Maahanmuuttajaoppilaiden kertomaa ystävyydestä, koulusta ja oppimisesta

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella maahanmuuttajataustaisten ja monikulttuurisesta taustasta tulevien lasten ja nuorten ystävyys- ja vertaissuhteita kantaväestön suomalaisten lasten ja nuorten kanssa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten kantaväestön suomalaislasten ja -nuorten kanssa muodostetut ystävyys- ja vertaissuhteet näyttäytyvat maahanmuuttajataustaisten ja monikulttuurisesta taustasta tulevien lasten ja nuorten koulupäivässä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on maahanmuuton tutkimus ja lasten ja nuorten ystävyyssuhteiden tutkimus. Tutkimuskysymykset ovat: Miten maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuurisesta taustasta tulevat lapset ja nuoret kokevat ystävyytensä kantaväestön suomalaisten lasten ja nuorten kanssa? Millaisia merkityksiä maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuurisesta taustasta tulevat lapset ja nuoret antavat ystävyydelle? Tutkimuksen aineisto (N = 49) kerättiin eläytymismenetelmällä joulukuussa 2016 ja tammikuussa 2017 keskisuuresta uusimaalaisesta kaupungista. Tutkimukseen osallistui 49 maahanmuuttajataustaista ja monikulttuurisesta taustasta tulevaa oppilasta kahdesta yhtenäiskoulusta, kahdesta alakoulusta ja yhdestä yläkoulusta vuosiluokilta 4-8. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ystävyys- ja vertaissuhteet ovat merkityksellisiä maahanmuuttajataustaisille ja monikulttuurisesta taustasta tuleville oppilaille. Myös heidän oppimistaan tukevat koulutusratkaisut auttavat näitä lapsia ja nuoria koulunkäyntiin liittyvissä haasteissa erityisesti heidän koulupolkunsa alussa. Tutkimus kertoo myös sen, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat kokevat melko usein ystävyyssuhteensa ja koulunkäyntinsä haasteista huolimatta positiivisena asiana. Tämä pro gradu -tutkielma koostuu tieteellisessä vertaisarvioinnissa olevasta tutkimusartikkelista, metodiartikkelista sekä tutkimusta taustoittavasta reflektio-osasta

Maahanmuuttajaoppilaiden kertomaa ystävyydestä, koulusta ja oppimisesta

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella maahanmuuttajataustaisten ja monikulttuurisesta taustasta tulevien lasten ja nuorten ystävyys- ja vertaissuhteita kantaväestön suomalaisten lasten ja nuorten kanssa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten kantaväestön suomalaislasten ja -nuorten kanssa muodostetut ystävyys- ja vertaissuhteet näyttäytyvat maahanmuuttajataustaisten ja monikulttuurisesta taustasta tulevien lasten ja nuorten koulupäivässä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on maahanmuuton tutkimus ja lasten ja nuorten ystävyyssuhteiden tutkimus. Tutkimuskysymykset ovat: Miten maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuurisesta taustasta tulevat lapset ja nuoret kokevat ystävyytensä kantaväestön suomalaisten lasten ja nuorten kanssa? Millaisia merkityksiä maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuurisesta taustasta tulevat lapset ja nuoret antavat ystävyydelle? Tutkimuksen aineisto (N = 49) kerättiin eläytymismenetelmällä joulukuussa 2016 ja tammikuussa 2017 keskisuuresta uusimaalaisesta kaupungista. Tutkimukseen osallistui 49 maahanmuuttajataustaista ja monikulttuurisesta taustasta tulevaa oppilasta kahdesta yhtenäiskoulusta, kahdesta alakoulusta ja yhdestä yläkoulusta vuosiluokilta 4-8. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ystävyys- ja vertaissuhteet ovat merkityksellisiä maahanmuuttajataustaisille ja monikulttuurisesta taustasta tuleville oppilaille. Myös heidän oppimistaan tukevat koulutusratkaisut auttavat näitä lapsia ja nuoria koulunkäyntiin liittyvissä haasteissa erityisesti heidän koulupolkunsa alussa. Tutkimus kertoo myös sen, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat kokevat melko usein ystävyyssuhteensa ja koulunkäyntinsä haasteista huolimatta positiivisena asiana. Tämä pro gradu -tutkielma koostuu tieteellisessä vertaisarvioinnissa olevasta tutkimusartikkelista, metodiartikkelista sekä tutkimusta taustoittavasta reflektio-osasta

Spontaneous motion of droplets during the demixing transition in binary fluids

The convective interaction between a pair of droplets coarsening during the demixing transition of a binary fluid is examined. The starting point is the model H equation for binary fluids, and the droplet sizes are considered to be large enough that thermal fluctuations are neglected. Droplet motion is induced by the convective coupling in the concentration equation, where there is a flux of concentration due to the fluid velocity, and a reciprocal effect in the momentum equation. The effect of the convective force density is separated into two parts—one due to the sharp concentration gradients at the droplet interface, and the other due to the variation in the matrix. It is shown that the dominant contribution to the fluid velocity field is due to the sharp concentration variation at the interface, and this is proportional to the square of the droplet flux at the surface. The surface flux is determined by solving the diffusion equation in the matrix between the droplets, and matching the solution to that in the interfacial region. The analysis indicates that there is an attractive interaction if the two droplets have radii larger or smaller than the critical radius, while the interaction is repulsive if the radius of one droplet is larger and the other smaller than the critical radius. The magnitude of the induced droplet velocity is estimated