Omenan geenivaroja kryosäilytykseen

Näytä koko lehti201

Puutarhan iloa ja voimaa – Green Care puutarhassa

Green Care on luontoon tukeutuvien menetelmien ammatillista, vastuullista ja tavoitteellista hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Puutarha on perinteinen ja hyvä ympäristö tuottaa ihmisille hyvinvointia edellä mainitun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Green Care -määritelmän mukaisesti. Suomalainen Green Care jakautuu sosiaali- ja terveyspalvelujen LuontoHoivaan sekä virkistystä ja kasvatuspalveluja tarkoittavaan LuontoVoimaan. Tämä julkaisu on kirjoitettu osana Maaseuturahaston rahoittamaa hanketta Luontolähtöisiä Palveluita Keski-Suomesta (LuoKSe) 2016-2018. Julkaisussa käymme läpi erilaisia puutarhaympäristöjä Green Care toimintaympäristöinä niin Luonto-Hoivan kuin LuontoVoimankin tulokulmista. Julkaisua varten vierailimme erilaisissa puutarhaympäristöissä Keski-Suomessa. Olimme mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa yhteisöpuutarhaa Green Care -kokeiluna Äänekosken Koiviston-kylällä. Seurasimme kahden palvelutalon pihan muutosprosessia toiminnallisiksi Green Care -pihoiksi sekä haastattelimme toimijoita, joiden tarjoama puutarha-avusteinen Green Care tuottaa hyvinvointia ihmisten arkipäivään. Vierailujen, kokeilujen ja hanketapahtumien tuloksena tähän julkaisuun on koottu esimerkkejä käyttäjälähtöisestä pihasuunnittelusta ikäihmisten palvelutaloihin, kasvatuksellinen näkökulma Green Care -toimintaan, esimerkki päivätoiminnan mahdollisuuksista, sekä kuvaukset Green Care -keskus Könkkölän ja Äijälän Talo ry:n toimintamalleista. Kokemuksia ja esimerkkejä on peilattu kirjallisuuteen. Yhteisöllinen puutarhatoiminta kiinnostaa ihmisiä. Työllistämispalveluissa puutarha Green Care on jo muodostunut toimintamalliksi. Lisäksi palveluasumisen pihoissa on alettu nähdä luonnon hyvinvointivaikutusten ja Green Care -näkökulman hyötyjä. Toiminnallisen Green Caren tuominen erilaisille käyttäjäryhmille esimerkiksi hoitolaitoksiin ei sen sijaan ole vielä vakiinnuttanut asemaansa, vaikka puutarhan nähdään olevan sosiaalinen tila, ja sen aktiivisella ja passiivisella käyttämisellä nähdään saavutettavan elämänhallintaa ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia. Puutarhalähtöisen Green Caren materiaalit ovat kaikkien saavutettavissa. Tämä opas pyrkii madaltamaan näiden mahdollisuuksien kokeilua ja käyttöönottoa osaksi hyvinvoivaa arkea.201

Blue Care ; Hyvinvointia luonnonvesistä

Posteri ; Metsämme 2017, Jyväskylä 21.-22.4.2017201

Puutarhan iloa ja voimaa – Green Care puutarhassa

Green Care on luontoon tukeutuvien menetelmien ammatillista, vastuullista ja tavoitteellista hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Puutarha on perinteinen ja hyvä ympäristö tuottaa ihmisille hyvinvointia edellä mainitun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Green Care -määritelmän mukaisesti. Suomalainen Green Care jakautuu sosiaali- ja terveyspalvelujen LuontoHoivaan sekä virkistystä ja kasvatuspalveluja tarkoittavaan LuontoVoimaan. Tämä julkaisu on kirjoitettu osana Maaseuturahaston rahoittamaa hanketta Luontolähtöisiä Palveluita Keski-Suomesta (LuoKSe) 2016-2018. Julkaisussa käymme läpi erilaisia puutarhaympäristöjä Green Care toimintaympäristöinä niin Luonto-Hoivan kuin LuontoVoimankin tulokulmista. Julkaisua varten vierailimme erilaisissa puutarhaympäristöissä Keski-Suomessa. Olimme mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa yhteisöpuutarhaa Green Care -kokeiluna Äänekosken Koiviston-kylällä. Seurasimme kahden palvelutalon pihan muutosprosessia toiminnallisiksi Green Care -pihoiksi sekä haastattelimme toimijoita, joiden tarjoama puutarha-avusteinen Green Care tuottaa hyvinvointia ihmisten arkipäivään. Vierailujen, kokeilujen ja hanketapahtumien tuloksena tähän julkaisuun on koottu esimerkkejä käyttäjälähtöisestä pihasuunnittelusta ikäihmisten palvelutaloihin, kasvatuksellinen näkökulma Green Care -toimintaan, esimerkki päivätoiminnan mahdollisuuksista, sekä kuvaukset Green Care -keskus Könkkölän ja Äijälän Talo ry:n toimintamalleista. Kokemuksia ja esimerkkejä on peilattu kirjallisuuteen. Yhteisöllinen puutarhatoiminta kiinnostaa ihmisiä. Työllistämispalveluissa puutarha Green Care on jo muodostunut toimintamalliksi. Lisäksi palveluasumisen pihoissa on alettu nähdä luonnon hyvinvointivaikutusten ja Green Care -näkökulman hyötyjä. Toiminnallisen Green Caren tuominen erilaisille käyttäjäryhmille esimerkiksi hoitolaitoksiin ei sen sijaan ole vielä vakiinnuttanut asemaansa, vaikka puutarhan nähdään olevan sosiaalinen tila, ja sen aktiivisella ja passiivisella käyttämisellä nähdään saavutettavan elämänhallintaa ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia. Puutarhalähtöisen Green Caren materiaalit ovat kaikkien saavutettavissa. Tämä opas pyrkii madaltamaan näiden mahdollisuuksien kokeilua ja käyttöönottoa osaksi hyvinvoivaa arkea.201

Modified droplet-vitrification cryopreservation of arctic bramble (Rubus arcticus) and hybrid arctic bramble

201

Kansalliset humalakannat käyttöön - Tutkimuksesta taimiksi

Posterin tiivistelmä on ladattavissa Maataloustieteen päivien sivuilta Abstraktikirjasta s. 278 http://www.smts.fi/sites/smts.fi/files/MTP2018_Abstraktikirja.pd

Terveet kasvit ja kryosäilytys muuttivat uusiin tiloihin

201

Kansalliset humalakannat käyttöön – tutkimuksesta taimiksi

Humalaa on kasvanut Suomessa luonnonkasvina 7000–8000 vuotta. Nykyään humalaa voi löytää etenkin Etelä- ja Keski-Suomen rantalehdoista luonnonvaraisena tai vanhoista pihapiireistä aiemman viljelyn jäljiltä. Kiinnostus kotimaisten humalakantojen viljelyyn on lisääntynyt pienpanimobuumin myötä. Kotimaisen humalan saatavuus on vähäistä. Kotimaiset aiemmin viljellyt tai villihumalakannat voisivat soveltua viljelyyn, kun taas Suomessa viljelyyn sopivista ulkomaisista humalakannoista ei ole tietoa. Luonnonvarakeskuksessa (Luke) turvataan käytännön hyödyntämisen kannalta arvokkaiden kotimaisten humalageenivarojen saatavuus, edistetään niiden tuotantoa sekä tutkitaan humalakäpyjen laatuominaisuuksia. Lisäksi tavoitteena on kehittää kryosäilytysmenetelmä humalan pitkäaikaissäilytykseen. Kansallinen kasvigeenivaraohjelma on kerännyt kokoelman suomalaisia humalakantoja. Niitä on ylläpidetty vuodesta 2004 alkaen kasvullisesti Luonnonvarakeskuksen kokoelmissa ulkoistutuksina Jokioisilla ja solukkoviljelminä. Kahdeksan kannoista kasvaa Mustialan maatalousoppilaitoksessa Tammelassa. Vuonna 2016 kansalliseen kokoelmaan valittiin DNA-testauksen perusteella kuusi uutta kantaa eri puolilta Suomea. Kansalliseen säilytykseen valitun humalakokoelman laajuus oli syksyllä 2017 17 kantaa. Suomalaiset humalakannat soveltuvat viljelyyn ja erityisesti oluen aromihumalointiin ja ne ehtivät tuottaa satoa kasvukauden aikana. Eri kantojen koko käyttöarvoa ei vielä täysin tunneta, ja suomalaisia panimohumaliakin tiedetään vähän. Esimerkiksi Halikossa sijaitsevan Wiurilan kartanon humalakantaa on käytetty panimohumalana ja se on valittu uutena kantana säilytettäväksi kansalliseen humalakokoelmaan. Kansallisen humalakokoelman käpyjen α- ja β-happopitoisuuksia ei ole tutkittu kattavasti, esimerkiksi Wiurilan kartanon humalakannan oluentuotanto-ominaisuuksia tai arvoa farmaseuttisten ominaisuuksien osalta ei vielä ole testattu. Suurilla humalantuotantoalueilla mm. Keski-Euroopassa tauti- ja tuholaispaineet ovat niin korkeat, ettei luonnonmukainen tuotanto yleensä ole mahdollista, mikä luo suomalaiselle luomuhumalalle myös vientimarkkinoita. Luonnonvarakeskukseen kerätyt humalakannat on puhdistettu lämpökäsittelyn avulla kasvintuhoojista, virustestattu ja otettu solukkoviljelyyn. Humala-aineistoa lisätään uusia kenttäkokoelmia sekä vanhojen kokoelmien uusimista, kryosäilytystä, tulevia viljelykokeita ja viljelijäyhteistyötä varten. Humalan kryosäilytysmenetelmää kehitetään ja tavoitteena on myöhemmin tallettaa tautipuhdistetut, käytännön hyödyntämisen kannalta arvokkaimmat kotimaiset aineistot kryopankkiin, josta niitä saadaan luovutuskuntoisina mm. kokoelmien uusimista tai viljelyä varten

Blue Care – Vesien helmiä : Sinisten hyvinvointipalveluiden kokeiluja ja työpajoja

Sininen biotalous, Green Care ja luonto- ja hyvinvointimatkailu ovat kiinnittäneet huomion luonnonvesien tärkeyteen osana ihmisen hyvinvointia. Blue Wellbeing ja Blue Care -termien alle voidaan koota luonnon sinisen osan, vesistöjen, hyvinvointivaikutukset arjen ympäristöstä sosiaali- ja terveysalan palveluihin. Blue Care on käsitteenä nuori ja sen sisältö kasvaa, kehittyy ja tarkentuu mm. aktiivisen hanketoiminnan tuloksena jatkuvasti. Tähän raporttiin on koottu kokemuksia Blue Care -toiminnasta Keski-Suomen alueella Freshabit LIFE IP (LIFE 14 IPE/FI/023) hankkeessa. Valtakunnallista monin tavoin vesiluonnon hyvinvointia edistävää hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. Tämä raportti kuvaa Luonnonvarakeskuksen osiota (A7), jossa pohdittiin, millaisia hyvinvointipalveluita vesiluonto voi tarjota meille ihmisille. Virkistyskalastusta lapsille kuvaa toiminnallisen tavan hyödyntää kalastusta lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Luvut Apuvälinelähtöinen kalastus ja Blue Care tunnetummaksi – lisäpalveluja luontomatkailuun perustuvat työpajoihin, joista ensimmäiseen kuului myös kokemuksellinen kalastusretki. Jälkimmäisessä pohdittiin kuvien avulla erilaisia vesistömaisemien muodostamia tiloja Blue Care -toimintaympäristöinä. Vesistölähtöisiä hyvinvointipalveluita esitellään laajemmin Luonnonvarakeskuksen julkaisemassa, rinnakkain syntyneessä julkaisussa ´Hyvinvointia luonnonvesistä – Palveluja arkeen, matkailuun, opetukseen sekä sosiaali- ja terveyssektorille´ (Eskelinen ym. 2018). Julkaisuun on koottu tietoa mm. vesiympäristön erityispiirteistä erilaisissa palveluissa, turvallisuudesta vesistöpalveluissa sekä vesiluonnon käytöstä toimintaympäristönä. Julkaisusta on saatavilla myös englanninkielinen versio (Soini ym. 2019). Vesi osana luontoa muodostaa monipuolisen ja moniaistisen toimintaympäristön, joka on useimmiten hyvin saavutettavissa ja palvelee kaikkina vuodenaikoina monenlaisia asiakasryhmiä. Elämykset tarjoavat virkistystä ja voimaantumista ja mahdollisuuden erilaisiin aktiivisiin toimiin. Toisaalta veden äärellä on hyvä ajatella, rentoutua ja rauhoittua.201

Hyvinvointipalveluja vesiluonnosta : Toimintaympäristön mahdollisuuksia Puumalassa ja Oulun Hupisaarten alueella

Luonnon hyvää tekeviä vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle tunnistetaan koko ajan lisää. Samaan aikaan luonto- ja hyvinvointimatkailu ovat vahvistuvia suuntauksia, trendejä, meillä ja maailmalla. Green Care hyödyntää luontoelementtejä tavoitteellisesti ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Blue Wellbeing ja Blue Care -termien alla tunnistetaan luonnon sinisen osan, vesistöjen, hyvinvointivaikutukset arjen ympäristöstä sosiaali- ja terveysalan palveluihin. Luontoon ja hyvinvointiin liittyvien palvelujen kehitys mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa. Tässä raportissa tarkastellaan kahden erilaisen, luonnonvesien vahvasti leimaaman alueen mahdollisuuksia sinisten hyvinvointipalvelujen toimintaympäristöinä. Puumalassa leimallista on Saimaan järvimaisema ja Oulun Hupisaarten kaupunkipuistossa puroverkosto ja Oulujoen alajuoksu. Näkökulmaksi on valittu palveluntuottajan mahdollisuudet näissä ympäristöissä. Asiakasnäkökulma jätettiin tässä tarkastelussa vähemmälle huomiolle, sillä uudempia hyvinvointipalveluja ei alueilla juuri tuoteta tai niitä ei tunnisteta riittävän hyvin. Esimerkiksi luontoliikunnan palvelut mielletään enemmän virkistys- kuin hyvinvointipalveluiksi. Selkeämmän palvelumuotoilun tarve ilmeni siis molemmissa tarkastelluissa kohteissa. Vesiluonto on erottamaton osa molempien kohdealueiden historiaa ja nykyisyyttä. Vesiluontoa osataan arvostaa. Veden läsnäolon positiivinen henki tunnistetaan ja sitä on hyödynnetty alueiden tuotemerkkinä (brändinä). Näiden vahvistaminen entisestään voisi kuitenkin tarjota uutta pontta markkinointiin, joka alueilla tunnistetaan yhdeksi palvelujen kasvattamisen haasteeksi. Uusien kokeilujen ja ideoiden testaaminen ja uudenlaisten tapahtumien järjestäminen nähdään mahdollisuutena. Vesiympäristöjen hyvä saavutettavuus, turvallisuus ja puhtaus nousevat paikallisissa keskusteluissa tärkeiksi teemoiksi. Vesimaisema, vesiluonnon monimuotoisuus ja valtakunnallisesti tunnetut, paikallisesti tärkeät eläimet, Hupisaarten taimen ja Puumalan saimaannorppa, ovat tärkeitä sekä matkailu-, varhaiskasvatus- tms. palveluissa että alueiden brändien rakentamisessa. Usein pelkkä mahdollisuus tunnuseläimen näkemiseen riittää elämyksellisen kokemuksen syntymiseen. Alueet ovat toimintaympäristöinä erilaisia, mutta vesiluontoon liittyvien palvelujen kehittämisen kannalta osin samankaltaisia. Tehtyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella odotukset molempien kehittämistä kohtaan ovat suuret, mutta samalla todettiin, että kehittämisessä pitää olla myös maltillinen, jotta alueiden tietty luonnontilaisuus ja rauha säilyvät. Luonnon ja vesien hyvinvointivaikutukset tiedostetaan kuitenkin hyvin ja yhteistyötä halutaan tehdä, jotta palveluja ja mahdollisesti uutta yritystoimintaa saadaan kehitettyä.202