Tunteiden viidakossa : opaslehtinen isille äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen

Kehittämistehtävä on tuotettu projekti, joka sai alkunsa aikaisemmin tehdystä opinnäytetyöstä. Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan isät jäivät kaipaamaan ja tarvitsivat lisää tietoa äidin synnytyksen jälkeisen masennuksesta ja sen tunnistamisesta. Myös terveydenhoitajat ovat kokeneet aiheen puheeksi ottamisen haastavana ja he kaipasivat konkreettista materiaalia jaettavaksi isille. Tämän projektin tarkoituksena oli yhdessä Oulun Kaakkurin neuvolan kanssa tuottaa isille tarkoitettu opaslehtinen. Opaslehtinen on suunnattu pienten lasten isille helpottamaan synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamista ja antamaan tietoa avun sekä tuen saanti mahdollisuuksista. Projektin tavoitteena oli tehdä opaslehtisestä mielenkiintoinen, ajankohtainen ja tiedoltaan kattava. Lisäksi tavoitteena oli helpottaa neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien työtä kokoamalla heille toimiva apuväline synnytyksen jälkeisen masennuksen puheeksi ottamiseen. Projektin tuotoksena syntyneessä opaslehtisessä kerrotaan synnytyksen jälkeisestä herkistymisestä ja masennuksesta sekä isän roolista masennuksen tunnistajana. Lisäksi opaslehtinen sisältää hyödyllisiä yhteystietoja ja linkkejä. Opaslehtinen on käytettävissä Oulun alueen neuvoloiden terveydenhoitajilla, jota he voivat jakaa vastaanottokäynneillä perheille. Terveydenhoitajaopintoihin kuuluva kehittämistehtävä tuotettiin projektityönä yhteistyössä Oulun Kaakkurin neuvolan kanssa. Projektin toteuttamisessa työmenetelminä käytettiin tiedonhakua ja tiedonsaantia opaslehtisen sisällön toteuttamisesta. Projektin suunnittelu ja toteutus tapahtui näiden pohjalta. Projektin tuloksena syntyi neuvolalle heidän tarpeitaan vastaava synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisesta kertova opaslehtinen heti käyttöön otettavaksi. Opaslehtinen tallennettiin sähköisessä muodossa, joten sitä on helppo tulevaisuudessa päivittää. Tässä työssä esiin nousi jatkotutkimushaasteena selvittää opaslehtisen käytännöllisyyttä, hyödynnettävyyttä ja käyttöönottoa neuvoloissa sekä isien että terveydenhoitajien näkökulmasta. Lisäksi tulisi selvittää onko opaslehtinen lisännyt isien tietämystä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja sen tunnistamisesta

Isien tietämys äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisesta.

Määrällisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen tietämys pienten lasten isillä on äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa Oulun alueen pienten lasten isien tietämyksestä äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisesta. Tavoitteena oli myös, että saatua tietoa voidaan hyödyntää neuvoloissa isien parissa työskenneltäessä ja saadun tiedon avulla pyrkiä kehittämään neuvolatoimintaa. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa mitkä asiat vaatisivat lisää informaatiota, ja mitkä ovat parhaat keinot tiedon välittämiseksi. Tutkimus kohdistui Oulun alueen neljän äitiys- ja lastenneuvolan isä-asiakkaisiin. Tutkimuksen pääongelmina olivat: Mistä isät ovat saaneet tietoa äidin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta? Millaista tietoa isät ovat saaneet neuvolan terveydenhoitajalta äidin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta? Minkälaista tietoa isät toivovat saavansa äidin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta? Aineisto kerättiin 17.12.2010 – 28.2.2011 välisenä aikana neuvoloiden terveydenhoitajien jakaman kyselylomakkeen avulla. Otantamenetelmänä aineistonkeruussa toimi edustavan otoksen satunnaisotanta ja kyselyyn vastanneita oli yhteensä 69. Tutkimuksen aineiston keruu menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, jonka vastaukset analysoitiin SPSS- ohjelmaa apuna käyttäen ja avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että isät ovat saaneet tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta terveydenhoitajalta oppaiden ja keskustelun kautta. Kuitenkin melkein puolet vastanneista ei saanut terveydenhoitajalta tietoa aiheesta. Terveydenhoitaja oli kertonut isille masennuksesta yleisesti, esimerkiksi oireista ja tuen tarpeesta. Pääasiassa isät jäivät kaipaamaan tietoa tunnistamisesta, oireista ja miten toimia masennusta epäiltäessä. Tulokset osoittivat myös, että isät tarvitsevat lisää tietoa synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisesta. Isät, jotka saivat terveydenhoitajalta tietoa, tiesivät merkittävästi enemmän kuin isät, jotka eivät saaneet tietoa. Myös neuvolatoimintaan osallistumisella oli tutkimustulosten perusteella yhteys tietouteen positiivisesti. Suurin osa kyselyyn vastanneista isistä jäi kaipaamaan lisää informaatiota omalta terveydenhoitajalta. He myös kokivat, että parhaiten tietoa saisi neuvolan terveydenhoitajalta

Voimaa taiteesta: hyvinvointia tuottamassa

Julkaisun ovat tuottaneet HUMAKin erikoistumisopintojen opiskelijat. Se sisältää eri alojen ammattilaisten, mm. opettajien, lastentarhanopettajien, mielenterveystyössä ja kehitysvammaisten parissa työskentelevien työn tuloksia. Julkaisu sisältää esimerkkejä siitä, miten luovia menetelmiä voidaan käyttää oman työyhteisön analysoinnissa

NTHL1 is a recessive cancer susceptibility gene

Abstract In search of novel breast cancer (BC) risk variants, we performed a whole-exome sequencing and variant analysis of 69 Finnish BC patients as well as analysed loss-of-function variants identified in DNA repair genes in the Finns from the Genome Aggregation Database. Additionally, we carried out a validation study of SERPINA3 c.918-1G>C, recently suggested for BC predisposition. We estimated the frequencies of 41 rare candidate variants in 38 genes by genotyping them in 2482–4101 BC patients and in 1273–3985 controls. We further evaluated all coding variants in the candidate genes in a dataset of 18,786 BC patients and 182,927 controls from FinnGen. None of the variants associated significantly with cancer risk in the primary BC series; however, in the FinnGen data, NTHL1 c.244C>T p.(Gln82Ter) associated with BC with a high risk for homozygous (OR = 44.7 [95% CI 6.90–290], P = 6.7 × 10–5) and a low risk for heterozygous women (OR = 1.39 [1.18–1.64], P = 7.8 × 10–5). Furthermore, the results suggested a high risk of colorectal, urinary tract, and basal-cell skin cancer for homozygous individuals, supporting NTHL1 as a recessive multi-tumour susceptibility gene. No significant association with BC risk was detected for SERPINA3 or any other evaluated gene