Pienjännitekeskusten laaduntarkastusprosessin kartoitus

Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli kartoittaa Casemet Oy:n pienjännitekeskusten laaduntarkastusprosessin nykytilanne. Kyseinen laaduntarkastusprosessi oli ollut käytössä lähes samanlaisena jo pidemmän aikaa. Koska Casemet Oy:n valmistamat pienjännitekeskukset ovat tarkoitettu maallikoiden käyttöön, täytyy laaduntarkastuksessa ottaa huomioon pienjännitekeskusten yleisvaatimusstandardin lisäksi maallikoiden käyttöön tarkoitettujen keskusten standardi. SFS-EN 61439-1 –standardi sisältää pienjännitekeskusten yleisvaatimukset ja SFS-EN 61439-3 –standardi sisältää tarkennuksia maallikoiden käyttöön tarkoitetuille keskuksille. Kappaletarkastuksia suoritettiin oman tarkastuspöytäkirjan mukaisesti. Tarkastuspöytäkirja sisälsi tarvittavat tiedot pienjännitekeskusten yksilöintiä ja seurantaa varten, sekä ohjeistuksen siitä, mitä kappaletarkastukseen kuuluu ja miten kappaletarkastus tuli suorittaa. Tarkastuksia suorittivat tietyt siihen ohjeistetut henkilöt. Tarkastukset suoritettiin aina pienjännitekeskuksen ollessa valmis. Lopuksi voitiin todeta laaduntarkastusprosessin olevan määräysten mukainen. Kaikki standardien vaatimat testit tuli suoritetuksi vaaditulla tavalla. Tarkastuspöytäkirjaan tehtiin kuitenkin muutamia tarkennuksia laaduntarkastusten ohjeistukseen, jotta ne olisi selkeämmät tarkastuksen tekijälle. Tämän lisäksi opinnäytetyön ohessa löydettiin muutamia kehityskohteita itse laaduntarkastuksen teossa, ja niiden voidaan odottaa tulevan käyttöön tulevaisuudessa.The objective of the thesis was to investigate is the quality inspection process of low-voltage switchgears up-to-date. The quality inspection process has been quite the same for a long time. Casemet Oy produces low-voltage switchgears that are intended for commoners. Because of that, there are two different standards that have to be taken into account for inspections. Standard SFS-EN 61439-1 has the general rules of low-voltage switchgears and standard SFS-EN 61439-3 has the specifications of low-voltage switchgears intended for commoners. An inspection transcript was used as a guide for the quality inspection. It consisted of general information about the specific model and batch, and instructions about what had to be done in the quality inspection and how it had to be done. The inspections were made by few briefed people and they were performed after the low-voltage switchgear was fully prepared. A conclusion was that the quality inspection process was up-to-date. Every test required by the standards was performed properly. Few additions were made to the inspection transcript to clarify the inspector about how the inspections were meant to be done. In addition a few objects of improvement were noticed in the actual inspection instance and they can be expected to evolve in future

Myyntipisteiden kartoitus kosmetiikkasarjalle

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää onko pääkaupunkiseudulla potentiaalisia myyntipisteitä ranskalaiselle Stendhal-kosmetiikkasarjalle. Selektiivistä Stendhal-sarjaa myydään pääasiassa kauneushoitoloissa ja kemikalioissa ympäri Suomen. Työn toimeksiantajana oli Oy Transmeri Ab, joka maahantuo kosmetiikkasarjaa. Kartoitus tehtiin Transmerin tarpeesta lisätä sarjan myyntiä ja tunnettuutta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Teoreettinen viitekehys keskittyi B2B-myyntiin, yrityksen ostoprosessiin ja asiakashankintaan kauneudenhoitoalalla. Teoriaosuudessa pääpaino oli kartoitusprosessin jälkeisessä myyntityössä ja asiakashankinnassa. Toiminnallinen osuus aloitettiin myyntipisteiden kriteerien laatimisella toimeksiantajan toiveiden mukaan. Näiden kriteerien perusteella kartoitus tehtiin kahdessa vaiheessa: ensin kau-neushoitoloita lähdettiin kartoittamaan yrityshakupalvelun avulla. Internetin kautta manuaalisesti tehdyn selvityksen perusteella potentiaalissa myyntipisteissä käytiin paikan päällä testaamassa aktiivista tuotemyyntiä, joka oli yksi kriteereistä. Lopullinen tulos myyntipisteistä laadittiin sen perusteella, mitkä hoitolat täyttivät kaikki kriteerit. Yhteensä seitsemän hoitolaa sopisi myyntipisteeksi Stendhal-sarjalle. Prospektien eli potentiaalisten asiakkaiden, etsiminen tapahtui ennen myyntiprosessia, mikä säästi toimeksiantajalta aikaa ja vaivaa. Transmeri hyödyntää kartoituksen tuloksia uusasiakashankinnassaan.The purpose of this thesis was to find potential points of sale in the metropolitan area for a French cosmetic brand called Stendhal. Stendhal is a selective brand which is sold mainly in beauty salons and drugstores around Finland. This thesis was commissioned by Oy Transmeri Ab which imports the cosmetic brand. The survey was carried out as f Transmeri wanted to increase the sales of the brand and to make it more known especially in the metropolitan area. The theoretical framework focused on B2B sales, organizational buying process and customer acquisition in the field of beauty care. The main focus in the theoretical part was on the sales process and customer acquisition that occurred after the conducted survey. The functional part started with creating the criteria for the potential points of sales according to the commissioner’s wishes. Based on these criteria a survey was carried out in two stages: initially the beauty salons were examined as possible points of sale manually via the company search tool in the Internet. Then each of the potential sales points was visited to check how actively the products were being sold, which was one of the criteria. The final list of potential points of sale was composed on the basis of which beauty salons met all the criteria. Altogether seven beauty salons were found to be suitable points of sale for Stendhal. The search for prospective or potential customers happened prior to the sales process which saved the commissioner’s time and effort. Transmeri will use the results of the survey in the acquisition of new customers

Työturvallisuusriskien kartoitus kartonkitehtaalla

Työturvallisuuslaki asettaa yrityksille vaatimuksia työturvallisuusasioissa. Yksi näistä vaatimuksista on se, että yritysten täytyy pyrkiä tunnistamaan työhön liittyvät vaaratekijät ja eliminoimaan nämä mahdollisuuksien mukaan. Arvioinnin perusteella mahdolliset riskit on saatava tasolle, joka täyttää työturvallisuuslain ja siihen liittyvien sää-dösten vähimmäisvaatimukset. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä lain vaatima riskikartoitus Sonoco-Alcoren kartonkitehtaalla. Kartoituksen piiriin otettiin tuotannon lisäksi varastointi ja kunnossapito. Riskikartoituksen näkökulmaksi otettiin toimenkuvat, jotta saatiin kattava kuva yksittäistä työntekijää koskevista riskeistä. Itse riskikartoitus toteutettiin henkilöhaastatteluita ja havainnointia apuna käyttäen, minkä jälkeen asiantuntijaryhmässä päätettiin mahdollisista toimenpiteistä riskien madaltamiseksi. Tulokset eivät olleet erityisen yllättäviä. Useat epäkohdat olivat jo työturvallisuuspäällikön tiedossa. Positiivista on kuitenkin se, että asetetut tavoitteet saavutettiin ja kaikki oleellinen tieto on kerätty samaan paikkaan samanlaisille lomakkeille, mikä helpottaa vertailua ja tiedon ylläpitoa.The safety at work is an important topic. The legislation related to work safety sets certain requirements to the companies that have activity in Finland. One of these requirements is that the employer must be aware of the risks involved and do the utmost in order to eliminate or at least reduce these risks to required level. In order to find out the risks involved, Sonoco-Alcore decided to do a risk assessment in the paperboard mill that is located in Karhula. The scope of the assessment was in the production, warehousing and maintenance. The view was set on job descriptions: This is how Sonoco-Alcore would get information based on each individual worker instead of machine safety. In other words the goal was to evaluate each task and based on that information, have a clear database that is easy to control and maintain. The methods used were observation and interviews. Due to the lack of time, the observation did not give comprehensive view but it had to be supplemented by personal experience. The results were not particularly surprising. Most of the outcomes were already acknowledged by the company. However, the positive side was that the objectives were met: The data were collected and stored in standard form that helps the company in the future to maintain and compare information

Mantun lämmitysjärjestelmän kartoitus

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Varkauden kaupunki ja Kangaslammin kyläyhdistys. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa uutta lämmitysjärjestelmää, Kangaslammilla sijaitsevaan Manttuun eli entiseen Kangaslammin suojeluskunnan taloon. Kyseessä on Museoviraston suojelukohde. Tarkoituksena oli kartoittaa ennalta sovittuja vaihtoehtoja ja niiden toteutettavuutta sekä edellytyksiä kohteessa. Lisäksi kartoituksessa tuli ottaa huomioon mahdollinen toteutus kohteen ja lähialueen suojelun näkökulmasta. Kartoitettavien vaihtoehtojen mitoituksessa ja hintojen arvioinnissa käytettiin valtaosin aloilla toimivien yritysten antamia hinta- ja mitoitustietoja.This final year thesis was made for City of Varkaus and Kangaslammin kyläyhdistys ry. The purpose of this thesis was to investigate possibilities for new heating solution to former Finnish Civil Guard’s (translated literally as “Protective Guard”) building, which is located in Kangaslampi. At present building is called as Manttu and is under law of historic preservation. Main goals were to investigate possible solutions which were appointed beforehand and consider their viability and requirements in the building. In addition while thinking possibilities also conservation of the building and the surrounding landscape had to be taken into consideration. Most of the estimations about measurements and expenses are received from companies which are operating in these specific lines of business

Riskien arviointi Merikarvian jäähallista ja ensiapuvälineiden kartoitus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli riskien arviointi Merikarvian jäähallista pääkäyttäjäryhmien kannalta ja kartoittaa jäähallin ensiapuvälineet. Tavoitteena oli parantaa Merikarvian jäähallin käyttäjäturvallisuutta, ja arvioida mahdollisten toimenpiteiden tarve. Opinnäytetyöntekijän henkilökohtaisena tavoitteena oli syventää omaa osaamista liikuntapaikoille ominaisista vammoista, niiden hoidosta ja tarvittavasta välineistöstä. Opinnäytetyön aihe oli työelämälähtöinen ja yhteistyötahoina olivat Merikarvian jäähalli oy sekä Merikarvian jääurheilijat ry. Riskien arvioinnin välineeksi valittiin Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen esittelemä järjestelmällisesti etenevä turvallisuusanalyysi. Turvallisuusanalyysi koostuu kolmesta osasta; nykytila-analyysi, riskikartoitus ja turvallisuustoimenpiteet. Nykytila-analyysissa havaittiin useita kohteita, joissa ilmeni mahdollinen vaara. Riskikartoituksessa havaittiin, että seitsemässä näistä kohteista riski kasvaa joko kohtalaiseksi tai merkittäväksi, jolloin turvallisuustoimenpiteiden on katsottu olevan perusteltuja. Näihin kohteisiin esitettiin kohteesta riippuva korjausehdotus perusteluineen. Työn toisessa osassa kartoitettiin hallin ensiapuvälineistö ja –valmius. Kartoituksessa todettiin hallin ensiapuvalmiuden olevan riittävä ja perusteltu. Hallin ensiapuvälineiden hankinnoissa ja sijoittelun suunnittelussa oli otettu huomioon hyvin eri tapaturmien mahdollisuus ja hoito. Kartoituksen pohjalta suunniteltiin tilavuokraajille esitettävä ensiapulaukku, jossa huomioitiin hallilla tapahtuvat yleiset vammat ja niiden hoito. Lisäksi otettiin huomioon hallin tarjoamat resurssit, kuten esimerkiksi jään huollosta muodostuvan ylimääräisen materiaalin hyödyntäminen kylmäpusseihin. Työn pohjalta tehdyt korjausehdotukset ja ensiapulaukku luovutettiin yhteistyötahoille työn valmistuttua. Lisäksi luovutettiin korjausehdotuksiin johtaneet nykytila-analyysi ja riskikartoitus. Projektin aikana työlle ilmestyi helposti uusia sovelluskohteita, sekä kokonaan uuden työn aiheita. Samaa konseptia voitaisiin toteuttaa esimerkiksi urheilukeskus Rysän tiloja arvioitaessa. Aihe nosti esiin myös hyödyt ja tarpeen ensiapukoulutuksesta ja lajikohtaisesta riskikartoituksesta.The purpose of this thesis was to conduct a risk assessment in the premises of Merikarvia ice rink, and to evaluate the ice rinks readiness in first aid situations. The objective was to improve the overall safety of the rink from user standpoint, and to evaluate the possible need for safety measures. Personal objective of the writer was to further strengthen his personal knowledge of typical ice sports related injuries as well as deepen the knowledge of the treatment and the equipment. The subject of this thesis was working-life based and carried out in collaboration with Merikarvian jäähalli Oy and Merikarvian jääurheilijat ry. The tool selected for this project was safety analysis introduced by VTT Technical Research Centre of Finland Ltd. Safety analysis is a systematically progressing tool for identifying possible hazards. The safety analysis consists of three parts; analysis of the current state, riskmapping and safety measures. Several potential hazards were found during the current state analysis. During riskmapping, seven of these target areas had either moderate or substantial risk. In these cases it was justified to make a plan for safety measures. Proposition of actions, along with rationale, was made for those seven target areas. During the second part of the project the first aid equipment of the rink was evaluat-ed. The equipment found in the premises was sufficient and adequate. The placement and quantity of supplies at the rink is thought through, and takes into account the variety of injuries and trauma that may happen at an ice rink. After this evaluation a first aid kit was built for the ice rink and introduced to the leaseholders. The kit was based on typical trauma and treatment for injuries that happen in an ice rink. The ice rink provided resources, such as the excess material from the scraping of the ice to fill plastic bags for cold-therapy, were included in the kit. After the project the plan for safety measures and the first aid kit were handed over to the partner. The analysis of the current state, and the riskmapping were also given. During the project it was found out that similar work methods could be used in various different locations, such as sports centre Rysä. During the project it was noticed that first aid training would be beneficial and necessary also for individual sports and their risk assessment

Maalahopuun kartoitus maastolaserkeilauksella

Decaying dead wood is a key factor for forest biodiversity. In boreal forests, many threatened and specialised species are dependent on dead wood. Therefore, information on quantity and quality of dead wood is needed. Conventionally, the inventory of dead wood is based on measurements and observations done in the field with traditional forest measurement tools, which, however, could be replaced by terrestrial laser scanning (TLS). TLS provides a dense point cloud on its surroundings with a millimetre-level of detail enabling versatile measurements at the levels from an individual tree to an entire sample plot. Previous studies have proven TLS to efficiently provide information for mapping standing trees, but the feasibility of TLS for dead wood inventory has not yet examined. The objective of this study was to develop an automatic method for mapping downed dead wood using TLS. TLS data were collected from 20 sample plots (32 m x 32 m in size) using the multi-scan approach with five scanning positions on each plot. All downed dead tree trunks with a diameter exceeding 5 cm at the middle of the trunk were measured in the field and considered as the field reference. Cylinder fitting and surface model segmentation were utilised when the downed dead wood trunks were automatically detected from the point clouds. The trunks were also detected visually to reveal all the potential of the use of a dense point cloud in mapping downed dead wood from a sample plot. Dimensions, volume, geometry-related quality attributes and position in the sample plot were automatically determined for each trunk detected from the point cloud. Based on trunk attributes, a map representing the spatial distribution of downed dead wood, as well as estimates for attributes describing the quantity and quality of downed dead wood at the plot level, were constructed. Finally, a diameter distribution for downed dead wood in the study area was comprised. This study revealed that TLS is a valid method for mapping downed dead wood from sample plots. By utilising the TLS point clouds, 68 % of the downed dead wood volume was detected automatically, while the total volume of downed dead wood was estimated with an RMSE of 15,0 m3/ha. The mapping accuracy could be improved with the visual interpretation of the point cloud, in which case 83 % of the dead wood volume was detected, and the estimate for the total volume of downed dead wood was determined with an accuracy of 6,4 m3/ha. On average, the length of the detected tree trunk was underestimated while the diameter was overestimated since the trunk was not able to be detected entirely from the point cloud. According to the results, the reliability of TLS based dead wood mapping increases alongside the dimensions of the dead wood trunks. The density of plot vegetation, however, causes shading and reduces the trunk detection accuracy. Therefore, when collecting the data, extra attention must be paid to the quality of the point cloud.Lahopuu ylläpitää metsäluonnon monimuotoisuutta, sillä se on välttämätön elinympäristö monille uhanalaisille eliölajeille. Tietoa lahopuun määrästä ja laadusta tarvitaan, jotta voidaan arvioida lahopuun vaikutusta metsäekosysteemin erilaisiin toimintoihin. Lahopuun kartoitus perustuu yhä maastoinventointiin, jossa perinteiset mittavälineet voitaisiin korvata maastolaserkeilauksella. Maastolaserkeilain tuottaa ympäristöstään tiheän pistepilven, jonka millimetritason tarkkuutta voidaan hyödyntää puu- ja koealatason mittauksissa. Maastolaserkeilaus on osoittautunut tehokkaaksi tiedonkeruumenetelmäksi elävän puuston koealamittaukseen, mutta sen soveltuvuutta lahopuun kartoitukseen ei ole vielä tutkittu. Tämän tutkielman tavoitteena oli kehittää maastolaserkeilaukseen perustuva automaattinen menetelmä maalahopuun määrän ja laadun kartoitukseen. Maalahopuun kartoitusta varten kerättiin maastolaserkeilausaineisto 20 metsikkökoealalta (32 m x 32 m). Maastossa koealoilta kartoitettiin vähintään 5 cm järeät maalahopuurungot kartoitusmenetelmän kehitystä ja tarkkuuden arviointia varten. Maalahopuurungot tunnistettiin koealojen pistepilvistä automaattisesti runkojen geometristen muotojen perusteella sylinterisovitusta ja pintamallien segmentointia käyttäen. Rungot tunnistettiin myös pistepilven visuaaliseen tulkintaan perustuvalla menetelmällä, jotta voitiin tarkastella, miten hyvin maalahopuut on mahdollista kartoittaa koealaa kuvaavan tiheän pistepilven avulla. Pistepilvistä tunnistetuille rungoille määritettiin dimensiot, joiden perusteella laskettiin runkojen tilavuus- ja järeystunnukset. Runkojen ominaisuus- ja sijaintitietojen avulla muodostettiin kartta maalahopuun jakautumisesta koealalle, estimaatit maalahopuun määrää ja laatua koealatasolla kuvaaville tunnuksille sekä edelleen maalahopuun järeysjakauma koko tutkimusalueelle. Tulokset osoittivat, että maastolaserkeilaus soveltuu tiedonkeruumenetelmäksi maalahopuun kartoitukseen metsikkökoealoilta. Metsikkökoealaa kuvaavasta pistepilvestä voitiin tunnistaa automaattisesti 68 % maalahopuun tilavuudesta, jolloin maalahopuun kokonaistilavuus määritettiin 15,0 m3/ha tarkkuudella (RMSE). Pistepilven visuaalisella tulkinnalla kartoitusta voitiin edelleen tarkentaa: maalahopuun tilavuudesta tunnistettiin 83 %, ja kokonaistilavuusestimaatti määritettiin lähes harhattomasti 6,4 m3/ha tarkkuudella. Keskimäärin maalahopuurungon pituus aliarvioitiin ja järeys yliarvioitiin, koska runkoa ei pystytty tunnistamaan pistepilvestä koko pituudeltaan. Tulosten perusteella maastolaserkeilaukseen perustuva maalahopuun kartoitus on sitä luotettavampaa, mitä järeämmästä lahopuusta ollaan kiinnostuneita. Puuston ja aluskasvillisuuden tiheys aiheuttaa kuitenkin pistepilveen katvealueita, joilta runkoja ei voida tunnistaa. Siksi maastolaserkeilaukseen perustuvassa maalahopuun kartoituksessa on kiinnitettävä huomiota pistepilven laatuun

Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoituksen laadun ja luotettavuuden analyysi

Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen (METE) kartoitusprojektin tavoitteena on kartoittaa METE-kohteet kaikissa yksityisissä talousmetsissä. Kartoitusprojekti on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja alueellisten metsäkeskusten yhteishanke, joka on toteutettu maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta metsäkeskuksissa erillisprojektina sekä normaalin metsäsuunnittelun yhteydessä. Tässä raportoitavan analyysin tarkoitus on arvioida METE-kartoitusprojektin ja sen tuottaman aineiston laatua ja luotettavuutta. Analyysimme keskittyy tutkimaan pääasiassa aineiston yleistä laatua, ajan vaikutusta aineistoon, kartoittajan vaikutusta aineistoon sekä metsäkeskusten välistä vertailukelpoisuutta. Muuttujia, joita aineistosta voi analysoida, ovat METE-kohteiden pinta-alat, kuolleen puuston tiedot, monimuotoisuuskoodien ja lisämääreiden käyttö sekä lajiston kartoitustiedot. Lisäksi tutkimme METE-kartoitusprojektin laadunvarmistuskartoituksen tuloksia sekä LUOTSI-tietokantaan tallennettuja tietoja. Kartoitusperusteissa on kartoituksen edetessä tapahtunut systemaattisia muutoksia. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kohteiden pinta-ala pienenee ja kuolleen puuston tilavuus kasvaa kartoituksen edetessä. Kartoitusvuoden lisäksi kartoittajien ja metsäkeskusten välillä on eroja kartoitusperusteissa. Aineistossa esiintyy myös virheitä ja puutteita. Virheistä vakavimpina voidaan pitää niitä, jotka koskevat lisämäärettä eli sitä, onko kohde metsälain tarkoittama erityisen arvokas elinympäristö vai ei. Puutteista vakavin on se, että nollaa ei ole systemaattisesti käytetty kuvaamaan sitä, että esimerkiksi kuolleen puuston tilavuus on kohteelta kartoitettu mutta, että sitä ei ole, ja tyhjää havaintoa kuvaamaan sitä, että tietoa ei ole kerätty. Kuolleen puuston tiedot ja lajistotiedot ovat hyvin puutteellisia eikä niitä tule käyttää missään yhteydessä METE-kohteiden kuvaamiseen. Myös LUOTSI-tietokanta ja karttatiedosto, jossa kartoitustieto on merkittynä, sisältävät virheitä: Noin joka kymmenennen kohteen lisämääreessä on jokin virhe. Laadunvarmistuskartoituksen perusteella viidennes kohteista on vielä löytämättä ja joka kolmas kohde on lisämääreen, monimuotoisuuden tai pinta-alan suhteen virheellisesti kartoitettu. Analyysimme perusteella on selvää, että varsin suuri osa kohteista on vielä löytämättä. Lisäksi on selvää, että jo löydetyt kohteet on kartoitettu erilaisin perustein ja, että löydetyillä kohteilla on paljon virheitä. Monet virheistä ovat vakavia, koska ne koskevat lisämäärettä eli sitä, onko kohde lain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö vai ei. Tulevaisuudessa kartoituksen jatkuessa normaalin metsäsuunnittelun yhteydessä huomiota on kiinnitettävä siihen, että METE-kohteet, joita ei vielä ole löydetty, tulevat löydetyiksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuitenkin siihen, että jo olemassa olevien kohteiden status tarkastetaan ja, että uusien kohteiden lisämääre tulee kerralla määritettyä oikein

Tuotantolaitoksen logiikoiden kartoitus ja modernisointi

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suorittaa ensin yrityksen toimitiloissa sijaitsevien laitteiden logiikoiden kartoitus, jonka pohjalta saatiin selville erinäisten logiikkamerkkien ja -mallien määrät ja näiden pohjalta voitiin tarkistaa varaosien saatavuuksia. Lisäksi opinnäytetyössä oli tarkoitus suorittaa modernisointi yhdelle logiikkayksikölle sekä suunnitteluasteella että myös käytännössä. Kartoituksessa käytiin läpi kaikki logiikoita sisältäneet laitteet ja niiden sähkökaapit ja kirjattiin ylös tarvittavat komponentit. Lopuksi komponentit kirjattiin vielä Excel-taulukkoon ja järjesteltiin osastoittain. Modernisointiin siirryttäessä oli saatu kartoitusten pohjalta hyvin selville erilaisia tarpeellisia kohteita, jotka olisivat soveltuneet operaatioon parhaiten ja olisivat samalla myös palvelleet yrityksen tarpeita parhaiten. Modernisoitavan kohteen valitsemisen jälkeen siirryttiin suunnitteluvaiheeseen, jossa selvitettiin kyseisen laitteen tietoja perusteellisesti ja pohdittiin modernisoinnin eri vaiheita. Modernisointi onnistui kokonaisuudessaan melko hyvin. Logiikan komponenttien valinta ja tilaukset onnistuivat melko vaivattomasti ja itse asennustyöt sujuivat myös hyvin. Testiajojen perusteella laite ja kaikki sen ominaisuudet toimivat kuten pitikin. Lisäksi laitteen logiikoihin liittyvien sähkökuvien piirtäminen onnistui muutamia ongelmia lukuun ottamatta hyvin.The purpose of this thesis is to survey the programmable logic controllers of the devices on the company premises. On the basis of this information an inspection for the availability of the spare parts can be made. Another purpose is to perform a modernization for one PLC unit. The final project began by collecting information, during which all electrical devices with PLC units became familiar. Next, the modernization target was picked and the necessary designing and selection of the right kind of components for the new assembly were made. The components were also tested when they arrived and turned out to be in order. The installation of the new components managed quite easily. The wires of the old Siemens S5 -PLC were shifted to the new S7-assembly one by one and some wires were renewed. The electrical drawings were also updated. The device operated excellently and all the features were as they should be