Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää eri tekijöiden vaikutusta metsänuudistamisen onnistumiseen metsänhoitoyhdistyksen toimialueella. Tekijät, joiden vaikutusta metsänuudistamiseen selvitettiin, olivat kasvupaikkaluokka, maanmuokkaus, maalaji ja uudistamisesta vastannut taho. Puulajeista mukana olivat mänty ja kuusi. Lisäksi uudistusaloilla huomioitiin kivisyyden, märkyyden, pintakasvillisuuden ja lehtipuuston esiintymistä.
Työssä sovellettiin aiheeseen liittyvän kirjallisen aineiston lisäksi metsänhoitoyhdistyksen tietokannasta saatua materiaalia, joka mahdollisti työhön sisältyneiden maastomittausten toteuttamisen. Maastomittaukset suoritettiin 40 uudistusalalla, jotka arvottiin kaikkien vuonna 2013 paakkutaimilla istutettujen uudistusalojen joukosta. Maastomittauksista saadut tiedot analysoitiin vertailukelpoisen aineiston aikaansaamiseksi.
Saatujen tulosten perusteella taimitiheydet jäivät alle tavoiteltujen perustamistiheyksien pääosalla työssä mukana olleista uudistusaloista. Männyllä metsänuudistamisen laatuvaihtelut olivat pienempiä kuin kuusella. Varsinaisesti kehityskelvottomaksi todettuja taimikoita ei kuitenkaan tavattu, kuin yksi, kuuselle istutettu uudistusala.
Työssä mukana ollut aineisto jakautuu melko pieniin kokonaisuuksiin, joten saaduista tuloksista muodostettuihin johtopäätöksiin on syytä suhtautua hieman varauksella.When I was working in practical training in the Forest management association, Karhu, I asked the possibility to make my thesis for Karhu. They were interested in finding out succeeding the forest regeneration and different factors which impact to it.
My aim was to find out the impact of different factors to succeeding forest regeneration in the district of forest management association.
Factors which were taken into this study were: reformer, category of growing place, soil cultivation and soil type. Species of trees were: pinus sylvestris and picea abies. In addition in seedlings factors like stoniness, wetness, ground vegetation and deciduos trees were taken into account.
In this thesis was used different research of the same topics and the database of forest management association which allowed to carry out the field measurement.
The field measurements were done in 40 seedlings which were chosen by change among all the seedlings which were done in the year 2013 and in which were used seedlings. The facts of field measurement were analysed to find combarable Data. The results show that the frequency of seedlings was lower than expected. Pinus Sylvestris had lower quality variation than Picea Abies. But only one seedling which was not developable was found and that was seedling of picea abies.
The data of this study is diveded into relatively small entities and that must be taken into account when making conclusions of these results
