Palkankorotusten vaihtoehdot ja talouden kasvu - toimialatarkasteluja Suomen teollisuudella

productivity, wage norm, growth by industries

Suomalaisen teollisuuden toimitusketjun hallinta suhteessa kansainvälisten markkinoiden vaatimuksiin

Insinöörityössä tutkitaan suomalaisten teollisuusyritysten toimitusketjun hallintaa ja toiminnan johtamista 2010-luvulla. Työssä selvitetään, millaista kyvykkyyttä yrityksiltä vaaditaan, jotta ne pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi tutustutaan yritysten suorituskyvyn mittaamistapoihin. Työn käytännön osuus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastattelututkimuksena. Tutkimuksen kohteena olivat sähkö- ja elektroniikkateollisuus sekä prosessi- ja kemianteollisuus. Valituilla yrityksillä on tuotantoa Suomessa ja toimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Käytännössä tutkimus toteutettiin henkilöhaastatteluina. Haastateltujen henkilöiden tai heidän edustamiensa yritysten nimiä ei julkaista. Julkiset perustiedot yrityksistä esitetään tutkimustulosten oikean tulkinnan takia. Tämä insinöörityö koostuu teoriaosuudesta ja käytännön osuudesta. Teoriaosuudessa käsitellään toimitusketjun hallintaa ja sen strategioita, sekä tutkimuksessamme ilmenneitä toimitusketjun hallinnan parhaita käytänteitä. Teoriaosuuden lopuksi kerrotaan lyhyesti suorituskyvyn mittaamisesta. Varsinaisessa tutkimusosuudessa käydään läpi tehdyt kymmenen haastattelua. Haastatteluissa käytetyt tutkimuskysymykset voidaan jakaa viiteen kategoriaan: toimitusketjun hallinnan ja tuotannonohjauksen filosofia ja -strategia, markkinoilla vallitseva voittava ominaisuus, markkinatekijät sekä suorituskyvyn mittarit. Tutkimuksen tulokset käsitellään haastattelujen vastauksista koostettuina teollisuudenala- ja tutkimuskysymyskohtaisina yhteenvetoina. Nämä yhteenvedot muodostettiin ohjaavan opettajan kanssa pidetyissä työpajaistunnossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että toimitusketjun hallinnassa on sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä prosessi- ja kemianteollisuudessa alakohtaisia eroavaisuuksia. Kuitenkin suomalaisissa teollisuusyrityksissä alasta riippumatta korkea laatu on merkittävä kilpailutekijä. Myös tuotteiden saatavuus ja yleinen palvelutaso ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia. Kannattava toiminta perustuu fokusointi- ja erilaistamisstrategioihin. Toiminnanohjaus on vielä pitkälti tuoteohjautuvaa, mutta asiakaslähtöisyyttä pyritään parantamaan koko ajan teollisuudenalakohtaisten erityispiirteiden mukaisesti.In this thesis, supply chain management and operations management in the Finnish industry during the 2010s were studied. The objective was to resolve what kind of capabilities are being required from a company to succeed globally. In addition, the issue of what kind of performance metrics companies use was examined. The practical part of the thesis was carried out as a qualitative theme interview study. The study was conducted in the electrical and electronics industry as well as in the process and chemical industry. The companies selected for this study had production in Finland and they also operated in the global markets. In practice, this study was executed as face-to-face interviews. Names of neither the companies nor their representatives are published. Basic information about the companies is presented for the right interpretation of the study results. This thesis consists of a theoretical part and a practical part. The theoretical part dealt with supply chain management, its strategies and best practices, which emerged in the study. At the end of the theoretical part performance metrics was discussed. In the practical part the ten interviews were described and analyzed. The study questions were divided into five categories: supply chain and operations management philosophy and strategy, market winners, market qualifiers and performance metrics. The results of the study were presented as summaries based on the field of the industry and the study question category. These summaries were formed in workshops with the thesis instructor. The study results indicate that electrical and electronics industry and process and chemical industry have their industry-related differences in supply chain management. However despite the field of the industry, high quality was found to be a significant qualifier among the Finnish companies. Yet, product availability and service level were also very important attributes. The profitable operation of the companies was based on focus and differentiation strategies. Although operations management is still largely product driven, the companies are continuously working to increase customer orientation according to their industry-related features

Toimialojen t&k-panostusten ja tuottavuuden ennustejärjestelmä - Julkisen t&k-rahoituksen vaikuttavuus ja tuottavuuden pitkän ajan kasvu

R&D, quality of production, total factor productivity

Tuottavuuden tila Suomessa : Miksi sen kasvu pysähtyi, käynnistyykö se uudelleen?

Talouden kasvu on edelleen keskeinen hyvinvoinnin kasvun lähde ja työn tuottavuus on pitkällä aikavälillä sen tärkein tekijä. Tuottavuus kasvaa paremman teknologian paremman käytön myötä. Tuottavuuslautakunnan ensimmäisessä raportissa Suomen tuottavuuskehitystä tarkastellaan monipuolisesti kansantalouden tilinpitoa, kasvulaskentaa ja yritystason tuottavuushajotelmia apuna käyttäen. Suomen nopea tuottavuuskasvu pysähtyi finanssikriisin aikoihin ja kääntyi laskuun. Merkittävät syyt mitatun tuottavuuden alenemiseen ovat elektroniikkateollisuutta kohdannut shokki ja kansantalouden heikentynyt kilpailukyky, jotka pitivät tuotannon kasvun pitkään negatiivisena tai heikkona, vaikka työllisyys säilyi suhdanteisiin nähden hyvänä. Suomessa työn tuottavuuden pudotus oli syvempi ja toipuminen heikompaa kuin vertailumaissa. Myös koko-naistuottavuus kääntyi laskuun. Kokonaistuottavuutta ajatellaan usein teknologian ja osaamisen mittana. Tulkinta on puutteellinen. Kokonaistuottavuus mittaa kaikkea sitä tuottavuuden muutosta, jota muut tekijät eivät selitä. Osa kokonaistuottavuuden laskusta selittyy heikolla kysynnällä ja kilpailukyvyllä. Tuottavuudessa on merkittävää hajontaa yritysten välillä. Luovassa tuhossa työvoimaa siirtyy alemman tuottavuuden tuotantotoiminnasta korkeamman tuottavuuden tuotantoon. Se on kansantalouden tasolla keskeinen tuottavuuden lähde. Luovaa tuhoa sisältänyt yritysdynamiikka on osaltaan ylläpitänyt tuottavuuden kasvua. Politiikkatoimilla on vain epäsuora ja epävarma vaikutus tuottavuuteen. Tärkeintä olisi keskittyä tuottavuuskasvun edellytysten ylläpitämiseen ja vahvistamiseen