FUTURES OF FINNISH FOOD SYSTEM BY 2050. The perspective of resilience

Modern food systems face complex global challenges such as climate change, resource scarcities, population growth, concentration and globalization. It is not possible to forecast how all these challenges will affect food systems, but futures research methods provide possibilities to enable better understanding of possible futures and that way increases futures awareness. In this thesis, the two-round online Delphi method was utilized to research experts’ opinions about the present and the future resilience of the Finnish food system up to 2050. The first round questionnaire was constructed based on the resilience indicators developed for agroecosystems. Sub-systems in the study were primary production (main focus), food industry, retail and consumption. Based on the results from the first round, the future images were constructed for primary production and food industry sub-sections. The second round asked experts’ opinion about the future images’ probability and desirability. In addition, panarchy scenarios were constructed by using the adaptive cycle and panarchy frameworks. Furthermore, a new approach to general resilience indicators was developed combining “categories” of the social ecological systems (structure, behaviors and governance) and general resilience parameters (tightness of feedbacks, modularity, diversity, the amount of change a system can withstand, capacity of learning and self- organizing behavior). The results indicate that there are strengths in the Finnish food system for building resilience. According to experts organic farms and larger farms are perceived as socially self-organized, which can promote innovations and new experimentations for adaptation to changing circumstances. In addition, organic farms are currently seen as the most ecologically self-regulated farms. There are also weaknesses in the Finnish food system restricting resilience building. It is important to reach optimal redundancy, in which efficiency and resilience are in balance. In the whole food system, retail sector will probably face the most dramatic changes in the future, especially, when panarchy scenarios and the future images are reflected. The profitability of farms is and will be a critical cornerstone of the overall resilience in primary production. All in all, the food system experts have very positive views concerning the resilience development of the Finnish food system in the future. Sometimes small and local is beautiful, sometimes large and international is more resilient. However, when probabilities and desirability of the future images were questioned, there were significant deviations. It appears that experts do not always believe desirable futures to materialize.siirretty Doriast

FUTURES OF FINNISH FOOD SYSTEM BY 2050. The perspective of resilience

Modern food systems face complex global challenges such as climate change, resource scarcities, population growth, concentration and globalization. It is not possible to forecast how all these challenges will affect food systems, but futures research methods provide possibilities to enable better understanding of possible futures and that way increases futures awareness. In this thesis, the two-round online Delphi method was utilized to research experts’ opinions about the present and the future resilience of the Finnish food system up to 2050. The first round questionnaire was constructed based on the resilience indicators developed for agroecosystems. Sub-systems in the study were primary production (main focus), food industry, retail and consumption. Based on the results from the first round, the future images were constructed for primary production and food industry sub-sections. The second round asked experts’ opinion about the future images’ probability and desirability. In addition, panarchy scenarios were constructed by using the adaptive cycle and panarchy frameworks. Furthermore, a new approach to general resilience indicators was developed combining “categories” of the social ecological systems (structure, behaviors and governance) and general resilience parameters (tightness of feedbacks, modularity, diversity, the amount of change a system can withstand, capacity of learning and self- organizing behavior). The results indicate that there are strengths in the Finnish food system for building resilience. According to experts organic farms and larger farms are perceived as socially self-organized, which can promote innovations and new experimentations for adaptation to changing circumstances. In addition, organic farms are currently seen as the most ecologically self-regulated farms. There are also weaknesses in the Finnish food system restricting resilience building. It is important to reach optimal redundancy, in which efficiency and resilience are in balance. In the whole food system, retail sector will probably face the most dramatic changes in the future, especially, when panarchy scenarios and the future images are reflected. The profitability of farms is and will be a critical cornerstone of the overall resilience in primary production. All in all, the food system experts have very positive views concerning the resilience development of the Finnish food system in the future. Sometimes small and local is beautiful, sometimes large and international is more resilient. However, when probabilities and desirability of the future images were questioned, there were significant deviations. It appears that experts do not always believe desirable futures to materialize.siirretty Doriast

FUTURES OF FINNISH FOOD SYSTEM BY 2050. The perspective of resilience

Modern food systems face complex global challenges such as climate change, resource scarcities, population growth, concentration and globalization. It is not possible to forecast how all these challenges will affect food systems, but futures research methods provide possibilities to enable better understanding of possible futures and that way increases futures awareness. In this thesis, the two-round online Delphi method was utilized to research experts’ opinions about the present and the future resilience of the Finnish food system up to 2050. The first round questionnaire was constructed based on the resilience indicators developed for agroecosystems. Sub-systems in the study were primary production (main focus), food industry, retail and consumption. Based on the results from the first round, the future images were constructed for primary production and food industry sub-sections. The second round asked experts’ opinion about the future images’ probability and desirability. In addition, panarchy scenarios were constructed by using the adaptive cycle and panarchy frameworks. Furthermore, a new approach to general resilience indicators was developed combining “categories” of the social ecological systems (structure, behaviors and governance) and general resilience parameters (tightness of feedbacks, modularity, diversity, the amount of change a system can withstand, capacity of learning and self- organizing behavior). The results indicate that there are strengths in the Finnish food system for building resilience. According to experts organic farms and larger farms are perceived as socially self-organized, which can promote innovations and new experimentations for adaptation to changing circumstances. In addition, organic farms are currently seen as the most ecologically self-regulated farms. There are also weaknesses in the Finnish food system restricting resilience building. It is important to reach optimal redundancy, in which efficiency and resilience are in balance. In the whole food system, retail sector will probably face the most dramatic changes in the future, especially, when panarchy scenarios and the future images are reflected. The profitability of farms is and will be a critical cornerstone of the overall resilience in primary production. All in all, the food system experts have very positive views concerning the resilience development of the Finnish food system in the future. Sometimes small and local is beautiful, sometimes large and international is more resilient. However, when probabilities and desirability of the future images were questioned, there were significant deviations. It appears that experts do not always believe desirable futures to materialize.siirretty Doriast

Monipuolisuus lautasella on monipuolisuutta pellolla

201

Askelet kestävään ruokapakkaamiseen : Kestävän ruokapakkaamisen murrosareena

Ruokapakkaamiseen kohdistuu erilaisista ympäristöhuolista kuten roskaantumisesta ja ilmastonmuutoksesta nouseva voimakas muutoksen tarve. Kasvavaa huomiota saavat myös erilaisten kemikaalien käyttö muoveissa, kiertotalous ja toisaalta kasvavat pakkausten käyttömäärät. Haittojen vähentämiseksi pakkaamiseen kohdistuu yhä tiukkenevia tavoitteita ja sääntelykeinoja. Pakkaamisella on toisaalta tärkeä rooli ruoan säilyttämisessä, turvallisuudessa, logistiikassa ja markkinoinnissa. Ruokapakkaamisen tuleekin olla kestävää niin ympäristön, liiketoiminnan kuin yhteiskunnan osalta. Package-Heroes-projektin järjestämässä ruokapakkaamisen murrosareenassa etsittiin ratkaisuja kestävämmän ruokapakkaamisen haasteisiin. Murrosareena on yhteistoiminnallisen tutkimuksen muoto, jossa sidosryhmien asiantuntijat yhdessä asettavat tavoitteita ja tunnistavat niiden saavuttamiseen tarvittavia askelia. Murrosareenan osallistujat olivat mukana yksilöinä, eivät taustaorganisaatioidensa edustajina. Loppuraportti ei edusta kaikilta osin yksittäisten osallistujien näkemyksiä. Murrosareenassa järjestettiin viisi työpajaa (12/2022–4/2023), joissa pohdittiin muutoksen esteitä ja ajureita, asetettiin tavoitteita, tunnistettiin polut nykyhetkestä tavoitetilaan ja muodostettiin toimintasuosituksia. Polkujen toteuttamiseen tarvitaan monenlaisia toimijoita mm. elintarvike- ja pakkausalalta, kaupan, jätehuollon, tutkimusorganisaatioiden, kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon eri tasojen joukosta. Yhteenveto tarvittavista toimenpiteistä on esitetty raportin lopussa taulukossa 5. Uudelleenkäytettävien pakkausten edistäminen Murrosareenassa nähtiin tarve ruokapakkaamisen muutokselle, joka haastaa kertakäyttöpakkaamiseen perustuvaa ruoan tuotannon, kuljetuksen, myynnin ja kulutuksen toimintatapoja. Uudelleenkäytettävien pakkausten tulisi valtavirtaistua ja tarvitaan järjestelmätason muutos, jossa Suomi on edelläkävijänä kehittämässä ja ottamassa käyttöön ympäristön kannalta kestävää ja tehokasta uudelleenkäytettävien pakkausten järjestelmää. Visiota tukemaan valittiin kaksi tavoitetta: (1) Uudelleenkäytettävien pakkausten osuus syömävalmiin noutoruoan pakkauksista on 30 % vuonna 2030 ja (2) Uudelleentäytettävissä pakkauksissa myytävien elintarvikkeiden osuutta kasvatetaan päivittäistavarakaupassa. Murrokseen tarvittavia keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. (1) kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen, (2) uudelleenkäyttöpakkausten tuottajavastuuorganisaation muodostaminen, (3) yhtenäisen kansallisen uudelleenkäyttöjärjestelmän muodostaminen ja standardointi, (4) uudelleenkäytön tekeminen kuluttajille helpoksi ja houkuttelevaksi, (5) tulevaisuusorientoitunut vaikutusten arviointi ja siihen liittyvä menetelmäkehitys sekä (6) TKI-toiminta ja sen rahoitus mm. uudelleenkäytettävien, ympäristöystävällisten pakkausten ja materiaalien, ohjelmistojen, logistiikan, pesujen ja kestävien liiketoimintamallien kehittämisen osalta. Teollisesti uudelleentäytettävien, pantillisten pakkausten yleistyminen edellyttää kaupan alan ja elintarviketeollisuuden voimakasta roolia. Tarvitaan yhteistyötä liiketoimintaekosysteemien luomiseksi sekä keinoja, jotka tekevät uudelleentäytöstä yrityksille houkuttelevampaa, kuten sääntelyn kiristäminen, tuottajavastuun vahvistaminen, taloudelliset kannustimet sekä standardoitujen pakkausten käyttö. Lisäksi tunnistettiin mahdollisuutena kuivatuotteiden irtomyynti uudelleentäytettäviin pakkauksiin. Tässä ns. ”refill avenues” -mallissa kuluttajat annostelisivat tuotetta kaupassa tarjottaviin uudelleenkäytettäviin, mahdollisesti pantillisiin, pakkauksiin. Muutos edellyttäisi liiketoimintakokeiluja, arviointia vaikutuksista, kuluttajaviestintää, tehokasta palautusjärjestelmää sekä kulttuurin muutosta niin kuluttajien kuin kaupan osalta. Yritysten välinen yhteistyö ja kierrätysmuovin edistäminen ruokapakkaamisessa Saavuttaakseen EU:n asettamat tavoitteet Suomi tarvitsee koko pakkausarvoketjun kattavaa yhteistyötä elintarvike-, pakkaus-, jäte- ja kaupan alan yritysten kesken. On tärkeää keskustella yli kuitu- ja muovipakkausjaon sekä tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa esimerkiksi säädösten tulkinnasta. Työryhmä piti tärkeänä jatkuvatoimisen, yritysvetoisen yhteistyöfoorumin perustamista. Foorumin tehtävänä olisi mm. seurata, tulkita ja ennakoida EU:n sääntelyä, luoda alalle selkeä viherpesun estävä eettinen normisto ja luoda pelisäännöt viestinnälle keskinäisen sekä kuluttajan luottamuksen lisäämiseksi. Murrosareenassa työstettiin tavoitetta: Kierrätysmuovin käytön edistäminen, jotta vuonna 2035 kierrätysmuovin käyttö ruokapakkauksissa on helppoa, vaivatonta ja yleinen käytäntö, ja on saavutettu EU:n asettamat tavoitteet kierrätysmuovin käytöstä elintarvikepakkauksissa. Polussa tunnistettiin seitsemän pääaskelta, jotka ovat (1) Kierrätysmuovitiekartan laatiminen, (2) Elintarvikelaatuista kierrätysmuovia koskevan sääntelyn kehittäminen, (3) Toimivien ja elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen kierrätysprosessien kehittäminen eri muovilajeille, (4) Kierrätysmuovin osuuden varmistamisen mahdollistaminen tuotteessa, (5) Kierrätysmuovin toimivuus tuotannossa, (6) Muovipakkausten saaminen tehokkaasti kiertoon ja (7) Kierrätysmateriaalin riittävä määrä markkinoilla. Esimerkkejä ehdotetuista toimenpiteistä ovat mm. elintarvikepakkausten erillisen lajittelun mahdollistavan menetelmän käyttöönotto Suomessa; massataselaskennan kehittäminen, sertifiointi ja opetus; innovaatioyhteistyö muovin kierrätyksen ja kierrätysmuovin käytön lisäämiseksi tuotteissa; kehittyvä kuluttajaviestintä lajitteluun ja kierrätysmuovia sisältäviin pakkauksiin liittyen; kierrätysmuovia hyödyntävä ja kierrätystä edistävä pakkaussuunnittelu sekä erilaiset tutkimus- ja pilotointihankkeet kuten brändistä erillisten, geneeristen pakkausten kokeilu. Roskaamisen vähentäminen Roskaamisen vähentämistä tarkasteltiin toisiinsa kytkeytyvissä Tutkimuspolussa ja Roskaamisen vähentämisen polussa. Ensimmäiseksi selvitettävät asiat sekä toimenpiteet ovat Tutkimuspolussa (1) Menetelmäkehitys: Perustetaan keskusteleva, tutkimustietoa jakava ja toimintaa koordinoiva “Roskanyrkki”, joka ottaa vastuun roskaantumiseen liittyvien indikaattoreiden ja seurantamenetelmien kehittämisestä. Roskanyrkki voidaan toteuttaa viranomaistoimintana ja se voi olla myös yhteispohjoismainen tai EU-vetoinen. Ympäristöministeriö on oleellisessa roolissa, mutta toteutus voi alkaa tutkimushankkeena. Roskaamiseen liittyvät asiat pyritään saamaan Jätealan yhteistyöryhmän agendalle. On tärkeää asettaa valtakunnallisia tavoitteita, ja seurata niiden toteutumista säännöllisin väliajoin. (2) Käyttäytymis-/kuluttajatutkimus: Lisätään tutkimusta siitä, kuka roskaa ja miksi, missä, milloin ja missä tilanteessa. Laajennetaan tutkimusta myös lajitteluun ja kierrätykseen. Tutkimus tuottaa sisältöä mm. viestintäpankkiin. Roskaamisen vähentämisen polussa: (1) Hyödynnetään vapaaehtoista sopimista eli esimerkiksi Kiertotalouden green dealiin pyritään saamaan mukaan tavoitteita roskaamiseen liittyen. Tavoitteet voivat myös olla välillisesti vaikuttavia, kuten kierrätyksen ja/tai lajittelun tehostaminen. Tuottajavastuuorganisaatioiden osallistuminen yhteistyöhön on tärkeää. (2) Kehitetään edelleen roskaamiseen liittyvää viestintää, jonka tulee olla jaksoittaista mutta pitkäjänteistä. Perustetaan tutkimustietoon perustuvista pääviesteistä ns. viestintäpankki. Aiheita ovat esimerkiksi muovin/mikromuovin vaikutukset, roskaamisen kustannukset ja muistutus siitä, että roskaaminen on rikkomus. Korostetaan myös roskaamisen vähenemisen positiivisia puolia ja yksilön siitä samaa hyötyä. Viestintäpankki linkitetään Muovitiekartan toimeenpanoon. Kiertotalous-Suomi (Kisu-hanke) voisi olla viestipankin ylläpitävä taho. (3) Hyödynnetään digitaalisuuden mahdollisuuksia ja kansalaisten aktiivisuutta. Kannatetaan esimerkiksi kehitteillä olevaa sovellusta, jolla kansalaiset voivat ilmiantaa roskaisia paikkoja. Myös pelillistäminen olisi hyödyllistä

Pk-yrityksen riskienhallinta elintarvikealalla : ET-RH -työkirja liiketoiminnan riskien hallintaan ja varautumissuunnitteluun

Yritystoiminta on aina mahdollisuuksien hyödyntämistä, riskinottoa ja riskienhallintaa. Käytännössä kysymys on siitä, että tunnistetaan yritystoiminnan tärkeimmät riskit, selvitetään riskienhallinnan keinot, toteutetaan toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi ja seurataan riskien kehittymistä. Riskienhallinta voidaan myös nähdä varautumisen työvälineenä. Tämän työkirjan tarkoitus on avustaa ja tukea elintarvikealan pk-yritysten liiketoiminnan riskienhallintaa (RH) ja varautumissuunnittelua erilaisten johtamisvälineiden avulla. Työkirja sisältää sarjan elintarvikealan pk-yritysten riskienhallintaa käsitteleviä tieto- ja työkortteja, joiden avulla elintarvikeyrityksissä voidaan kehittää ja seurata yrityksen riskienhallintaa ja varautumista erilaisten häiriöiden ja poikkeusolojen varalta. Työkirjan alussa oleva yrityskontekstin ja riskikentän kartoitus auttaa myöhempien tietokorttien ja työkorttien työstämistä ja suunnittelua. Työkirjan tietokorteissa käsitellään riskienhallinnan kannalta tärkeitä tekijöitä ja työkorttien tehtävien avulla ohjeistetaan kartoittamaan asiakohtiin liittyviä riskitekijöitä. Tietokorttien yhteyteen on liitetty malliksi täytettyjä esimerkkityökortteja. Kunkin työkortin riskitekijöitä on esitelty yhdessä tai useammassa tietokortissa. Työkirja perustuu maa- ja metsätalousministeriön (MMM) rahoittamaan selvitystyöhön ”Riskienhallinnan välineitä elintarvikealan pk-yritysten varautumissuunnittelun tueksi ja liiketoimintariskien hallitsemiseksi (ET-RH -selvitystyö)”. Selvitystyössä keskityttiin erityisesti alle 250 hengen elintarvikejalostusalan yritysten riskienhallinnan haasteisiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työkirja antaisi välineitä myös tätä isompien elintarvikeyritysten riskienhallintaan tai vinkkejä jonkin muun toimialan riskienhallintaan

FUTURES OF FINNISH FOOD SYSTEM BY 2050. The perspective of resilience

Modern food systems face complex global challenges such as climate change, resource scarcities, population growth, concentration and globalization. It is not possible to forecast how all these challenges will affect food systems, but futures research methods provide possibilities to enable better understanding of possible futures and that way increases futures awareness. In this thesis, the two-round online Delphi method was utilized to research experts’ opinions about the present and the future resilience of the Finnish food system up to 2050. The first round questionnaire was constructed based on the resilience indicators developed for agroecosystems. Sub-systems in the study were primary production (main focus), food industry, retail and consumption. Based on the results from the first round, the future images were constructed for primary production and food industry sub-sections. The second round asked experts’ opinion about the future images’ probability and desirability. In addition, panarchy scenarios were constructed by using the adaptive cycle and panarchy frameworks. Furthermore, a new approach to general resilience indicators was developed combining “categories” of the social ecological systems (structure, behaviors and governance) and general resilience parameters (tightness of feedbacks, modularity, diversity, the amount of change a system can withstand, capacity of learning and self- organizing behavior). The results indicate that there are strengths in the Finnish food system for building resilience. According to experts organic farms and larger farms are perceived as socially self-organized, which can promote innovations and new experimentations for adaptation to changing circumstances. In addition, organic farms are currently seen as the most ecologically self-regulated farms. There are also weaknesses in the Finnish food system restricting resilience building. It is important to reach optimal redundancy, in which efficiency and resilience are in balance. In the whole food system, retail sector will probably face the most dramatic changes in the future, especially, when panarchy scenarios and the future images are reflected. The profitability of farms is and will be a critical cornerstone of the overall resilience in primary production. All in all, the food system experts have very positive views concerning the resilience development of the Finnish food system in the future. Sometimes small and local is beautiful, sometimes large and international is more resilient. However, when probabilities and desirability of the future images were questioned, there were significant deviations. It appears that experts do not always believe desirable futures to materialize.siirretty Doriast

What resilience indicators of national energy systems in African countries can bring cross-scale complexity to energy modelling?

Posteri ; Resilience 2017, August 20-23 2017, Stockholm, Sweden ; http://resilience2017.org/201

Role of journalism in building up the innovation system of insect economy

Konferenssijulkaisu on jaettu osallistujille201