The effect of COVID-19 restrictions on atmospheric new particle formation in Beijing

During the COVID-19 lockdown, the dramatic reduction of anthropogenic emissions provided a unique opportunity to investigate the effects of reduced anthropogenic activity and primary emissions on atmospheric chemical processes and the consequent formation of secondary pollutants. Here, we utilize comprehensive observations to examine the response of atmospheric new particle formation (NPF) to the changes in the atmospheric chemical cocktail. We find that the main clustering process was unaffected by the drastically reduced traffic emissions, and the formation rate of 1.5 nm particles remained unaltered. However, particle survival probability was enhanced due to an increased particle growth rate (GR) during the lockdown period, explaining the enhanced NPF activity in earlier studies. For GR at 1.5-3 nm, sulfuric acid (SA) was the main contributor at high temperatures, whilst there were unaccounted contributing vapors at low temperatures. For GR at 3-7 and 7-15 nm, oxygenated organic molecules (OOMs) played a major role. Surprisingly, OOM composition and volatility were insensitive to the large change of atmospheric NOx concentration; instead the associated high particle growth rates and high OOM concentration during the lockdown period were mostly caused by the enhanced atmospheric oxidative capacity. Overall, our findings suggest a limited role of traffic emissions in NPF.Peer reviewe

Faskiaharjoittelun yhteys urheilijoiden liikkuvuuteen : verrattuna staattiseen venyttelyharjoitteluun

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko faskiaharjoittelulla tai staattisella liikkuvuusharjoittelulla yhteyttä liikkuvuuteen. Tavoitteena oli tämän opinnäytetyön kautta tuoda faskiaharjoittelun hyöty urheilijoiden arkeen. Opinnäytetyön kohderyhminä olivat Turun seudun urheiluakatemian koripallon harjoitteluryhmä ja kontrolliryhmänä oli Turun seudun urheiluakatemian salibandyn harjoitteluryhmä. Useat urheilun yhteydessä syntyvät vammat olisivat vältettävissä, mikäli kiinnitettäisiin huomiota vammojen syntymekanismeihin ja riskitekijöihin. Jos nivelten liikkuvuutta ei erikseen harjoiteta, alkaa liikkuvuus alentua aikaisimmillaan jo kymmenen vuoden iässä. (Hämäläinen, ym. 2015.) Jos urheilijan faskiakudos on hyvin harjoitettu, eli elastinen ja kimmoisa, sen voidaan olettaa toimivan tehokkaasti ja vammoja ehkäisevästi (Kjaer ym. 2009, 19). Staattista venyttelyä on käytetty yleisesti tarkoituksena lisätä ROM:ia (Range of Motion) ja vähentää loukkaantumisriskiä (Behm, ym. 2015). Testausasetelma koostui kahdesta ryhmästä. Koripalloilijat tekivät kerran viikossa ohjattua toiminnallista liikkuvuusharjoittelua ja salibandyn pelaajat tekivät ohjattua staattista venyttelyharjoittelua kerran viikossa. Urheilijoille tehtiin alku- ja lopputestaus liittyen liikkuvuuteen ja tuloksia verrattiin lopuksi yksilön ja harjoitteluryhmien mediaanien muutosten välillä. Faskiaharjoittelun alku- ja lopputestauksen tuloksia verrattaessa huomataan selkeää nousua, noin 5-10 astetta, melkein kaikissa testatuissa passiivisissa nivelten liikkuvuuksissa. Staattisen venyttelyn mediaanien tuloksia verrattaessa havaitaan noin 2-5 asteen nousu kaikissa tuloksissa, paitsi yhdessä. Faskiaharjoittelulla on paremmat kokonaisvaltaiset tulokset verrattaessa tulosten mediaaneja kahden interventiotavan välillä. Tuloksista voidaan päätellä sekä faskiaharjoittelun, että staattisen venyttelyn vaikuttaneen positiivisesti urheilijoiden liikkuvuuteen. Faskiaharjoittelulla oli suurempi positiivinen vaikutus varsinkin alaraajojen ja vartalon liikkuvuuteen. Staattisella venyttelyharjoittelulla taas oli suurempi positiivinen vaikutus yläraajojen liikkuvuuteen.The purpose of this study is to find out if fasciatraining or static stretching has a connection in to mobility. Target is to bring the benefits of fasciatraining into everyday training of the athletes via the study. Target group of the study is the basketball training group of Turun seudun urheiluakatemia and control group is the floorball training group. Several injuries born in sports could be avoided if we would pay more attention in risk factors behind injuries. If not separately trained, joint mobility starts to decrease at the age of ten. (Hämäläinen, ym. 2015.) If the fascial tissue of an athlete is well trained, that is elastic and springy, it can be expected to function effectively and prevent injuries from happening (Kjaer ym. 2009, 19). Static streching is generally used to add ROM and to decrease risk of injury (Behm, ym. 2015). The testing setup was composed of two groups. Basketball players did a guided functional mobility training once a week. Floorball players did guided static stretching training. Mobility of athletes was tested initially and after intervention and results were compared at the end. When comparing the results in fasciatraining between initial and final testing we can notice significant rise in almost every result. When comparing the results in static stretching we can notice a rise of few degrees in almost every result. When comparing the results between the two interventions there is slightly better results in medians of fasciatraining. We can deduct from the results, that both fasciatraining and static stretching had positive impact on the mobility of the athletes. Fasciatraining had bigger impact especially on the mobility of lower limbs and the body. Static stretching on the other hand had bigger impact on the mobility of upper limbs

HR-analytiikan hyödyntäminen liiketoiminnassa

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin HR-analytiikan laatua ja erilaisia keinoja hyödyntää HR-analytiikkaa organisaation liiketoiminnan edistämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selventää aihekirjallisuuden ja muun aiheeseen liittyvän materiaalin avulla, mitä HR-analytiikka tarkoittaa ja millä tavoin HR-analytiikkaa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Tietoperustana käytettiin pääsääntöisesti kirjallisuutta HR-analytiikasta ja aiheeseen olennaisesti liittyvistä käsitteistä. Tietoperustan avulla selvitettiin ensin henkilöstöjohtamisen historian pohjalta, miten HR-analytiikka on vuosien saatossa kehittynyt henkilöstöjohtamisen työkaluksi. Myöhemmin selvitettiin, mistä henkilöstöjohtaminen koostuu ja mitä henkilöstöjohtamisen tehtäviin nykyään kuuluu. Seuraavaksi siirryttiin tutkimaan, miten HR-analytiikan avulla pystytään edistämään henkilöstöjohtamisen eri tehtäviä. Samalla selvitettiin, miten HR-analytiikan avulla pystytään luomaan lisäarvoa organisaatiolle. Opinnäytetyöstä on rajattu pois dataan liittyvän sääntelyn ja analytiikassa hyödynnettävien matemaattisten metodien tarkempi käsitteleminen. Opinnäytetyö on selventänyt, mitä HR-analytiikka on, HR-analytiikan hyödyntämisen edellytykset sekä erilaisia tapoja hyödyntää HR-analytiikkaa. HR-analytiikka on yhdistelmä erilaisia informaatioteknologian mahdollistamia toimia, joiden tarkoituksena on henkilöstöjohtamiseen liittyvän päätöksenteon jalostamisen myötä tuottaa lisäarvoa organisaatiolle sekä organisaation henkilöstölle, kehittää organisaatiokulttuuria ja henkilöstötoimia sekä mahdollistaa henkilöstön valmiudet organisaation strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. HR-analytiikan soveltaminen vaatii yhteistyötä organisaation eri osastojen välillä ja asiantuntemusta henkilöstöjohtamisen lisäksi analytiikan sekä tilastotieteen hyödyntämisestä

Miten aikuiset lyövät leikiksi varhaiskasvatuksessa? : Verkkokysely varhaiskasvattajien leikki- ja kohtaamistaidoista

Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää anonyymin verkkokyselyn avulla, minkälaisia käsityksiä varhaiskasvatuksessa työskentelevillä kasvattajilla on sekä leikistä että heidän omista leikki- ja kohtaamistaidoistaan. Näiden käsitysten pohjalta varhaiskasvatusta voitaisiin kehittää niin koulutuksen kuin työssä viihtymisen osalta. Kysyimme kyselyssämme varhaiskasvattajien käsityksiä sekä leikistä itsestään että vastaajan oman varhaiskasvatusryhmän leikkikäytännöistä; mitä leikitään ja kuinka paljon? Kysyimme myös vastaajan omia näkemyksiä leikkitilanteisiin käynnistämiseen, niihin liittymisen ja leikkiin puuttumisen keinoista. Teoreettiset viitekehykset tutkimukselle olivat Marjatta Kallialan kriittiset näkemykset ja tutkimukset varhaiskasvatuksen ammattilaisen kohtaamistaidoista, Varhaiskasvatussuunnitelma 2018 -dokumentin leikille asettamat määritelmät ja tavoitteet unohtamatta leikin kehityspsykologista taustateoriaa. Hyödynsimme myös runsaasti teoriaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten kohtaamistaidoista sekä kohtaamiseen liittyvistä haasteista. Laadimme teorian pohjalta verkkokyselymme kyselylomakkeen asiasisällöt ja kysymykset, jotka olivat kaikki monivalintakysymyksiä valmiine vastausvaihtoehtoineen. Avasimme verkkokyselyn netissä ajalla 18.11.-2.12.2020, ja jaoimme kyselyymme johtavaa linkkiä saatteen kera erilaisissa sosiaalisen median varhaiskasvatusryhmissä. Suomenkielinen kyselymme oli anonyymi, ja siihen saattoi vastata mistä päin Suomea tahansa. Saimme vastauksia yhteensä 280 kappaletta. Tutkimustulosten perusteella lasten ikätaso näyttäisi jonkin verran vaikuttavan sekä valittuihin leikkisisältöihin että kasvattajien vuorovaikutuskeinoihin leikkiin liittyessä ja leikittäessä. Verkkokyselymme tulosten perusteella kyselyyn vastanneet varhaiskasvatuksen ammatti-laiset osaavat mukauttaa toiminnan suunnittelua lasten ikätason mukaan sekä he selvästi mielsivät leikin merkityksen varhaiskasvatuksen työvälineeksi. Toisaalta taas vastaajien mukaan varhaiskasvatusryhmien lapset olivat tehneet useimmin leikkialoitteita kasvattajien suuntaan kuin mitä kasvattajat olivat tehneet ryhmänsä lasten suuntaan

GeenivaraOppi - Oppia ja tiedettä kasvigeenivaroista

. Viittausohje Geenivaraoppi-hankkeen sivustoon: Kirjoittaja: Verkkoartikkelin nimi. Verkkosivun nimi. Peda.net [viitattu:pvm]. Saantitapa: Opetus- ja kulttuuriministeriöLuonnonvarakeskusMetsähallitusAhlmanin koulun säätiö201