Time-course of exercise and its association with 12-month bone changes

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Exercise has been shown to have positive effects on bone density and strength. However, knowledge of the time-course of exercise and bone changes is scarce due to lack of methods to quantify and qualify daily physical activity in long-term. The aim was to evaluate the association between exercise intensity at 3, 6 and 12 month intervals and 12-month changes in upper femur areal bone mineral density (aBMD) and mid-femur geometry in healthy premenopausal women.</p> <p>Methods</p> <p>Physical activity was continuously assessed with a waist-worn accelerometer in 35 healthy women (35-40 years) participating in progressive high-impact training. To describe exercise intensity, individual average daily numbers of impacts were calculated at five acceleration levels (range 0.3-9.2 <it>g</it>) during time intervals of 0-3, 0-6, and 0-12 months. Proximal femur aBMD was measured with dual x-ray absorptiometry and mid-femur geometry was evaluated with quantitative computed tomography at the baseline and after 12 months. Physical activity data were correlated with yearly changes in bone density and geometry, and adjusted for confounding factors and impacts at later months of the trial using multivariate analysis.</p> <p>Results</p> <p>Femoral neck aBMD changes were significantly correlated with 6 and 12 months' impact activity at high intensity levels (> 3.9 <it>g</it>, <it>r </it>being up to 0.42). Trochanteric aBMD changes were associated even with first three months of exercise exceeding 1.1 <it>g </it>(<it>r </it>= 0.39-0.59, <it>p </it>< 0.05). Similarly, mid-femoral cortical bone geometry changes were related to even first three months' activity (<it>r </it>= 0.38-0.52, <it>p </it>< 0.05). In multivariate analysis, 0-3 months' activity did not correlate with bone change at any site after adjusting for impacts at later months. Instead, 0-6 months' impacts were significant correlates of 12-month changes in femoral neck and trochanter aBMD, mid-femur bone circumference and cortical bone attenuation even after adjustment. No significant correlations were found at the proximal or distal tibia.</p> <p>Conclusion</p> <p>The number of high acceleration impacts during 6 months of training was positively associated with 12-month bone changes at the femoral neck, trochanter and mid-femur. These results can be utilized when designing feasible training programs to prevent bone loss in premenopausal women.</p> <p>Trial registration</p> <p>Clinical trials.gov NCT00697957</p

Selkäydinvammaisen hyvä kuntoutuskäytäntö

Selkäydinvaurion saaneiden akuuttihoito, kuntoutus ja elinikäinen seuranta on keskitetty 2011 kolmeen yliopistosairaalaan: Helsinkiin, Ouluun ja Tampereelle. Näiden yliopistosairaaloiden selkäydinvammayksiköt, Kela, Vakuutuskuntoutus VKK ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ovat toteuttaneet yhteistyössä tämän suosituksen selkäydinvammaisten hyvästä kuntoutuskäytännöstä tukemaan selkäydinvammojen Käypä hoito -suositusta. Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa valtakunnallisia kuntoutuskäytäntöjä sekä helpottaa kuntoutussuunnitelmien laatimista ja kuntoutuspäätösten tekemistä. Suositus sisältää yleistä perustietoa selkäydinvammoista ja selkäydinvammapotilaan kuntoutus- ja seurantajärjestelmistä, toimintakyvyn arvioinnista ja apuvälinepalveluista. Suosituksessa käsitellään kuntoutussuunnitelman laatiminen, lääkinnällisen kuntoutuksen tavallisimmat kuntoutustyypit ja terapiamuodot sekä ammatillisen kuntoutuksen perusteet. Suositus sisältää esimerkkejä tyypillisistä selkäydinvammapotilaiden kuntoutustavoitteista ja -määristä. Kuntoutus tulee kuitenkin suunnitella jokaisen kuntoutujan kanssa yhteistyössä huomioiden yksilölliset tarpeet niin yksilön kuin ympäristönkin tasolla

Physical Activity Across Adulthood and Bone Health in Later Life: The 1946 British Birth Cohort

© 2018 The Authors. Journal of Bone and Mineral Research Published by Wiley Periodicals, Inc. Leisure-time physical activity (LTPA) is widely recommended for the prevention of osteoporosis and fractures in older populations. However, whether the beneficial effects of LTPA on bone accumulate across life and are maintained even after reduction or cessation of regular PA in later life is unknown. We examined whether LTPA across adulthood was cumulatively associated with volumetric and areal bone mineral density (vBMD, aBMD) at ages 60 to 64 and whether associations were mediated by lean mass. Up to 1498 participants from the Medical Research Council National Survey of Health and Development were included in analyses. LTPA was self-reported at ages 36, 43, 53, and 60 to 64, and responses summed to generate a cumulative score (range 0 = inactive at all four ages to 8 = most active at all four ages). Total and trabecular vBMD were measured at the distal radius using pQCT and aBMD at the total hip and lumbar spine (L1 to L4) using DXA. Linear regression was used to test associations of the cumulative LTPA score with each bone outcome. After adjustment for height and weight, a 1-unit increase in LTPA score (95% CI) in men was associated with differences of 1.55% (0.78% to 2.31%) in radial trabecular vBMD, 0.83% (0.41% to 1.25%) in total hip aBMD, and 0.97% (0.44% to 1.49%) in spine aBMD. Among women, positive associations were seen for radial trabecular vBMD and total hip aBMD, but only among those of greater weight (LTPA × weight interaction p ≤ 0.01). In men, there was evidence to suggest that lean mass index may partly mediate these associations. These findings suggest that there are cumulative benefits of LTPA across adulthood on BMD in early old age, especially among men. The finding of weaker associations among women suggests that promotion of specifıc types of LTPA may be needed to benefit bone health in women. © 2018 The Authors. Journal of Bone and Mineral Research Published by Wiley Periodicals, Inc

Oral health of Finnish prisoners

Abstract In Finland as well as elsewhere, prisoners are a marginal and commonly deprived group of people. Most of them are young or middle-aged males even though the mean age is increasing. Prisoners’ social status and educational background are inferior to the rest of the population. They have many health-related problems. The general health and oral health of prisoners has been previously investigated in other countries, but in Finland information on their oral health is so far scarce. The aim of this study was to obtain information on aspects of the oral health and associated factors of Finnish prisoners. The study focused on oral health, health- and oral health-related behaviours, dental fear, as well as general health issues. One hundred prisoners (89 male and 11 female) took part in the study between September 2014 and February 2015 in Pelso prison, Finland. A clinical examination including dental caries and erosive tooth wear, periodontal disease, and evaluating and diagnosing temporomandibular disorders was carried out on all participants (n=100). Half of them (46 males and 4 females) were interviewed using questionnaires and Motivational Interviewing Technique. With interviewing, prisoners’ socio-demographic background factors and information on substance abuse as well as other health- and oral health-related behaviours were obtained. Data on medications was acquired from the prisoners’ patient records. Dental fear and other general fears were surveyed with validated questionnaires. Substance abuse was common. Almost everyone smoked, and one in every five had used snuff. Pre-prison drug and alcohol use was widespread; drug use was even more prevalent than alcohol use. Almost everyone was taking some prescribed medicine, the most common being antipsychotics, painkillers and sleeping pills. Over half (56%) of the prisoners had hepatitis C. The oral health status of Finnish prisoners was poor. Almost everyone (81%) had a need for restorative treatment. Signs of periodontal disease were common, with severe periodontal problems found in 7% in the study population. Most required at least preventive treatment due to erosive tooth wear. Temporomandibular disorders, both clinically diagnosed and self-reported, were common. Alcohol use was associated with missed teeth (M). Dental fear was common. Few prisoners went regularly to a dentist. Most of them sought dental care when they had pain or other problems. Oral health among prisoners is poor and constitutes a risk for general health.Tiivistelmä Suomessa vangit ovat pieni erillisryhmä, joka poikkeaa monella tavalla muusta väestöstä. Suurin osa vangeista on joko nuoria tai keski-ikäisiä miehiä, vaikkakin vankien keski-ikä on nousussa. Vankien sosiaalinen asema ja koulutustausta ovat huonommat muuhun väestöön verrattuna. Vankien yleisterveyttä ja myös suunterveyttä on aiemmin tutkittu muualla, mutta Suomessa tietoa heidän suunterveydestään ja siihen liittyvistä tekijöistä on vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa suomalaisten vankien suun ja hampaiston terveydestä ja siihen vaikuttavista taustatekijöistä. Tutkimuksessa kartoitettiin vankien suunterveyttä ja terveys- ja suunterveystottumuksia, hammashoitopelkoa sekä yleisterveyteen liittyviä seikkoja. Yhteensä 100 vankia, 89 miestä ja 11 naista, osallistui tutkimukseen syyskuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana Pelson vankilassa. Kaikille (n=100) tehtiin kliininen tarkastus, johon sisältyi hampaiden kariologinen, parodontologinen ja erosiivisten vaurioiden tutkimus sekä purentafysiologinen tutkimus. Puolta tutkimusjoukosta (46 miestä ja 4 naista) haastateltiin käyttäen kyselylomakkeita ja motivoivaa haastattelutekniikkaa. Haastattelulla selvitettiin vankien sosiodemografisia taustatietoja, päihteiden käyttöä ja muuta terveys- ja suunterveyskäyttäytymistä. Hammashoitopelkoa ja muita yleisiä pelkoja selvitettiin erillisillä kyselylomakkeilla. Lähes kaikki tupakoivat, ja nuuskaa oli käyttänyt joka viides. Huumeiden ja alkoholin käyttö ennen vankeusaikaa oli ollut yleistä, huumeiden käyttö jopa alkoholin käyttöä yleisempää. Melkein kaikki käyttivät jotain reseptilääkettä; käytetyimpiä olivat psykoosi-, kipu- ja unilääkkeet. Tutkituista vangeista yli puolella (56%) oli C-hepatiitti. Suomalaisten vankien suunterveys on huono. Lähes kaikilla (81 %) oli hampaistossa korjaavan hoidon tarvetta. Iensairaudet olivat yleisiä, parodontiittia oli 7 %:lla tutkituista. Suurin osa tarvitsi vähintään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä hampaiden erosiivisen kulumisen takia. Alkoholin käytöllä oli yhteys hampaiden menetykseen (M). Purentaelimistön toimintahäiriöt, sekä kliinisesti diagnosoidut että itse raportoidut, olivat tavallisia. Hammashoitopelko oli jonkin verran yleisempää kuin saman ikäisillä suomalaisilla miehillä. Harva vanki kävi hammashoidossa säännöllisesti. Suurin osa hakeutui hammashoitoon, kun heillä oli suussaan särkyä tai muita vaivoja. Suunterveyteen liittyvät ongelmat ovat vangeilla yleisiä ja ne ovat riski yleisterveydelle