Taimiuutiset 1/2013

Taimi- ja metsänviljelyalan ammattileht

Sipulin viljely vaikeuksissa

vo

Taimiuutiset 1/99

Taimi- ja metsänviljelyalan ammattileht

Bekämpningsmedel mot växtsjukdomar : försöksresultat 1982

Tekijät: Jorma Kurtto, Päivi Parikka, Esko Seppänen, Reijo VanhanenvokKirjasto Aj-

Ravintokasveja tuottava kattopuutarha vähittäiskaupan yhteyteen

Opinnäytetyön idea lähti alkujaan liikkeelle Oulun seudun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan yksikön opettaja Jaana Väisäsen ajatuksesta suunnitella kattoviljelmä vähittäiskaupan katolle. Opinnäytetyön tekijöiden oma kiinnostus ravintokasvien viljelyyn, viherrakentamiseen ja kattopuutarhoihin siivitti opinnäytetyön aloittamista tästä aiheesta. Opinnäytetyö muotoutui lopulta pohtivaksi ja ongelmanratkaisulähtöiseksi kokonaisuudeksi. Opinnäytetyön tilaaja on Elomestari Oy. Opinnäytetyössä oli tarkoitus pohtia katolla viljelyn toimivuutta, kannattavuutta ja riskejä Suomen oloissa sekä suunnitella ravintokasveja tuottava kattopuutarha vähittäiskaupan yhteyteen. Suunnitelman kohdealueeksi valittiin Pohjois-Pohjanmaa ja kasvivalinnat tehtiin ilmastoon sopivuuden mukaan. Muita valintaperusteita olivat nopeakasvuisuus, vähäinen kasvutilavaatimus ja sopivuus viljelykiertoon. Tietoperustassa käsitellään kattopuutarhoja ja kaupunkiviljelyä yleisesti. Opinnäytetyössä käsitellään valittujen ravintokasvilajien viljelyyn liittyviä asioita kuten teoreettisia kylvö- ja sadonkorjuuaikoja, viljelyteknisiä ratkaisuja ja kasvinsuojelun kannalta tärkeimpiä kasvintuhoojia sekä niiden ottamista huomioon viljelyssä. Lisäksi muita aiheita työssä ovat kattopuutarhan markkinointi ja riskit sekä kasvisten laatuvaatimukset. Opinnäytetyön pääasiallisena lähdeaineistona käytettiin ammattikirjallisuutta ja -lehtiä, asiantuntijahaastatteluita sekä Internet-lähteitä. Tulokseksi saatiin, että Pohjois-Suomessa sijaitsevaan tämän suunnitelman mukaiseen kattopuutarhaan sopivia kasvilajeja on valittavana melko vähän. Kattoviljelyn riskit liittyvät pääasiassa sääoloihin ja ympäristöön. Erillisenä yrityksenä kattopuutarha ei osoittautunut kannattavaksi. Jos tarkastellaan kattopuutarhoja vähittäiskaupan menekinedistämiskeinona, tuotannon ei todennäköisesti tarvitsekaan kattaa kaikkia kustannuksia.The idea for the thesis came from Jaana Väisänen, a teacher in Oulu University of Applied Sciences. She had a plan to design a rooftop garden for a retail trade market. Enthusiasm towards cultivation of food plants, landscaping and an overall interest in rooftop gardens all worked to heighten the motivation to create a thesis on the topic. The end-product became mostly theoretical with a focus towards problem-solving and was commissioned by Elomestari Ltd. The main focus of the thesis was to contemplate the functionality, profitability, and the risks of rooftop gardening in the Finnish climate, and also, to design a suitable rooftop garden in junction with retail trade. Northern Ostrobothnia was selected as the target area and the plants were selected according to the climate. Other qualities of the plants which impacted the selection were: growth rate, low growing space requirement and suitability for effective crop rotation. The topic of the knowledge base is rooftop gardening and an overall look in urban gardening. The thesis discusses certain qualities of the chosen food plants such as: sowing and harvesting periods, cultivation techniques and the impact of certain pests and plant diseases in the project. Other topics of the thesis included marketing and risks of roof garden and quality requirements of vegetables. All research resulted in a find, according to which; the amount of plants that can thrive in a climate of a rooftop garden located in Northern Finland is rather small. The risks of the project are mainly related to weather and environment. As a separate company, a rooftop garden did not turn out to be a profitable undertaking. If rooftop gardens are regarded as a way of promoting the retail market, the production would not necessarily need to cover all the expenses of the project

Kasvinsuojelun kuulumisia

201

Prövning av bekämpningsmedel mot växtsjukdomar 1980

vokKirjasto Aj-

Käykö katteeksi? Muovin vaihtoehtoja luomumansikalla

MTT:ssä tutkitaan perinteisen mansikkamuovin rinnalla orgaanisia maanpinnan katteita. Tutkimushankkeessa selvitetään, miten erilaiset katteet toimivat ja millaisia eroja niissä on. Lisäksi tutkitaan, miten katteet vaikuttavat sadon säilymiseen, marjojen mikrobiologiseen laatuun ja mansikkapunkkiin.vokEKO/Karil

Eri tekijöiden vaikutus metsänuudistamiseen MHY Karhun alueella vuonna 2013

Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää eri tekijöiden vaikutusta metsänuudistamisen onnistumiseen metsänhoitoyhdistyksen toimialueella. Tekijät, joiden vaikutusta metsänuudistamiseen selvitettiin, olivat kasvupaikkaluokka, maanmuokkaus, maalaji ja uudistamisesta vastannut taho. Puulajeista mukana olivat mänty ja kuusi. Lisäksi uudistusaloilla huomioitiin kivisyyden, märkyyden, pintakasvillisuuden ja lehtipuuston esiintymistä. Työssä sovellettiin aiheeseen liittyvän kirjallisen aineiston lisäksi metsänhoitoyhdistyksen tietokannasta saatua materiaalia, joka mahdollisti työhön sisältyneiden maastomittausten toteuttamisen. Maastomittaukset suoritettiin 40 uudistusalalla, jotka arvottiin kaikkien vuonna 2013 paakkutaimilla istutettujen uudistusalojen joukosta. Maastomittauksista saadut tiedot analysoitiin vertailukelpoisen aineiston aikaansaamiseksi. Saatujen tulosten perusteella taimitiheydet jäivät alle tavoiteltujen perustamistiheyksien pääosalla työssä mukana olleista uudistusaloista. Männyllä metsänuudistamisen laatuvaihtelut olivat pienempiä kuin kuusella. Varsinaisesti kehityskelvottomaksi todettuja taimikoita ei kuitenkaan tavattu, kuin yksi, kuuselle istutettu uudistusala. Työssä mukana ollut aineisto jakautuu melko pieniin kokonaisuuksiin, joten saaduista tuloksista muodostettuihin johtopäätöksiin on syytä suhtautua hieman varauksella.When I was working in practical training in the Forest management association, Karhu, I asked the possibility to make my thesis for Karhu. They were interested in finding out succeeding the forest regeneration and different factors which impact to it. My aim was to find out the impact of different factors to succeeding forest regeneration in the district of forest management association. Factors which were taken into this study were: reformer, category of growing place, soil cultivation and soil type. Species of trees were: pinus sylvestris and picea abies. In addition in seedlings factors like stoniness, wetness, ground vegetation and deciduos trees were taken into account. In this thesis was used different research of the same topics and the database of forest management association which allowed to carry out the field measurement. The field measurements were done in 40 seedlings which were chosen by change among all the seedlings which were done in the year 2013 and in which were used seedlings. The facts of field measurement were analysed to find combarable Data. The results show that the frequency of seedlings was lower than expected. Pinus Sylvestris had lower quality variation than Picea Abies. But only one seedling which was not developable was found and that was seedling of picea abies. The data of this study is diveded into relatively small entities and that must be taken into account when making conclusions of these results

Bekämpningsmedel mot växtsjukdomar försöksresultat 1981

vokKirjasto Aj-