Saanko luvan KALATANSSIIN?

acceptedVersio

"Aisti kuin kala" : etnografia vetouistelun veljeskunnan kilpailukäytännöstä

Tutkimukseni tarkastelee harrastusyhteisön muodostumista. Aiempi kulutustutkimuksen yhteisötutkimus on ajatellut yhteisön muodostuvan eetoksen, jaettujen uskomuksien, rituaalien sekä hierarkkisen rakenteen kautta. Se ei kuitenkaan ole käsitellyt riittävästi harrastamista kokonaisvaltaisena toimintana, kehollisena tekemisenä, eikä huomioinut moniaistisuuden merkitystä harrastusyhteisön toiminnassa. Väitän, ettei mikään vallitsevista kulutustutkimuksen neljästä keskeisestä yhteisökäsitteestä (kulutuksen alakulttuuri; virtuaaliyhteisö; uusheimo; brändiyhteisö) ole riittävä toiminnallisen harrastamisen yhteisöpohdiskeluun, vaan tarkastelukulmaa on täydennettävä tekemisen ja käytännön toimijuuden näkökulmilla. Toteutan tätä tehtävää kehittämällä teoreettista viitekehystä, joka nojautuu kulttuurisen kulutustutkimuksen perinteeseen ja kulttuurintutkimuksen aistillisen käänteen kirjallisuuteen sekä käytäntöteoriaan. Kohdistan tutkimukseni vetouistelun ympärille rakentuneeseen yhteisöön sekä yhteen harrastusmuodolle yheiseen käytäntökokonaisuuteen, kalastuskilpailuun. Tutkimuksen metodologiana on aistietnografia ja kenttätyö on tehty Lappi-Cup kilpailuissa vuosien 2007–2009 aikana. Analyysi perustuu narratiiviseen lähestymistapaan, jossa rakennetaan tulkintaa käytännön ajallisesta tapahtumaketjusta ja osioiden tapahtumista sekä toimijoista. Väitöskirjani kontribuoi neljään teoreettiseen keskusteluun. Ensiksi, laajennan kulutustutkimuksen yhteisökeskusteluja tuomalla esiin sen, että harrastusyhteisöä muodostetaan ennen kaikkea muuttuvassa luonnon palvelumaisemassa toteutuvan kehollis-aistillisen yhdessä toimimisen sekä tuotteiden käytön kautta. Esiin tuomani yhteisön monikerroksellisuus sekä kuvaukset kilpailun erilaisista rooleista laajentavat olemassa olevaa näkemystä yhteisöjen rakenteesta ja dynamiikasta. Käsitteellistys tuotteiden roolista aistien jatkeena laajentaa puolestaan kuvaa tuotteiden roolista yhteisön rakentumisessa. Toiseksi, laajennan tutkimuksellani käytäntöteoriakeskusteluja, ennen kaikkea aiempien tutkimuksien näkemyksiä ei-inhimillisten tekijöiden toimijuudesta. Tutkimukseni tuo esiin sen, että vetouistelukilpailukäytännössä inhimillinen toimijuus on usein alisteinen ei-inhimillisten (mm. sää, vesistö, kalat) voimien edessä. Kolmanneksi, menetelmäkeskustelun kannalta täydennän etnografista menetelmävarantoa kehittämällä aistietnografiaa, erityisesti kenttätutkimuksen ja analysoinnin osalta. Neljänneksi, tuon esiin uudenlaisen kehyksen vapaa-ajan kalastusharrastamista koskevaan tutkimukseen, kiinnittämällä huomiota myös pinnan alle ja siellä olevaan kalaan ja sen aistillisuuteen, korostaen käytäntöä toteuttavien kalastajien pyrkimystä aistia kuin kala. Tutkimustuloksiani voi hyödyntää muun muassa kalastusmatkailun suunnittelussa.My research focuses on the formation of a hobbyist community. Earlier community research, conducted in the domain of consumer research, assumes that community is built on ethos, shared beliefs, rituals, and hierarchical structures. However, not enough attention has been paid on hobbies as comprehensive activity, as bodily doing, or on the significance of multisensory aspects in the functioning of a hobbyist community. I argue that none of the prevailing four salient conceptions of community (subculture of consumption, virtual community, neo-tribe, brand community) within consumer research suffices to examine engagement in functional hobbies from the communal perspective. Therefore, the viewpoints of doing and practical agency must be included in the examination. I address myself to this task by developing a theoretical frame of reference based on the tradition of cultural consumer research and on cultural research involving sensory literature and practice theory. My research focuses on a community constructed around troll fishing and on a common trolling-related practice – the fishing competition. The methodology draws on sensory ethnography, and the fieldwork was done in 2007–2009 in Finnish Lapland. The analysis is based on a narrative approach, which is used to construct an interpretation of a temporal chain of events and of the events and agents of its constituent parts. My dissertation contributes to four theoretical discourses. First, I expand community discussions on consumer research by bringing out that a hobbyist community is formed primarily through corporeal and sensory collaboration and through the use of products in a changing wilderness servicescape. I expand the existing conception of the structure and dynamics of communities by introducing the multilayered nature of a community and by producing narratives of the various roles present in a competition. Conceptualizing the role of products as a continuum of the senses, on the other hand, expands our view of the role of products in the construction of a community. Second, I expand practice theory discussions – primarily the views of earlier studies on non-human agency. According to my research, human agency is often subordinate to non-human forces (e.g. weather, water, and fish) in trolling competition practice. Third, from the viewpoint of methodology discussions I supplement ethnographic methodology by developing sensory ethnography, especially in terms of field research and analysis. Fourth, I introduce a new frame of reference into research on recreational fishing. I go beneath the surface and study the fish and their sensory qualities – emphasizing the pursuit of practicing fishers to sense like a fish. The results of my research can be utilized e.g. in the planning of fishing tourism

From firms to extended markets: A cultural approach to tourism product development

The tourism industry is a rapidly growing economic and cultural domain with remarkable societal effects. Critical tourism studies have discussed these effects from different theoretical perspectives. However, they have mostly concentrated on existing tourism products – on their consumption and consequences – and left tourism product development without critical attention. We take up the task of filling this gap. By leaning on the cultural approach of marketing and critical tourism studies we suggest that tourism product development has – as originating from modern marketing and management disciplines – taken the viewpoint of large manufacturing enterprises, and separated service providers from consumers. In this article we discuss a more comprehensive way of understanding product development in tourism. We highlight the complexity and contextualised nature of tourism products and their development by approaching tourism product development from a cultural perspective. We argue that product development should be regarded not only as a managerial process but as a multi-actor cultural construction that allows us to translate cultural market knowledge into products and to keep up with cultural and ideological changes. Instead of renewing the traditional dualism of production-consumption, we theorize and reconceptualize markets to break off from dichotomies separating customers, firms, employees, locals, and regional economic development – production and consumption – from each other. Different market actors are embedded in the markets where several market activities are represented and negotiated to develop competitive and sustainable tourism products. It is time to do business as unusual