The first report of autochthonous non-vector-borne transmission of canine leishmaniosis in the Nordic countries

Abstract Background Leishmania spp. are zoonotic protozoans that infect humans and other mammals such as dogs. The most significant causative species in dogs is L. infantum. In dogs, leishmaniosis is a potentially progressive, chronic disease with varying clinical outcomes. Autochthonous cases of canine leishmaniosis have not previously been reported in the Nordic countries. Results In this report we describe the first diagnosed autochthonous cases of canine leishmaniosis in Finland, in which transmission via a suitable arthropod vector was absent. Two Finnish boxers that had never been in endemic areas of Leishmania spp., had never received blood transfusions, nor were infested by ectoparasites were diagnosed with leishmaniosis. Another dog was found with elevated Leishmania antibodies. A fourth boxer dog that had been in Spain was considered to be the source of these infections. Transmission occurred through biting wounds and semen, however, transplacental infection in one of the dogs could not be ruled out. Two of the infected dogs developed a serious disease and were euthanized and sent for necropsy. The first one suffered from membranoproliferative glomerulonephritis and the second one had a chronic systemic disease. Leishmania sp. was detected from tissues by PCR and/or IHC in both dogs. The third infected dog was serologically positive for Leishmania sp. but remained free of clinical signs. Conclusions This case report shows that imported Leishmania-infected dogs may pose a risk for domestic dogs, even without suitable local arthropod vectors

PIM1 accelerates prostate cancer cell motility by phosphorylating actin capping proteins

Background: The PIM family kinases promote cancer cell survival and motility as well as metastatic growth in various types of cancer. We have previously identified several PIM substrates, which support cancer cell migration and invasiveness. However, none of them are known to regulate cellular movements by directly interacting with the actin cytoskeleton. Here we have studied the phosphorylation-dependent effects of PIM1 on actin capping proteins, which bind as heterodimers to the fast-growing actin filament ends and stabilize them. Methods: Based on a phosphoproteomics screen for novel PIM substrates, we have used kinase assays and fluorescence-based imaging techniques to validate actin capping proteins as PIM1 substrates and interaction partners. We have analysed the functional consequences of capping protein phosphorylation on cell migration and adhesion by using wound healing and real-time impedance-based assays. We have also investigated phosphorylation-dependent effects on actin polymerization by analysing the protective role of capping protein phosphomutants in actin disassembly assays. Results: We have identified capping proteins CAPZA1 and CAPZB2 as PIM1 substrates, and shown that phosphorylation of either of them leads to increased adhesion and migration of human prostate cancer cells. Phosphorylation also reduces the ability of the capping proteins to protect polymerized actin from disassembly. </p

Roadmap for implementing environmental DNA (eDNA) and other molecular monitoring methods in Finland–Vision and action plan for 2022–2025

Technological development in molecular methodology has been extremely fast in the past two decades, and groundbreaking new approaches have been introduced. It is now possible to detect and quantify DNA or RNA of target species or even map the whole species community in environmental samples of water, sediment, soil, air or assemblages of whole organisms. Moreover, the costs of high-throughput sequencing and other advanced molecular methods have decreased and methodological pipelines from sampling to data analysis developed sufficiently to allow large-scale, routine application of the new methods in environmental monitoring. This presents a huge opportunity to improve the coverage, accuracy and cost-efficiency of monitoring, enabling a much more complete picture of biodiversity and the state of the environment and their trends. As the new European Biodiversity Strategy for 2030 and other international policies to halt biodiversity loss and the degradation of habitats are translated into concrete measures, the quality of the monitoring data will play a crucial role in determining their success or failure. In this roadmap commissioned by the Finnish Ministry of the Environment, we assess the state-ofthe-art in molecular monitoring methods in Finland within the international context, identify challenges and development areas that remain to be addressed and propose an action plan for promoting the coordinated implementation of molecular methods in national monitoring programs. Apart from the most recent scientific literature, our analysis is based on survey results, direct enquiries and interviews. Participation of the national community of experts from different sectors was enabled and invited at several stages of the roadmap preparation. Internationally, molecular monitoring methods are being actively developed and are routinely implemented in monitoring across different taxa and ecosystems. In Finland, molecular monitoring methods have been tested and piloted by all major institutions responsible for environmental monitoring, and the methods are already applied routinely in the monitoring of individual game species such as the wolf and European and Canadian beaver. However, other areas such as the monitoring of biodiversity, threatened species, non-mammalian invasive species or emerging plant or animal pests remain less developed, and national efforts and expertise are scattered across different organizations. Funding and know-how are perceived as the most important factors limiting molecular monitoring method implementation. We estimate that extensive, routine implementation of a wide range of molecular monitoring methods is conceivable in Finland before 2030. As the primary development areas for reaching this goal, we identify (i) international coordination and standard development, (ii) networking across sectors, (iii) education, (iv) infrastructure, (v) reference sequence libraries and the mapping of whole genomes, and (vi) modelling and analysis tool development. For concrete actions in 2022–2025, we propose (1) a cross-governmental funding instrument, (2) a permanent working group responsible for national and international coordination, (3) a national network and (4) an online platform to enhance interaction and knowledge transfer, as well as (5) a national data management system with collectively agreed data and metadata formats and standards

Roadmap for implementing environmental DNA (eDNA) and other molecular monitoring methods in Finland – Vision and action plan for 2022–2025

Roadmap for implementing environmental DNA (eDNA) and other molecular monitoring methods in Finland – Vision and Action Plan for 2022-2025 Technological development in molecular methodology has been extremely fast in the past two decades, and groundbreaking new approaches have been introduced. It is now possible to detect and quantify DNA or RNA of target species or even map the whole species community in environmental samples of water, sediment, soil, air or assemblages of whole organisms. Moreover, the costs of high-throughput sequencing and other advanced molecular methods have decreased and methodological pipelines from sampling to data analysis developed sufficiently to allow large-scale, routine application of the new methods in environmental monitoring. This presents a huge opportunity to improve the coverage, accuracy and cost-efficiency of monitoring, enabling a much more complete picture of biodiversity and the state of the environment and their trends. As the new European Biodiversity Strategy for 2030 and other international policies to halt biodiversity loss and the degradation of habitats are translated into concrete measures, the quality of the monitoring data will play a crucial role in determining their success or failure. In this roadmap commissioned by the Finnish Ministry of the Environment, we assess the state-of-the-art in molecular monitoring methods in Finland within the international context, identify challenges and development areas that remain to be addressed and propose an action plan for promoting the coordinated implementation of molecular methods in national monitoring programs. Apart from the most recent scientific literature, our analysis is based on survey results, direct enquiries and interviews. Participation of the national community of experts from different sectors was enabled and invited at several stages of the roadmap preparation. Internationally, molecular monitoring methods are being actively developed and are routinely implemented in monitoring across different taxa and ecosystems. In Finland, molecular monitoring methods have been tested and piloted by all major institutions responsible for environmental monitoring, and the methods are already applied routinely in the monitoring of individual game species such as the wolf and European and Canadian beaver. However, other areas such as the monitoring of biodiversity, threatened species, non-mammalian invasive species or emerging plant or animal pests remain less developed, and national efforts and expertise are scattered across different organizations. Funding and know-how are perceived as the most important factors limiting molecular monitoring method implementation. We estimate that extensive, routine implementation of a wide range of molecular monitoring methods is conceivable in Finland before 2030. As the primary development areas for reaching this goal, we identify (i) international coordination and standard development, (ii) networking across sectors, (iii) education, (iv) infrastructure, (v) reference sequence libraries and the mapping of whole genomes, and (vi) modelling and analysis tool development. For concrete actions in 2022–2025, we propose (1) a cross-governmental funding instrument, (2) a permanent working group responsible for national and international coordination, (3) a national network and (4) an online platform to enhance interaction and knowledge transfer, as well as (5) a national data management system with collectively agreed data and metadata formats and standards. ---------- Kansallinen tiekartta ympäristö-DNA:n ja muiden molekyylibiologisten seurantamenetelmien käyttöönotolle – visio ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2022-2025 Molekyylibiologisten menetelmien teknologinen kehitys on ollut ennennäkemättömän nopeaa kahden viime vuosikymmenen aikana. Uudet menetelmät mahdollistavat kohdelajien DNA:n tai RNA:n havaitsemisen ja runsausmäärityksen tai koko eliöyhteisön kartoittamisen esimerkiksi vesi-, sedimentti-, maaperä- tai ilmanäytteistä tai kokonaisia yksilöitä sisältävistä kokoomanäytteistä. Massiivisen rinnakkaissekvensoinnin ja muiden menetelmien kustannukset ovat merkittävästi laskeneet ja menetelmäketjut näytteenotosta tulosten tulkintaan kehittyneet asteelle, joka mahdollistaa niiden laajamittaisen, rutiininomaisen käytön ympäristön seurannassa. Uusien menetelmien avulla voimme parantaa seurannan kattavuutta, tarkkuutta ja kustannustehokkuutta ja siten täydentää seurannan kautta muodostuvaa kuvaa luonnon monimuotoisuudesta ja sen muutoksista. Tälle tiedolle on suuri tarve – laadukas seuranta on keskeinen edellytys sille, että EU:n uuden biodiversiteettistrategian ja muiden luontokadon ja elinympäristöjen tilan huonontumisen pysäyttämiseen tähtäävien kansainvälisten sitoumusten toimeenpano onnistuu. Tässä ympäristöministeriön tilaamassa tiekartassa arvioimme molekyylibiologisten seurantamenetelmien nykytilaa Suomessa osana laajempaa kansainvälistä kenttää, tunnistamme huomiota vaativia haasteita ja kehityskohteita ja ehdotamme konkreettisia toimenpiteitä molekyylibiologisten seurantamenetelmien koordinoidun käyttöönoton edistämiseksi lähivuosien aikana. Selvityksemme perustuu uusimman tieteellisen kirjallisuuden lisäksi kyselytutkimukseen sekä suoriin tiedusteluihin ja haastatteluihin. Yhteiskunnan eri sektoreita edustava kansallinen asiantuntijayhteisö osallistui tiekartan valmisteluun työn eri vaiheissa. Molekyylibiologisia seurantamenetelmiä kehitetään parhaillaan aktiivisesti ympäri maailmaa eri eliöryhmille ja ekosysteemeille, ja yksittäisiä menetelmiä on useissa maissa otettu myös rutiininomaiseen käyttöön. Suomessa menetelmiä on kehitetty ja pilotoitu kaikissa keskeisissä ympäristön seurantaa koordinoivissa laitoksissa, ja yksittäisten riistaeläinten kuten suden ja kanadan- ja euroopanmajavan seurannassa ne ovat jo rutiinikäytössä. Biodiversiteetin, uhanalaisten lajien, vieraslajien (nisäkkäitä lukuun ottamatta) ja muiden haitallisten lajien kansallisessa seurannassa molekyylibiologisten menetelmien käyttö on kuitenkin vielä kokeiluasteella, ja kehittämishankkeiden ja asiantuntijuuden kenttä on hajanainen. Riittämätöntä rahoitusta ja osaamista pidetään alan asiantuntijoiden keskuudessa tärkeimpinä menetelmien käyttöönottoa rajoittavina tekijöinä. Arviomme mukaan laaja kirjo molekyylibiologisia seurantamenetelmiä olisi mahdollista ottaa laajamittaiseen rutiininomaiseen käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat (i) kansainvälinen koordinaatio ja menetelmien standardointi, (ii) organisaatioiden ja sektoreiden välinen verkostoituminen, (iii) koulutus, (iv) infrastruktuuri, (v) referenssisekvenssikirjastot ja kokonaisten genomien kartoittaminen sekä (vi) malli- ja analyysityökalujen kehittäminen. Konkreettisiksi toimenpiteiksi vuosille 2022-2025 esitämme (1) poikkihallinnollista rahoitusohjelmaa molekyylibiologisten seurantamenetelmien käyttöönottoa edistäville tutkimus- ja kehityshankkeille, (2) pysyvää työryhmää kansallisen ja kansainvälisen koordinaation edistämiseksi, (3) olemassa olevan kansallisen asiantuntijaverkoston laajentamista, (4) internet-pohjaista alustaa vuorovaikutuksen ja tiedonjaon tehostamiseksi sekä (5) kansallista, yhdessä sovittuja data- ja metadatastandardeja noudattavaa molekyylibiologisten seuranta-aineistojen tiedonhallintajärjestelmää

Sidas Medical -pohjallisten käyttäjätyytyväisyys

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää FysioProvitan asiakkaiden käyttäjäkokemuksia Sidas Medical –tukipohjallisista. Tutkimuksessa selvitettiin pohjallisten vaikutusta asiakkaiden kipuun ja fyysiseen toimintakykyyn. Tuloksia pyrittiin vertaamaan muihin vastaavanlaisiin tutkimuksiin. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on Sidas Medical -tukipohjalliset, ICF (The International Classification of Functioning, Disability and Health) ja toimintakyky, kipu sekä käyttäjäkokemus. Opinnäytetyön menetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja kyselytutkimusta. Työelämäkumppani FysioProvita oli kyselytutkimuksen tilaaja ja kysely lähetettiin yrityksen asiakkaille sähköisesti. Kyselylomakkeessa selvitettiin strukturoiduilla kysymyksillä muun muassa asiakkaan kivun sijaintia ja kestoa sekä pohjallisten käyttömäärää ja –tapaa. Asenneväittämillä selvitettiin muun muassa pohjallisten ja kivun vaikutusta suorituskykyyn ja osallistumiseen sekä pohjallisten käytön vaikutusta kipuun. Vastaajia kyselyyn kertyi 28, joista 9 oli miehiä ja 19 naisia. Vastaajat olivat iältään 15–73-vuotiaita. Tutkimuksen mukaan FysioProvitan asiakkaista 75 % koki pohjallisten käytön lisäävän suorituskykyään ja 57,1 % koki pohjallisten käytön lisäävän osallistumista elämän tilanteisiin. Tutkimus osoitti myös, että 82,1 % koki pohjallisten käytön vähentävän sitä kipua, jonka vuoksi ne oli hankittu, ja 85,7 % ilmoitti aikovansa edelleen jatkaa Sidas Medical –pohjallisten käyttöä. Tulosten perusteella Sidas Medical -pohjallisista on todennäköisesti hyötyä asiakkaan kipukokemuksen hoidon ja toimintakyvyn kannalta. Tulevaisuudessa Sidas Medical –pohjallisia olisi tärkeä tutkia entistä enemmän. Tutkimusjoukon voisi mahdollisesti rajata vielä homogeenisemmäksi, tai tehdä esimerkiksi vertailevaa tutkimusta pohjallisten ja jalkaterän harjoitteiden välillä. Fysioterapian laatua ja asiakaslähtöisyyttä voidaan kehittää entisestään tutkimustulosten pohjalta.The purpose of this thesis was to survey FysioProvita’s customers’ user experiences of Sidas Medical -insoles. The main idea was to find out the impact of insoles to customers’ pain and functioning. The results were aimed to be compared to other equivalent studies. The theoretical framework includes Sidas Medical –insoles, ICF (The International Classification of Functioning, Disability and Health) and functioning, pain and user experience. The methods of this thesis were literature review and a survey. The working life partner FysioProvita was the subscriber of the survey and it was sent to FysioProvita’s customers via e-mail. The questionnaire tried to find out through structured questions the location and duration of pain and the frequency and way to use insoles. A rating scale was used to find out about insoles’ impact to pain, activities and participation as well as the pain’s impact to performance and participation. The number of respondents was 28, of which 9 were male and 19 female. The respondents were 15-73 years old. According to this survey, 75 % of FysioProvita’s customers experienced that the use of insoles increased their performance and 57,1 % experienced that the use of insoles increased their participation. This survey also showed that 82,1 % of the customers experienced that use of insoles decreased the symptomatic pain, and 85,7 % of the customers told that they are going to continue the use of insoles. On the basis of these results, the use of Sidas Medical –insoles might include some benefits from the point of view of pain and functioning. In the future it would be important to explore Sidas Medical –insoles even more. The sample group could be delimited to be even more homogeneous or to conduct a comparative study between insoles and exercises for the foot. It is important to develop the quality and customer-oriented approach in physiotherapy through these studies

Sidas Medical -pohjallisten käyttäjätyytyväisyys

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää FysioProvitan asiakkaiden käyttäjäkokemuksia Sidas Medical –tukipohjallisista. Tutkimuksessa selvitettiin pohjallisten vaikutusta asiakkaiden kipuun ja fyysiseen toimintakykyyn. Tuloksia pyrittiin vertaamaan muihin vastaavanlaisiin tutkimuksiin. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on Sidas Medical -tukipohjalliset, ICF (The Inter-national Classification of Functioning, Disability and Health) ja toimintakyky, kipu sekä käyt-täjäkokemus. Opinnäytetyön menetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja kyselytutkimus-ta. Työelämäkumppani FysioProvita oli kyselytutkimuksen tilaaja ja kysely lähetettiin yrityksen asiakkaille sähköisesti. Kyselylomakkeessa selvitettiin strukturoiduilla kysymyksillä muun muassa asiakkaan kivun sijaintia ja kestoa sekä pohjallisten käyttömäärää ja –tapaa. Asenneväittämillä selvitettiin muun muassa pohjallisten ja kivun vaikutusta suorituskykyyn ja osallistumiseen sekä pohjallisten käytön vaikutusta kipuun. Vastaajia kyselyyn kertyi 28, joista 9 oli miehiä ja 19 naisia. Vastaajat olivat iältään 15–73-vuotiaita. Tutkimuksen mukaan FysioProvitan asiakkaista 75 % koki pohjallisten käytön lisäävän suorituskykyään ja 57,1 % koki pohjallisten käytön lisäävän osallistumista elämän tilanteisiin. Tutkimus osoitti myös, että 82,1 % koki pohjallisten käytön vähentävän sitä kipua, jonka vuoksi ne oli hankittu, ja 85,7 % ilmoitti aikovansa edelleen jatkaa Sidas Medical –pohjallisten käyttöä. Tulosten perusteella Sidas Medical -pohjallisista on todennäköisesti hyötyä asiakkaan kipukokemuksen hoidon ja toimintakyvyn kannalta. Tulevaisuudessa Sidas Medical –pohjallisia olisi tärkeä tutkia entistä enemmän. Tutkimusjoukon voisi mahdollisesti rajata vielä homogeenisemmäksi, tai tehdä esimerkiksi vertailevaa tutkimusta pohjallisten ja jalkaterän harjoitteiden välillä. Fysioterapian laatua ja asiakaslähtöisyyttä voidaan kehittää entisestään tutkimustulosten pohjalta.The purpose of this thesis was to survey FysioProvita’s customers’ user experiences of Sidas Medical -insoles. The main idea was to find out the impact of insoles to customers’ pain and functioning. The results were aimed to be compared to other equivalent studies. The theoretical framework includes Sidas Medical –insoles, ICF (The International Classifica-tion of Functioning, Disability and Health) and functioning, pain and user experience. The methods of this thesis were literature review and a survey. The working life partner FysioProvita was the subscriber of the survey and it was sent to FysioProvita’s customers via e-mail. The questionnaire tried to find out through structured questions the location and duration of pain and the frequency and way to use insoles. A rating scale was used to find out about insoles’ impact to pain, activities and participation as well as the pain’s impact to performance and participation. The number of respondents was 28, of which 9 were male and 19 female. The respondents were 15-73 years old. According to this survey, 75 % of FysioProvita’s customers experienced that the use of insoles increased their performance and 57,1 % experienced that the use of insoles increased their participation. This survey also showed that 82,1 % of the customers experienced that use of insoles de-creased the symptomatic pain, and 85,7 % of the customers told that they are going to con-tinue the use of insoles. On the basis of these results, the use of Sidas Medical –insoles might include some benefits from the point of view of pain and functioning. In the future it would be important to explore Sidas Medical –insoles even more. The sample group could be delimited to be even more homogeneous or to conduct a comparative study between insoles and exercises for the foot. It is important to develop the quality and customer-oriented approach in physiotherapy through these studies

Kulttuurisensitiivinen päihdekasvatus ånni-hankkeessa : Venäjänkielisten vanhempien näkemyksiä päihdekasvatuksesta

Teimme opinnäytetyön yhteistyössä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ånni–hankkeen kanssa. Ånni–hanke toteutetaan vuosina 2014–2017 ja sen tarkoituksena on kehittää alakouluihin kulttuurisensitiivistä ja osallisuutta lisäävää päihdekasvatusta. Ånni–hanke toteutetaan kolmella eri paikkakunnalla Turussa, Joensuussa ja Vantaalla. Opinnäytetyön aineiston keruu sijoittui Joensuuhun kohderyhmänä venäjänkieliset vanhemmat. Työn tavoitteena on lisätä ymmärrystä venäjänkielisten vanhempien päihdekasvatuskokemuksista ja siitä, kuinka venäläisyys voitaisiin ottaa huomioon hankkeessa. Tutkimuskysymyksiksi muotoutuivat 1. Millaisia kokemuksia venäjänkielisillä vanhemmilla on päihdekasvatuksesta kotona ja koulussa? 2. Miten venäläisyys voidaan huomioida koulussa tehtävässä päihdekasvatuksessa? Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusmenetelmänä käytimme teemahaastattelua ja ne suoritettiin yksilöhaastatteluina kolmelle venäjänkieliselle vanhemmalle. Analysoimme haastattelut teemoittelua käyttäen. Aineistosta nousi esille tärkeys saada käyttää omaa äidinkieltään, perheen merkitys venäläisessä kulttuurissa ja tavat puhua lapsille päihteistä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kotikasvatuksella on tärkeä merkitys päihdekasvatuksessa ja että kulttuurisensitiivisyys mahdollistaa yhteisymmärryksen löytymisen päihdekasvatuksesta kodin ja koulun välille. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää vanhempien ajatuksia ånni–hankkeen toteutuksesta ja vaikutuksesta.This thesis was made in cooperation with the project called ånni coordinated by the Finnish Association for Substance Abuse Prevention (EHYT). The project is implemented in 2014–2017. Its purpose is to add participation and develop culturally sensitive preventive substance abuse work in elementary schools. The project is carried out in Turku, Joensuu and Vantaa. The target group of this thesis are Russian-speaking parents and the interviews were made in Joensuu. The aim of this thesis is to add understanding of the experiences of Russian-speaking parents about preventive substance abuse work and how Russian cultural background could be paid attention to in this project. The research problems are 1. What kind of experiences Russian-speaking parents have about preventive substance abuse work at home and at school? 2. How could Russian cultural background be taken into consideration in preventive substance abuse work? This thesis is qualitative. The research method was theme interview and the interviews were made as individual interviews for three parents. The interviews were analyzed by using thematising. The main results were that the parents found it important to use their mother tongue, the importance of family in the Russian culture and ways to talk about substances. As a conclusion, the upbringing has an important meaning in preventive substance abuse work and cultural sensitivity helps finding mutual understanding about preventive substance abuse work between home and school. The thoughts of the parents about the project and its effects could be subjects for further research

ICF-luokituksen käyttö oppilaan toimintakyvyn kuvauksessa : käyttömahdollisuudet Katariinan koulussa

Opinnäytetyö on tutkimus liittyen kansainvälisen ICF-luokituksen (International Classification of Functioning, Disability and Health) käyttöönottoon Turun kaupungin Katariinan koulussa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa Katariinan koululle tietoa ICF-luokituksen käyttömahdollisuuksista sekä kerätä lisää tietoa ICF-luokituksen soveltumisesta kouluympäristöön. Tarkoituksena on luoda oppilaille ICF-kuvauslomakkeen avulla toimintakykyprofiilit ja kerätä haastattelemalla tietoa niiden soveltuvuudesta toimintakyvyn kuvaamiseen Katariinan koulussa sekä kartoittaa käyttömahdollisuuksia oppilaan siirtyessä jatko-opintoihin. Tarkoituksena on myös edistää viitekehyksen käyttöönottoa opetuksellisessa ja kasvatuksellisessa kuntouttamisessa. Opinnäytetyössä aineistonkeruu suoritettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa tehtiin kolmelle yhdeksäsluokkalaiselle ICF-kuvauslomakkeiden avulla toimintakykyprofiilit. Näistä kuvauslomakkeista ja toimintakykyprofiileista saatua aineistoa käytettiin pohjana aineiston keruun toisessa osassa, jossa teemahaastattelun avulla haastateltiin Katariinan koulun kahta opettajaa. Tutkimuksessa kerätyn haastatteluaineiston perusteella voidaan todeta, että ICFkuvauslomake ja toimintakykyprofiili nähtiin hyvänä menetelmänä arvioida lapsen toimintakykyä, sillä ne huomioivat eri osa-alueet yksityiskohtaisesti suorituksen ja osallistumisen tasolla. Suurena haasteena koettiin kuitenkin luokituksen termistö, laajuus sekä kouluttautuminen, jota viitekehyksen ja menetelmän haltuun ottaminen vaatii. Tutkimuksessa haastateltavana olleet opettajat eivät nähneet ICF-kuvauslomaketta ja toimintakykyprofiilia sellaisenaan omassa käytännön työssään. Tässä tutkimuksessa sekä aiemmin tehdyissä tutkimuksissa esille on noussut erityisesti ICFluokituksen koulutuksen lisääminen. Kouluttaminen ja ICF-luokituksen hyödyn käytäntöön sitominen ovat avain asemassa luokituksen käyttöönoton edistämisessä. Tämän tutkimuksen perusteella Katariinan koulu voisi kokeilla ICF-toimintakykyprofiilin hyödynnettävyyttä MASTlomaketta kirjoitettaessa, sekä mahdollisesti muodostaa näistä kahdesta dokumentista kokonaisuuden, joka siirtyy oppilaan mukana hänen jatko-opiskelu paikkaansa. Koulu voisi myös jatkossa hyödyntää yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa ja teettää esimerkiksi pilotointeja ICF-työkaluista.This thesis is a study based on implementing the ICF classification (International Classification of Functioning, Disability and Health) in Katariina school. The goal of this thesis is to collect information about ICF classification’s possibility of use in Katariina school and collect more information about how the classification fits in schools. The purpose of this thesis is to create Functioning Profiles to students using the Documentation Form and collect information through interviews about how it fits as a description of functioning in Katariina school and map the possibilities of use in student’s transfers to postgraduate studies. Also the purpose is to help the progress of implementing the ICF classification in schools. In this thesis the material was collected in two parts. In the first part we made Functioning Profiles using the Documentation Form for three ninth graders. We based our interviews on the material we got in these Documentation Forms and Functioning Profiles and that is how we got our actual material. In this theme interview we interviewed two teachers who teach in Katariina school. Based on those interviews the ICF Documentation Form and Functioning Profiles were seen as a great way to assess the student’s functioning as they take into account so many different areas in levels of performance and participation. They also experienced the terms in the ICF classification as a challenge and that one would need an education to work with it. Without an education, teachers thought that the ICF Documentation Form and Functioning Profile couldn’t be used by them. In this study as well as earlier studies has been noticed especially the importance of education in using ICF. Education and examples that relay the ICF to practical work are the keys to implementing the ICF classification. Based on this research Katariina school could try to use the ICF Functioning profile with the MAST-form. These two documents could be constructing the forms that describe the student´s functioning when they transfer to postgraduate studies. In the future Katariina school could use collaboration with Turku university of applied science and for example test different ICF-tools in use

Kohti avoimempaa opettajuutta : pohdintaa dialogisuudesta ja kommunikatiivisestä opettajuudesta tanssikasvatuksessa

Opinnäytetyössä pohditaan avoimen opettajuuden mahdollisuutta tanssinopetuksessa. Tekijällä on halu laajentaa ja kasvattaa omaa pedagogista osaamistaan kohti avoimempaa opettajuutta. Avoimuudella tarkoitetaan oppilaiden aitoa kohtaamista ja opettajan rehellistä läsnäoloa opetustilanteessa. Avoimuutta lähdetään etsimään kommunikatiivisesta opettamisesta, jossa pyritään avoimeen ja keskustelevaan opetukseen. Kommunikatiivinen opettaminen on syntynyt pyrkimyksestä pois eettisesti arveluttavasta piilovaikuttamisesta opetuksessa. Työssä esitellään lyhyesti kommunikatiivisen opettamisen ja dialogisuuden teorioita ja peilataan niistä syntyneitä ajatuksia käytännön tanssinopetukseen. Esimerkkinä avoimesta opetustilanteesta tekijä käyttää eri taidealoja yhdistävää Luomus-projektia, jossa on itse ollut mukana. Luomus-projektin kautta esitellään Johnstone-metodia ja pohditaan sen käytäntöjä kommunikatiivisen opettamisen viiden perusperiaatteen valossa.In the diploma project the possibility of the communicative teaching in dance education is contemplated. Communicativeness refers to the genuine meeting of pupils and to the teacher's honest presence in the teaching situation. The author is willing to expand her teaching skills towards more communicative and open teaching. Openness is being searched through the theory of communicative teaching in which the aim is towards more conversational and open teaching. The communicative teaching has been created to the need of eliminating ethically troubling indoctrination in teaching. Diploma project briefly demonstrates the theories of communicative teaching and open dialogue and they are briefly mirrored to the practical dance teaching. The author uses as an example of the open teaching situation a project called Luomus. Luomus project brings different art fields together. Author took part to this project during her studies.A Johnstone method is shown through the Luomus project and its practices are thought about in the light of the five basic principles of the communicative teaching