Fine particle emissions, emission reduction potential and reduction costs in Finland in 2020

Fine particulate matter (PM2.5) in the atmosphere have been associated with severe human health effects. This report explores future emissions of primary PM2.5, their reduction potential and related reduction costs in Finland. One activity pathway of 2020 of the Finnish Climate Strategy was studied with two different PM emission control utilization scenarios: (1) "Baseline" which involves PM control technology utilization complying with current legislation, and (2) "Reduction" which assumes the use of maximum technically and economically feasible emission reduction measures. The studied sectors included stationary combustion and industrial activities. The work was performed using the Finnish Regional Emission Scenario (FRES) model of Finnish environment institute (SYKE). Total emission reduction potential below "Baseline" was estimated at 6.7 Gg(PM2.5) a-1, or 22% of the total emissions. The biggest relatively cost-efficient reductions (marginal cost below 5000 € Mg-1) can be achieved by the use of small electrostatic precipitators (ESPs) in domestic wood log boilers, 2.0 Gg a-1. In large-scale combustion installations in power plants and industry the reduction of 1.2 Gg a-1 is possible by fabric filter installations instead of ESPs. A comparable reduction with slightly higher costs can be achieved in small (below 5 MWth) industrial boilers by the introduction of ESPs. For industrial processes potential occurs in few individual plants. The uncertainties in emission reduction and cost estimates are biggest for domestic combustion and industrial processes. This report presents cost-efficiency estimates of future emission reductions per mass of PM2.5 reduced. However, the magnitude of health benefits gained from emission reductions are different for different emission sources, depending on e.g. the altitude of emission release, the emission location in relation to the location of population etc. The results of this study are used in the integrated assessment modeling framework developed in the KOPRA project in order to link the information of emission reductions and costs, atmospheric dispersion and induced health impacts

Jätteiden kierrätyksen ja polton ympäristövaikutukset ja kustannukset – jätehuollon vaihtoehtojen tarkastelu alueellisesta näkökulmasta

Jätehuollossa biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä mm. lisäämällä jätteiden hyödyntämistä materiaalina ja energiana. Tutkimushankkeessa ”Polttokelpoisten jätteiden hyödyntäminen ympäristö- ja kustannusvaikutusten kannalta (POLKU)” luotiin tietopohjaa hyödyntämisvaihtoehdoista alueellisen jätesuunnittelun ja päätöksenteon tueksi. POLKU-hankkeen rahoittajina olivat ympäristöministeriö ja Jätelaitosyhdistys ry. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä SYKE, Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto,  Åbo Akademi, Teknillinen korkeakoulu sekä Jätelaitosyhdistys ry. POLKU-hankkeessa tutkittiin kuuden jätelajin – sekajätteen, biojätteen, jätevesilietteen, sekä hyvälaatuisten muovi-, kuitu- ja puujätteen – hyödyntämismahdollisuuksien ympäristövaikutuksia ja kustannuksia kokonaisvaltaisesti elinkaariarvioinnin avulla. Tässä raportissa esitetään tarkastelun tulokset. Tutkimuksen pohjaksi koottu inventaariotieto mm. jätehuollon prosesseista raportoidaan erillisessä, Suomen ympäristökeskuksen raportteja -sarjan julkaisussa. POLKU-hankkeen tulokset osoittivat, että polttokelpoisten jätelajien hyötykäyttö tuottaa lähes aina ympäristöhyötyjä, joista merkittävimmät liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Se, onko hyötykäyttö parempi toteuttaa polttaen vai kierrättäen, riippuu tuotettavista energia- ja materiaalituotteista ja ennen kaikkea siitä, minkälaisia tuotteita ne korvaavat. Elinkaaristen ympäristövaikutusten näkökulmasta katsottuna parhaat vaihtoehdot eivät välttämättä osoittautuneet yhteiskunnalle aiheutuvien nettokustannusten kannalta edullisimmiksi toimintamalleiksi. Tuloksiin vaikuttaneista tekijöistä merkittävimmiksi osoittautuivat jätteellä korvattava polttoaine ja jätteellä tuotetun energian tarve. Hankkeen jätelajikohtaisia tuloksia voidaan yleistää vain huomioimalla, että jätehuollon prosessien tiedot perustuvat esimerkkeihin, jätelajien laatu voi vaihdella alueittain ja että muutokset muissa tuote- ja energiajärjestelmissä riippuvat tarkasteltavan alueen teollisuudesta ja energiantuotantorakenteesta. Lopulliset johtopäätökset vaihtoehtojen paremmuudesta riippuvat siitä, painotetaanko ympäristövaikutuksia vai kustannuksia

Urbanfarmlab Monialainen kehitysalusta tutkimuksen, oppimisen ja liiketoiminnan apuna

Metropolia Ammattikorkeakoulussa keväällä 2019 avattu Urbanfarmlab pyrkii vastaamaan tulevaisuuden ruokatuotannon kehitystarpeisiin tarjoamalla avoimen monialaisen matalan kynnyksen innovaatioympäristön tutkimuksen, oppimisen ja yrittämisen tarpeisiin

Capacity building on decision support for air pollution policies – results from Nordic-Russian co-operation

In 2010 the Nordic Council of Ministers initiated a research project with the aims to enable capacity building on the EMEP/MSC-W model, expand data inventories in the Russian Federation, and to develop a Russian version of the GAINS model. The project activities were: Identification of regions to be modelled; EMEP/MSC-W model calculations and capacity building; GAINS model development and adaptation; Emissions & Data inventories and consistency checks; GAINS model scenario analysis. The project resulted in an updated GAINS Russia model, regionalised and sector-specific emission inventories, region-specific source-receptor calculations, and EMEP/MSC-W model training activities. Finally, regionalised emission abatement scenarios were analysed and showed large differences between regions in terms of potential emission reductions and emission abatement costs. The Russian Federation has now established analytical capacity related to the GAINS and EMEP/MSC-W models, the GAINS Russia model has been updated and improved, and a process for preparing input data inventories has been initiated. The Russian Federation can now launch independent research on cost effective emission reductions in the Russian Federation and analyse consequences on human health and the environment.This report is only available in English