"Laatutyö on tullut lähemmäksi arkea" : Hoitohenkilökunnan laatuprosessin kehittämistyö Palvelutalo Tilhilään

Opinnäytetyö oli kehittämistehtävä, jonka tarkoituksena oli selvittää laatuprosessiin liittyviä haasteita hoitohenkilökunnan näkökulmasta, kun laatuprosessi toteutetaan osana hoitotyötä. Toimeksiantaja oli Palvelutalo Tilhilä. Kehittämistehtävän avulla pyrittiin tarjoamaan hoitohenkilökunnalle uusia lähestymistapoja laatutyöskentelylle. Tavoitteena oli ratkaisukeskeisen menetelmän avulla tuottaa yksikölle tietoa ja kehitysideoita laatuprosessin toteuttamisesta. Nilsiän Vanhustensuoja ry:n toiminnanjohtaja on kouluttautunut ratkaisukeskeiseksi ohjaajaksi ja ratkaisu-keskeistä ohjausmenetelmää on käytetty yksikössä vuodesta 2017. Kehittämistehtävän aluksi kartoitettiin palvelutalon henkilökunnan laatutyöhön sitoutumisen haasteita. Hoitohenkilökunnalle järjestettiin ratkaisukeskeisiä näkökulmia hyödyntävä toimintailtapäivä, joka pohjautui alkukartoituksessa saatuihin tietoihin laatutyön toteutumisesta. Havainnointia toteutettiin kahdessa laatupalaverissa ja toimintailtapäivänä. Prosessin alkuvaiheessa Palvelutalo Tilhilän työntekijät arvioivat, että tietoa laatutyöstä on ollut saatavilla hyvin, mutta oman tietämyksensä laatujärjestelmästä he arvioivat keskiarvoa heikommaksi. Prosessin kuluessa henkilökunnan suhtautuminen laatutyöhön kohentui. Henkilökunnan motivaatio ja sitoutuminen laatutyöskentelyyn ja sen kehittämiseen lisääntyi. Lisäksi ongelmakeskeinen ajattelu vähentyi toiseen kartoituskyselyyn mennessä. Kartoitusvastausten muuttumisesta selkeästi positiivisemmaksi tai tulevaisuuteen suuntavammaksi voidaan päätellä, että positiivisuus, kannustaminen, tulevaisuuteen suuntaaminen ja hyvän työilmapiirin ylläpitäminen tukevat työntekijöiden omaa itseluottamusta ja kannustavat muutoksiin. Useat työntekijät olivat kokeneet myös onnistumisen iloa saavutetuista tavoitteista ja huippuhetkenä koettiin saatu sertifikaatti. Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että hoitohenkilökunta oppii käyttämään laatukäsikirjaa päivittäisenä työkaluna.The thesis was a development work the purpose of which was to find out challenges in the quality process from the point of view of the nursing staff when the quality process is implemented as part of the nursing work. The work was assigned by The Service Center of Tilhilä. The aim of the development work was to offer nursing staff new approaches to doing quality work. The goal was to provide the unit with new information and development ideas of quality work with a solution-oriented method. The Executive Director of The Association Nilsiän Vanhustensuoja has been trained as a solution-oriented supervisor and the solution-oriented instruction method has been used in the unit since 2017. At the beginning of the development work, the service staff´s challenges of commitment to the quality work were charted. Then an activity evening for the nursing staff was arranged, where a decision-oriented perspective was utilized. The activity evening was based on the information gained in the initial survey of the implementation of quality work. Observation was carried out in two quality meetings and in the activity evening. At the beginning of the process, the nursing staff of Tilhilä estimated that, there had been enough information available about quality work, but they estimated that their own knowledge about the quality system was lower than the average. During the process, the staff´s attitude towards quality work improved. The staff´s motivation and commitment to quality work and its development increased. In addition, problem-centered thinking decreased by the second inquiry. The answers of the inquiry showed a clear change into more positive and more forward-looking , and thus, on the basis of the results of the study, it can be concluded that positive thinking, an encouraging and forward-looking attitude and the maintaining of a good working atmosphere support workers' self-confidence and encourage them in changes. Many of the staff members had experienced the joy of success on achieving their goals. Getting a certifi-cate was also a top experience. In the future, attention should be paid to the ability of the nursing staff to use the quality manual as a daily tool

Myrkkyä tuottavien levien ja hankajalkaisten väliset vuorovaikutussuhteet Itämerellä

The aim of the studies reported in this thesis was to examine the feeding interactions between calanoid copepods and toxic algae in the Baltic Sea. The central questions in this research concerned the feeding, survival and egg production of copepods exposed to toxic algae. Furthermore, the importance of copepods as vectors in toxin transfer was examined. The haptophyte Prymnesium parvum, which produces extracellular toxins, was the only studied species that directly harmed copepods. Beside this, it had allelopathic effects (cell lysis) on non-toxic Rhodomonas salina. Copepods that were exposed to P. parvum filtrates died or became severely impaired, although filtrates were not haemolytic (indicative of toxicity in this study). Monospecific Prymnesium cell suspensions, in turn, were haemolytic and copepods in these treatments became inactive, although no clear effect on mortality was detected. These results suggest that haemolytic activity may not be a good proxy of the harmful effects of P. parvum. In addition, P. parvum deterred feeding, and low egestion and suppressed egg production were consequently observed in monospecific suspensions of Prymnesium. Similarly, ingestion and faecal pellet production rates were suppressed in high concentration P. parvum filtrates and in mixtures of P. parvum and R. salina. These results indicate that the allelopathic effects of P. parvum on other algal species together with lowered viability as well as suppressed production of copepods may contribute to bloom formation and persistence. Furthermore, the availability of food for planktivorous animals may be affected due to reduced copepod productivity. Nodularin produced by Nodularia spumigena was transferred to Eurytemora affinis via grazing on filaments of small N. spumigena and by direct uptake from the dissolved pool. Copepods also acquired nodularin in fractions where N. spumigena filaments were absent. Thus, the importance of microbial food webs in nodularin transfer should be considered. Copepods were able to remove particulate nodularin from the system, but at the same time a large proportion of the nodularin disappeared. This indicates that copepods may possess effective mechanisms to remove toxins from their tissues. The importance of microorganisms, such as bacteria, in the degradation of cyanobacterial toxins could also be substantial. Our results were the first reports of the accumulation of diarrhetic shellfish toxins (DSTs) produced by Dinophysis spp. in copepods. The PTX2 content in copepods after feeding experiments corresponded to the ingestion of <100 Dinophysis spp. cells. However, no DSTs were recorded from field-collected copepods. Dinophysis spp. was not selected by the copepods and consumption remained low. It seems thus likely that copepods are an unimportant link in the transfer of DSTs in the northern Baltic Sea.Tutkimus käsittelee Itämeressä esiintyvien Eurytemora affinis ja Acartia bifilosa -hankajalkaisten ja myrkkyä tuottavien planktonlevien välisiä vuorovaikutussuhteita. Tutkimuksessa tarkasteltiin hankajalkaisten ravinnonkäyttöä ja -valintaa sekä myrkyllisten levien vaikutusta kuolleisuuteen ja lisääntymiseen. Lisäksi tutkittiin levämyrkkyjen kertymistä hankajalkaisiin. Prymnesium parvum -tarttumalevä on aiheuttanut suurta vahinkoa eri puolilla maailmaan koska levän erittämät myrkylliset yhdisteet ovat haitallisia kaloille ja muille vesieliöille. Lisäksi levän erittämien yhdisteiden on todettu vahingoittavan muita leväsoluja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin P. parvum -levän ja lajin erittämien myrkyllisten yhdisteiden vaikutusta hankajalkaisiin. P. parvum vaikutti negatiivisesti mm. syömisaktiivisuuteen ja munantuotantoon sekä lisäsi kuolleisuutta. Lisäksi P. parvum -levälle altistettujen hankajalkaisten uimisaktiivisuus laski jyrkästi. Tutkimus osoitti, että solunulkoisia myrkkyjä erittävät levät saattavat olla haitallisia eläinplanktonille. Havaitsemamme negatiiviset vasteet yhdistettynä P. parvumin kykyyn vahingoittaa muita leviä saattavat vaikuttaa kukintojen syntyyn ja pysyvyyteen merkittävästi. Kokeemme osoittivat, että Nodularia spumigena -syanobakteerin tuottama nodulariini-myrkky kertyi Eurytemora affinis -hankajalkaiseen kolmea reittiä pitkin: Hankajalkaiset söivät pienikokoisia Nodularia-rihmoja, eläimiin siirtyi veteen liuennutta nodulariinia, ja eläimet saivat nodulariinia mikrobisilmukan kautta laiduntaessaan ripsieläimiä, panssarisiimaleviä sekä toisenvaraisia siimaeliöitä. Mikrobisilmukan rooli nodulariinin siirtymisessä jäi epäselväksi. Osoitimme, että eläimiin kertyi myrkkyä käsittelyissä, joista Nodularia-rihmat oli poistettu. On kuitenkin mahdollista, että mikä tahansa partikkeli on voinut toimia myrkyn kantajana koska nodulariini sitoutuu niin helposti erilaisille pinnoille. Tutkimus osoittaa, että myös muut reitit kuin myrkyllisen levän laidunnus ovat mahdollisia myrkkyjen siirtymisessä planktisessa ravintoverkossa. Tutkimuksessa raportoitiin ensimmäisen kerran Dinophysis spp. -panssarisiimalevistä peräisin olevien myrkkyjen (DST-myrkyt) kertymistä hankajalkaisiin. Hankajalkaisten PTX2-myrkyn määrä vastasi keskimäärin alle 100 Dinophysis spp. leväsolun syöntiä. Panssarisiimalevistä peräisin olevia myrkkyjä ei kuitenkaan havaittu luonnosta kerätyistä hankajalkaisista. Ravinnonvalintakokeet osoittivat, että tutkimamme hankajalkaislajit eivät valinneet suurikokoista Dinophysis spp. -panssarisiimalevää ravinnokseen ja levän laidunnus jäi vähäiseksi. Tutkimuksen mukaan on todennäköistä, että hankajalkaisten merkitys DST-myrkkyjen kulkeutumisessa Itämeren pohjoisosien planktisissa ravintoverkoissa on marginaalista

Oppilaitoksen laboratorion turvallisuus

Oppiminen alkaa toiminnasta. Opettajat opettavat opiskelijoille monia erilaisia taitoja käyttäen useita eri menetelmiä. Usein kokemuksen kautta syntyy hyvä tapa opettaa jotain tiettyä taitoa. Tässä opiskelijoilta saatu palaute on tärkeässä roolissa, jotta taitojen opetusta voidaan kehittää. Ammatillisen koulutuksen antamisessa täytyy olla mukana käytännön töitä riippumatta siitä, mikä koulutusaste on kyseessä. Yhden suuren osan käytännön taitojen opiskelusta muodostaa harjoittelu, joka suoritetaan usein työpaikoilla. Siellä opiskelija voi hyödyntää oppimiaan asioita ja syventää tietojaan. Käytännön taitoja opitaan kouluissa mm. laboratorioissa ja työpajoissa, erilaisissa todellista ympäristöä vastaavissa harjoitustiloissa. Käytännön töitä ja taitoja olisi hyvä opettaa mahdollisimman aidossa ympäristössä. Töistä tulisi pyrkiä tekemään mielenkiintoisia, oppijan oma aktiivisuus oppimisessa on korostunut nykyään. Laboratoriossa työskentelyä määrittää säännöt ja lait. Näihin sisältyy esimerkiksi henkilökohtainen suojautuminen, kemikaalien ja kaasujen säilyttäminen / käyttäminen. Laboratorion varusteisiin kuuluu kattava työturvallisuusvälineistö ja erilaisia suojalaitteita. Laboratorion turvallisuuteen kiinnitetään koko ajan huomiota ja se kehittyy edelleen. Lainsäädäntö muuttuu, esimerkkinä siitä uudet kemikaalimerkinnät. Oman tietotaidon päivittäminen ja kurssitukset olisivat tärkeä osa laboratoriohenkilökunnan toimintaa, jonka jokaisen pitäisi tiedostaa ja työnantajan pitää myös panostaa tähän