarpeesta luonnonhoidon edistämiseen jatkossakin. Alkuperäisrotuja kasvatetaan noin 920 maatilalla, mikä turvaa näiden perimältään arvokkaiden lajien säilymistä. Sen sijaan alkuperäiskasvien ylläpitosopimuksien määrä on edelleen alhaisella tasolla. Hiilen sitominen peltomaahan. Viljelysmaan kasvihuonekaasupäästöt koostuvat suurelta osin turvepeltojen viljelystä, ja tehokkaimmat toimet yleensä kohdistuvat niihin. Tulokset kuitenkin osoittavat, että myös isossa mittakaavassa tehtävät kivennäismaiden viljelyyn liittyvät toimet, saattavat olla tehokkaita. Suurin vaikutus maatalousmaan hiilivarastojen kehitykseen on ollut kerääjäkasvien viljelyllä ja monivuotisilla nurmilla. Viljelysmaan päästöt ovat kokonaisuudessaan laskeneet vuodesta 2010 alkaen, mikä johtuu turvemaiden vähentyneestä raivauksesta ja nurmen osuuden lisääntymisestä. Maaseutuohjelman toimilla on edelleen vahvistettu laskevaa kehitystä. Energian säästö ja –tehokkuus. Maaseutuohjelmassa on rahoitettu energian säästöön ja energiatehokkuuteen liittyviä hankkeita etenkin maatalouden ja elintarvikejalostuksen parissa. Teemoihin liittyvän hankemäärän toivotaan edelleen kasvavan ohjelmakauden aikana. Typpioksidi- ja ammoniakkipäästöt. Turvemaat ovat iso päästölähde maatalouden kasvihuonekaasuinventaarion perusteella typpioksiduulin osalta, joten turvemaihin kohdistuvat toimenpiteet (muokkauksen vähentäminen) ovat olennaisia, kun halutaan vähentää N2O päästöjä. Toimenpide ”Monivuotiset ympäristönurmet” ei ole ollut suosittu. Se vähentäisi päästöjä kohdistuessaan orgaaniselle peltomaalle. Maaseutuohjelman toimenpide ’Lietelannan sijoituslevitys’ vähentää levityksen aikaista ammoniakkihaihduntaa ja myös epäsuorat N2O päästöt vähenevät. Uusiutuvan energian käyttö. Maaseudulla on käynnissä suuri rakennemuutos fossiilisista poltto-aineista kohden uusiutuvia energialähteitä. Vuonna 2013 oli maa- ja puutarhatalouden kuluttamasta energiasta jo lähes puolet metsien ja peltojen tuottamaa uusiutuvaa energiaa. Maaseutuohjelman hankkeiden ja investointitukien kautta on edistetty näkyvästi uusiutuvan energian tuottamista. Myös biokaasulaitoksia on rakennettu, minkä lisäksi biokaasun tuotantoon liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia on tehty useilla alueilla. Yleisenä huomiona todettiin ohjelma-arvioinnin selkeytyneen keskeisten arviointikysymysten ja niihin liittyvien tietoaineistojen tunnistamisen myötä. Maaseutuohjelma siihen liittyvine säädöksineen nähtiin kuitenkin edelleen vaikeasti hahmottuvana asiakokonaisuutena. Ilmeistä tarvetta on myös seurantatiedon keräämiseen liittyvän tietojärjestelmän edelleen keventämiseen, ja ohjelman päätöksenteon kannalta kaikkein olennaisempien aineistojen tunnistamiseen. Biotalouden edistäminen on mukana Maaseutuohjelman keskeisissä tavoitteissa, mikä on toteutunut näyttävästi etenkin uusiutuvan energian käyttöönotossa. Teeman käsittely kaikessa laajuudessaan vaatii edelleen huomiota jäljellä olevan ohjelmakauden aikana. Maaseudun luontoarvojen ympärille viriävällä yritystoiminnalla ja palveluilla on keskeinen merkitys myös ympäristötavoitteiden kannalta, sillä tämä on omiaan vahvistamaan toimijoiden motivaatiota ja sitoutumista paikallisten luonto- ja ympäristöarvojen ylläpitämiseen.201

Selvitys koeruututunnistelaitteiston hankinnasta Kasvintuotanto Jokioinen -ryhmään

Mestariluokka -täydennyskoulutuksen kehitystyöMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Kasvintuotannon Jokioisten ryhmään kasvinviljely -tiimiin on tarve hankkia oma lämpösiirtotulostinlaitteisto koeruututunnisteiden valmistusta varten. Tähän saakka koeruututunnisteet on tilattu ostopalveluna Jokioisissa toimivalta Boreal Kasvinjalostus Oy:ltä. KJO:n TAT -tiimissä on olemassa oleva laitteisto, joka kuitenkaan ei sovellu koko KJO -ryhmän käyttöön. TAT:n laite on sidottu heidän käytössään olevaan ohjelmistoon, jolla myös mm. analysoidaan kaikki heidän torjunta-ainetestauskokeidensa tulokset. Viime vuosina KAT -tiimissä käytössä olevat koeruututunnisteet on teetetty Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä, jossa käytössä oleva Finn-ID Oy:n jälleenmyymä Toshiba-merkkinen lämpösiirtotulostin vaikuttaisi myös KJO:n tarpeisiin parhaiten soveltuvalta laitteistolta. Boreal Kasvinjalostus Oy:n monivuotinen laitteen käyttökokemus on hyvä pohja laitteen hankkimiselle myös MTT:n Kasvintuotannontutkimus Jokioinen -ryhmään

Kukkaviljelmät pyrkivät eroon kemikaaliriippuvuudesta

Kun ympärivuotinen leikko- ja ruukkukukkatuotanto uhkaa kaatua torjunta-aineiden tehottomuuteen, on pakko vähentää kemiallista torjuntaa. INTO-projektissa on koottu kasvinsuojeluneuvojan palvelut, sähköinen kasvinsuojelun Tietopankki, opetusvideo ja testi vihannespunkin torjunta-ainesietokyvyn mittaamiseksi. Ne ovat kukkatarhureiden tukena heidän opetellessaan uutta kasvinsuojelutapaa, integroitua torjuntaa.vo

Virallisten lajikekokeiden suoritusohjeet

vo