Onnibus.com Asiakkuuksien hallinta

Onnibus.com on Tampereella sijaitseva kaukoliikennepalveluyritys. Se tarjoaa laadukasta palvelua alhaisin hinnoin ja sen linja-autokalusto on laadukkainta mitä markkinoilla on tarjota. Onnibus on nopea, halpa ja luotettava. Yritys on avaamassa uutta puhelinpalvelukeskusta asiakaspalveluunsa ja yrityksen kasvaessa CRM-ohjelmiston hankinta on tullut tarpeelliseksi. Ohjelmiston tulee tarjota mahdollisuus asiakasrekisterin ylläpitämiseen ja hallintaan, sekä tehtävien ja niihin liittyvien tikettien luomiseen ja seuraamiseen. Opinnäytetyö tutkii tarjolla olevia ohjelmistoja ja kerää yhteen niiden edut ja haitat. Lisäksi työ kertoo asiakashallintajärjestelmän hyödyistä ja perustelee, miksi sellaisen hankinta on tärkeää. Opinnäytetyön tarkoituksena on esitellä muutama vaihtoehto järjestelmistä, jotta yritys voi päätyä parhaaseen mahdolliseen tuotteeseen järjestelmää valitessaan. Asiakkuuden kokonaisvaltaisella ymmärtämisellä on tärkeä rooli modernin liiketoiminnan menestyksessä. Teoriaa tämän ideologian taustalla esitellään opinnäytetyössä, jotta tämän ymmärryksen tuomalla kilpailuedulla voidaan luoda hyvä pohja vahvalle asiakaspalvelukokonaisuudelle. Asiakashallinta on suuri osa kaupankäyntiä ja siten sitä on tutkittu laajalti, joten kirjallisuutta löytyy runsaasti sekä paperisena että sähköisenä. Tätä tietoa käytetään perustelemaan se, miksi hyvä ja selkeä ohjelmisto asiakkaiden hallintaan on suositeltavaa. Lisäksi tehdään haastatteluna taustaselvitys sille, minkälaisia ominaisuuksia ohjelmalla tulee olla. Haastattelussa ilmi tulleista ominaisuuksista, joita ohjelmistosta tulisi löytyä, tärkein oli mahdollisuus tehtävätikettien luomiseen. Asiakaspalvelun laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi jokaisesta kontaktista pitää voida luoda erillinen tiketti, tiketeistä on saatava kattavat raportit ja ohjelmiston tulee olla helppokäyttöinen ja nopea.Onnibus.com is a long-distance coach service located in Tampere. It pro-vides a quality service at a low price with brand new equipment. The company is expanding its customer service and with the growing number of customers the need for a CRM-system is proving to be manda-tory. The system should provide a possibility for creation of a customer da-tabase and the upkeep of it. The system will be used to create tasks and the tickets for them so the data must be easily accessible for monitoring. This Bachelor’s thesis looks into the different systems available and col-lects their pros and cons. In addition, the thesis discusses the general prin-ciples and the benefits behind these systems. Understanding the value of a customer for different fields of business is integral to the success of a modern company. The theory behind these principles is discussed in the thesis and they provide a firm basis for the reasons for acquiring a great customer service process. The thesis studies thoroughly customer management, an integral part of the marketplace. Several written and electronic sources have been used for this thesis to argue why a good system for CRM is needed. In addition, an in-terview is conducted to map out what kind of properties are needed. The most important points discussed at the interview was the possibility to create task tickets. For the continued improvement of customer service, every contact must be logged and given a possibility to create a new ticket. This ensures that each ticket or task given by a customer is handled in a timely fashion and different reports are easily compiled for future use. Of course the system needs to be light, fast and easy to use

Materiaalivirtojen hallinta teollisuustuotannossa

Tämän opinnäytetyön tilasi Vindea Oy, jolle Valmet Fabrics Oy on ulkoistanut puristinhuopiensa lopputarkastamisen ja pakkaamisen. Työn tarkoituksena oli perehtyä Valmet Fabrics Oy:n tuotannon loppuvaiheen materiaalivirtoihin. Ongelmana on ollut epätahdissa kulkeva materiaalivirta, jolloin tuotteet eivät saavu lopputarkastukseen tasaisesti. Tuotteen saavuttua tarkastukseen se useimmiten rullataan teräsputkelle ja pakataan vanerilaatikkoon. Työn lähtöhetkellä teräsputket sekä laatikot tilataan jokaiselle tuotteelle erikseen lopputarkastusosastolta. Putket valmistetaan samassa tehtaassa, mutta eri osastolla, ja yhden putken valmistaminen kestää noin 20 - 60 minuuttia. Laatikot valmistetaan Lempäälässä Vindean logistiikkakeskuksessa, ja ne saapuvat Valmet Fabricsin tehtaalle kahden vuorokauden kuluttua tilauksesta. Tavoitteena oli saada nämä kolme komponenttia eli puristinhuopa, rullausputki sekä pakkauslaatikko kohtaamaan lopputarkastuksessa mahdollisimman samanaikaisesti. Työn aikana suoritettiin laaja-alainen tutkimus tuotannon tilasta, jotta materiaalivirta saataisiin tasaiseksi sekä löydettäisiin oikea-aikaiset tilauskohdat rullaus- ja pakkausmateriaaleille. Työn lopputuloksena materiaalivirta tasaantuu, kun tuotannon rytmitysmallia muutetaan. Rullausputket tilataan viimeistysvaiheessa, jolloin putkentekijät saavat etumatkaa tuotantoon nähden. Laatikoiden tilaamisen hoitavat tuotannonohjaajat, jotka tietävät tarkasti, milloin huopa on valmistumassa. Tällä tavoin laatikko saapuu saman päivän aikana tehtaalle, kun huopa on valmistunut. Varastot pysyvät optimaalisen kokoisina, eikä hävikkiä synny pilalle menneiden laatikoiden vuoksi. Säästöt ovat vuositasolla useita kymmeniä tuhansia euroja. Tulokset parantavat tuotteiden läpimenoaikoja ja sen avulla asiakastyytyväisyyttä. Opinnäytetyö sisältää luottamuksellista materiaalia, jotka ovat poistettu työn julkisesta versiosta.This thesis was commissioned by Vindea Inc, a company to which Valmet Fabrics Inc has outsourced its final inspection and packaging of press felts. The aim of this thesis was to study the material flow for Valmet Fabrics’ final stage of production. There has been a problem with unstable material flow because the products do not arrive at the final inspection at a steady rate. When a product arrives at the inspection point it is rolled into steel tubes and packed in a plywood box. When this thesis process started, the tubes and boxes were being ordered separately for each product at the final inspection department. The tubes are manufactured in the same factory but in a different department; the manufacture of one tube takes approximately 20 - 60 minutes. The boxes are made in the logistics centre of Vindea Inc, which is located in Lempäälä, and they reach the Valmet Fabrics factory within two days of the order. The objective was to get these three components, namely press felt, rolling tube and packing box, to meet as simultaneously as possible in the inspection department. A wide research study was conducted during this thesis about the current state of the production, in order to make the material flow smoother and to find the right times in the process to order the rolling and packing materials. As the final outcome of the thesis, the material flow has been made smoother by altering the production timing model. Rolling tubes are ordered during the finishing stage, at which time the tube producers get a head start. The ordering of boxes is done by the production coordinators, who know exactly when a felt will be finished. With these adjustments, the box arrives at the factory during the same day as the felt is finished. Stocks remain at optimal size and losses due to spoiled boxes are eliminated. The savings amount to several tens of thousands of euros per year. These results enhance the lead times for the products and thus improve customer satisfaction. This thesis includes confidential material which has been removed from the public version

Maatalouskoneiden turvallisuusriskien hallinta

Maatalouskoneiden käsittelyssä tapahtuvat tapaturmat ovat hyvin yleisiä. Keskimäärin joka neljäs maatalouden tapaturma Suomessa on ollut koneiden aiheuttama. Koneet aiheuttavat yli puolet maa-talouden kuolemaan johtaneista työtapaturmista ja kolmanneksen maatalousyrittäjille tapahtuneista yli 30 päivän työkyvyttömyysjaksoista. Vaikka maatalouden tapaturmat kokonaisuutena ovat vähentyneet tilojen vähentyessä, niin konetapaturmien määrä on säilynyt lähes ennallaan. Konetapaturmien osuus kaikista maatalouden tapaturmista on siten kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Hankkeessa kartoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tapaturmatilastoista eri maatalous-koneryhmien tapaturmia ja niiden kustannuksia. Maatalouskoneiden käyttäjille suunnatun kyselyn ja haastattelujen avulla selvitettiin koneiden käytön turvallisuusriskejä ja torjuntakeinoja, joita koneiden käyttäjät voivat soveltaa maataloustyössä. Tämä opas palvelee myös konevalmistajia, jotka tarvitsevat tietoa koneiden turvallisuusriskeistä ja käytettävyydestä. On tärkeää, että koneiden käytettävyys ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Tässä oppaassa esitetään menetelmiä koneturvallisuuden kehittämiseksi maatiloilla. Tapaturmien ja vaaratilanteiden analysointi tehtiin Melan tilastoaineistosta (10528 konetapaturmaa) koneryhmittäin. Lukumääräisesti eniten maatalouskoneisiin liittyviä tapaturmia sattuu peltotöissä, ja siksi tässä oppaassa keskitytään peltotyökoneisiin. Traktorin käytössä sattuu edelleen eniten tapaturmia (n. 200–250 tapaturmaa vuodessa), mutta traktorilla on myös eniten käyttötunteja verrattuna muihin koneisiin. Moottoriajoneuvojen ja autojen aiheuttamat maataloustyöhön liittyvät tapaturmat olivat kustannuksiltaan korkeimpia. Peltotyökoneista suurimmat tapaturmakustannukset aiheutui perunan- ja juurikkaannostokoneiden, kuormainten ja lietelanta-, lannoitus- ja kylvökoneiden käytössä. Työvaiheista eniten konetapaturmia tapahtui koneiden huoltotöissä (32 prosenttia). Viljelijöiden koneturvallisuuskyselyyn vastasi 204 maatalouskoneiden käyttäjää. Käyttäjien mu-kaan koneturvallisuutta voidaan parhaiten parantaa maataloudessa koneen ostajalle tehtävällä käyt-töönotto-opastuksella, ja siksi sitä tulisi kehittää. Koneturvallisuutta parantaa myös koneiden huollon helpottaminen ja maatiloilla koneiden käyttöopastuksen antaminen kaikille koneiden käyttäjille. Turvallisuusvalistusta pidettiin myös tärkeänä. Maatalouskoneissa on yhä enemmän automaatiolla toimivia järjestelmiä. Kyselyn automaatioon liittyvistä vaaratilanteista (22 % kaikista vaaratilanteista) neljännes oli johtanut käyttäjän loukkaantumiseen. Automaatio nähdään usein turvallisuutta parantavana tekijänä, mutta automaatiojärjestelmien käytettävyyttä ja turvallisuutta tulisi edelleen kehittää. Lisäksi oppaaseen työstettiin koneiden vaaranpaikkojen tarkistuslistoja riskienhallintaa varten.201

Elinkaaritiedon hallinta tuotetietomallissa

In modern, global manufacturing business, value is increasingly created by services related to products rather than the products themselves. In industries related to the built environment, various products installed in the buildings are a major asset for the operators and managers of buildings. Product Lifecycle Management (PLM), managing and exploiting product-related information throughout the lifecycle of the product, has become both a requirement and an important tool for effective service business development. Extensive and interactive PLM requires a universal system for information exchange across the lifecycles of buildings and products. The objective of the study is to define and implement the minimum requirements set by a product-centric information exchange system in an IFC-based product information model, based on use case of managing installed medical equipment in hospital environment. The study comprises a literature analysis and a use case. Late literature was reviewed to analyse developments of intelligence and lifecycle management in products and buildings. It was found that major challenges exist in exchanging lifecycle information between stakeholders and across lifecycle stages. Based on the analysis, it is proposed that using the technologies of building information modelling and a product-centric information exchange system could provide novel solutions to the identified challenges. In the use case, a method was developed for incorporating an open, product-centric PLM information exchange system into the existing IFC standard. It was found that an URI-based, product-centric information exchange system using external databases and product servers satisfies the requirements of effective PLM information exchange. Additionally, it was found that using IFC for product information modelling can effectively support such a system by linking virtual building and product information models into the lifecycle information stored in external servers.Nykyaikaisessa, kansainvälisessä valmistavan teollisuuden liiketoiminnassa arvoa luodaan entistä enemmän tuotteisiin liittyvillä palveluilla kuin itse tuotteilla. Rakennettuun ympäristöön liittyvässä liiketoiminnassa rakennuksiin asennetut tuotteet muodostavat suuren pääoman rakennusten käyttäjille ja hallinnoijille. Tuotteiden elinkaaren hallinta (Product Lifecycle Management, PLM), eli tuotteisiin liittyvän tiedon hallinta ja hyödyntäminen tuotteen elinkaaren aikana, on muodostunut sekä vaatimukseksi että tärkeäksi työkaluksi tehokkaiden liiketoiminnallisten palvelujen kehittämisessä. Laaja-alainen ja vuorovaikutteinen PLM edellyttää yleismaailmallista tiedonvaihtojärjestelmää rakennusten ja tuotteiden elinkaarten varrelle. Työn tavoitteena on määritellä ja toteuttaa tuotekeskeisen tiedonvaihtojärjestelmän asettamat vähimmäisvaatimukset IFC-pohjaiseen tuotetietomalliin käyttötapauksessa (use case), jossa kiinteästi asennettavia lääkinnällisiä laitteita hallitaan sairaalaympäristössä. Työ koostuu kirjallisuustutkimuksesta ja käyttötapauksesta. Tuotteiden ja rakennusten elinkaaren hallinnan ja älyn kehitystä analysoitiin kirjallisuuslähteiden perusteella. Elinkaaren aikaisen tiedon vaihtamisessa osapuolten ja elinkaaren vaiheiden välillä havaittiin merkittäviä haasteita. Analyysin perusteella työssä esitetään, että tietomallintamisen teknologioiden ja tuotekeskeisen tiedonvaihtojärjestelmän käyttäminen voivat tarjota uusia ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin. Käyttötapauksessa kehitettiin menetelmä avoimen, tuotekeskeisen PLM-tiedonvaihtojärjestelmän yhdistämiseksi nykyiseen IFC-standardiin. Työssä havaittiin, että URI:in perustuva, ulkoisia tietokantoja ja tuotepalvelimia hyödyntävä tuotekeskeinen tiedonvaihtojärjestelmä täyttää tehokkaan PLM-tiedonvaihdon vaatimukset. Lisäksi havaittiin, että tuotteiden tietomallintaminen IFC:ia käyttämällä tukee järjestelmää tehokkaasti linkittämällä virtuaaliset rakennus- ja tuotetietomallit ulkoisilla palvelimilla sijaitsevaan elinkaaritietoon

Kosteuden hallinta paikallavaluisessa toimitilarakennuksessa

Opinnäytetyö liittyy Peab Oy:n rakentamaan keskisuureen sairaalan rakennushankkeeseen. Julkisten hankkeiden sisäilmaongelmien motivoimana, pääroolissa oli hankkeen rakentamisaikainen kosteuden hallinta ja siinä onnistuminen, minkä tavoitteena on luoda tuote, joka on terveellinen rakennuksen käyttäjille. Työn ensimmäinen tavoite oli selvittää, miten betonirakenteisen rakennuksen kosteutta tulee hallita, mitata ja dokumentoida oikein. Työn toinen tavoite oli tutkia miten rakennekosteus vaikuttaa sisäilmaan ja millä toimenpiteillä pystytään estämään ongelmat. Työhön kerättiin paljon tietoa betonissa olevasta kosteudesta ja sen vaikutuksista alan kirjallisuudesta ja Internetistä. Opinnäytetyössä löydettiin, että rakennekosteutta pystytään hallita valitsemalla olemassa olevista työkaluista työmaakohtaisesti soveltuvat tavat kosteuden mittaukseen ja rakenteiden kuivattamiseen. On myös tärkeä ymmärtää, miten betonissa oleva rakennekosteus käyttäytyy kuivuessaan, jotta voidaan luotettavasti suunnitella rakennushankkeen yleisaikataulua ja esimerkiksi arvioida, milloin betoni voidaan pinnoittaa. Suurin sisäilmaongelmien aiheuttaja on betonirakenteen pinnoittaminen liian aikaisin materiaalilla, joka ei hengitä. Tällöin rakenteeseen jäänyt kosteus reagoi kemiallisesti päällysmateriaalien kanssa. Toimenpiteet rakennekosteuden hallitsemiseksi saatiin käytännön kokemuksista hankkeen ollessa rakenteilla opinnäytetyön aikana, ja toisen, jo rakennetun sairaalan kokemuksista. Toimenpiteistä laadittiin työmaan käyttöön lista, joka sisältää esimerkiksi rakennusaikaisen veden käsittelyohjeet ja rakenteen kuivatuksen ohjeistukset. Työmaakohtaisten toimenpiteiden tarkoitus on vähentää, ennaltaehkäistä ja hallita rakennusaikaista kosteutta. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita kosteuden hallinnassa rakennushankkeissa.The thesis was prompted by an ongoing mid-sized hospital construction project of Peab Oy. Motivated by the indoor air problems in public building projects, the focus was on moisture control during construction and succeeding in it to create a building product which is healthy for its users. The first objective of the thesis was to find out how to control, measure and document the moisture of a construction of concrete build in a correct manner. The second objective was to investigate how the moisture in the concrete affects indoor air quality and which actions could be taken to prevent problems in that. Information about the moisture of concrete and its effects was gathered from industry literature and the Internet. The thesis found that moisture in the structures can be controlled by choosing site-specific manners from existing tools for measuring moisture and drying structures. Additionally, it is important to understand how the moisture in the concrete behaves when it dries, to be able to create reliable schedules for the construction site and to be able to evaluate when the concrete can be coated. The biggest cause of indoor air problems is that the concrete is coated too soon with an unbreathable material. Hence the excess moisture left in the concrete begins to chemically react with the coating materials. Actions for controlling moisture in construction were derived from practical experiences from the ongoing hospital construction and another finished hospital construction. A list of actions was created for the use of the ongoing site, which includes for example handling instructions for on-site water and instructions for drying structures. These site-specific actions aim to decrease, prevent and control moisture during ongoing construction. These mentioned are important goals in moisture control in construction projects

Tulvariskien hallinta uusilla teknologioilla

Tieteen tori: Luonnonvarariskien hallint

Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave)

201

Riskien hallinta, vahinkokäynnistyksen esto

Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä proseduurit vahinkokäynnistysten estämiseksi Jeld-Wen Oy:n Kuopion ovitehtaan kaikille koneille. Yrityksellä ei ollut ennestään toimivia proseduureja. Lisäksi tämän opinnäytetyön tavoitteena on tehdä korjaus- ja huoltotyöt turvalliseksi vahinkokäynnistysten osalta ja estää niistä johtuvat onnettomuudet. Työ on aloitettu alusta ja sitä tehtiin yhdessä projektijohtaja Kari Kuosmasen kanssa. Hänen vastuualueena oli vastata kysymyksiin ja ohjata työnkulkua. Aluksi tehdas tuli tutuksi kokonaisuudessaan ja myöhemmin linja kerrallaan samalla haastatellen koneilla olleita työntekijöitä. Energialähteet ja hallintalaitteet kuvattiin ja näitten tietojen pohjalta jokaiselle koneelle tuli proseduurit. Proseduurit ovat selviä ja ytimekkäitä, ja niistä haluttu tieto löytyy nopeasti. Lopputuloksena saatiin laadittua toimivat ohjeet vahinkokäynnistysten estämiseksi, ja ohjeita noudattamalla ei tapahdu onnettomuuksia, jotka johtuisivat vahinkokäynnistymisistä. Uusille koneille on helppo luoda uudet proseduurit vanhojen pohjalta.Abstract The main objektive of this final year project was to create lockout – tagout instructions for every machine in the Kuopio factory. The co-operator company was Jeld-Wen ltd. The purpose of this project was to make repair and maintenance work safe and to prevent accidents caused by missing lockout – tagout procedures. The work started basially from the scratch. Project Manager Kari Kuosmanen assisted by answering the questions. First the whole factory was familiarized and rest of the work phases were studied line by line. Then the employees were interwieved and photographs from the control panels and energy sources were taken. Based on this information the factory got their lockout – tagout procedures. As a result were functional procedures for lockout – tagout. The procedures turned out concise and clear so the information can be found fast. By following the procedures, accidents caused by lo/to violations should not occur. It is easy to make new procedurs for new machines based on these procedure

Riskit ja niiden hallinta lypsykarjan ruokintatöissä

Työn tarkoituksena oli selvittää miten riskienhallinta on maatiloilla ymmärretty, mitkä ovat merkittävimmät riskit liittyen lypsykarjan rehuihin ja ruokintaan, sekä miten riskeihin on tiloilla varauduttu. Työn toimeksiantaja on maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA). Riskienhallinnasta maataloudessa on saatavilla varsin vähän tietoa ja työn toimeksiantajalla on tarvetta aiheeseen liittyvälle materiaalille. Riskienhallinta on laaja käsite, joten työ rajattiin käsittelemään riskienhallintaa liittyen lypsykarjan rehuihin ja ruokintaan. Opinnäytetyön kirjallinen osio käsittelee riskienhallintaa yleisesti ja selvitysosiossa käsitellään lypsykarjan rehujen ja ruokinnan riskejä yrittäjien näkökulmasta. Selvitys toteutettiin haastattelemalla maatalousyrittäjiä viidellä erikokoisella lypsykarjatilalla. Riskienhallinta koettiin yrittäjien näkökulmasta katsottuna vaikeaksi aiheeksi, eikä sitä osattu selkeästi selittää. Riskienhallinnan merkitys selvityksessä mukana olleilla lypsykarjatiloilla oli vähäinen, eikä riskienhallinta ilmennyt millään tavalla tilan johtamisessa. Merkittävimmät riskit liittyen rehuihin ja ruokintaan olivat ruokintalaitteiden toimintahäiriöt ja konerikot, sekä ostorehujen mukana mahdollisesti tulevat taudinaiheuttajat.The work was designed to explore how risk management is understood on the farms, what are the most significant risks in relation to dairy cattle on feed and feeding, and how the farms are provided for the risks. The commissioner of the work is Farmers Social Insurance Institution (MELA. A very limited amount of information on risk management in agriculture is available, and the commissioner of the work is in the need for topic-related material. Risk management is a broad term, so the work was limited in scope to deal with risk management in relation to dairy cattle on feed and feeding. Writing section of the thesis deals with risk management in general, and report section deals with dairy cattle feed and feeding risks from the entrepreneurs’ perspective. The research was carried out by interviewing farmers on five different sized dairy farms. Risk management was experienced as a difficult topic, and interviewed farmers couldn’t clearly explain the topic. The role of risk management on the dairy farms part of the study was low, and risk management didn’t emerge in any way in the farm management. The most significant risks in relation to feed and feeding were feeding equipment malfunctions and breakdown, and purchased feed with potential pathogens