Työelämän teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen tutkimus

Uuden professorin juhlaluento, 7.12.2016, Jyväskylän yliopist

Twitter – viestinnän vai vuorovaikutuksen alusta?

Kirja-arvio: Pekka Isotalus, Jari Jussila & Janne Matikainen, 2018. Twitter viestintänä - ilmiöt ja verkostot, Vastapaino, 296 sivua

Teoreettinen kehys viestintäteknologioiden käytön hallinnasta: toimijuus ja osaaminen tietotyössä

Erilaisten viestintäteknologioiden käytöllä on keskeinen rooli tietotyöntekijöiden arjessa. Erityisesti etätyössä, kun yhteydenpito tapahtuu pääosin teknologia­ välitteisesti, yksittäiset työntekijät ovat enenevässä määrin vastuussa siitä, missä, miten ja milloin työtä tehdään. Viestintäteknologioiden käyttö tuo muka­naan monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, sillä esimerkiksi keskeytyk­set, jatkuva tavoitettavuus ja monisuorittaminen voivat olla yhteydessä lisäänty­neeseen stressiin ja heijastua näin ollen hyvinvointiin. Onkin perusteltua kysyä, kuinka tietotyöntekijät hallitsevat viestintäteknologioiden käyttöään tehdäkseen siitä mahdollisimman tuloksellista ja tarkoituksenmukaista. Tässä integroivassa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan viestintäteknologioiden käytön hallintaa toimijuuden näkökulmasta. Viestintäteknologioiden käytön hallinnalle muodos­ tetaan teoreettinen kehys yhdistämällä jäsennykset teknologiavälitteisestä viestintäkompetenssista, digitaalisesta osaamisesta ja medioiden hallinnasta sekä tarkastelemalla niihin liittyviä itsesäätelyn prosesseja. Katsauksessa kootaan tuo­retta viestintäteknologioiden käyttöä tarkastelevaa tutkimusta ja tarjotaan uusia käsitteellisiä työkaluja viestintäteknologioiden käytön hallinnan jäsentämiselle

Workspace methodologies : studying communication, collaboration and workscapes

This report consists of descriptions of methods, which are used for studying, evaluating and developing workplaces. Work environments are analyzed as layers or imbedded levels: as physical, virtual and mental/social spaces. In this analysis, Kurt Lewin's classical psychological concept 'Life Space' is used as well as the concept 'ba' provided by Nonaka, Toyama and Konno. 'Ba' refers to socially shared space, where people create, share and use knowledge. The concept of Ba unifies the physical space, such as an office space, the virtual space, such as e-mail, and the mental or social space, such as common experiences, ideas, values, and ideals shared by people with common goals as a working context. A hypothesis is that the support and/or hindrances of these spaces have a crucial influence on the activities of employees, groups and organizations. To design and develop workplaces it is fundamental to identify these facilitating and hindering work context characteristics. For this purpose, various methods are needed to collect data, to analyze it, to describe and model the environments, and to analyze their quality. In this report, some only methods are described. They are: social network analysis, sketching and photographing methods, communication analysis, work requirement and well-being analysis, simulation game method and multidisciplinary workplace study methodology. The described methods are examples of approaches and methods meant to cling to the challenges of workplace design.Tämä raportti koostuu työtilojen tutkimisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä käytettyjen tiedonkeruu- ja analysointimenetelmien kuvauksista. Työn toimintaympäristöä eritellään eri tasoina tai kerrostumina: fyysisinä, virtuaalisina ja henkisinä/sosiaalisina tiloina. Tasoerittelyssä hyödynnetään Kurt Lewinin klassista, yksilöpsykologista 'elämäntila' käsitettä sekä Nonakan, Toyaman ja Konnon käsitettä 'ba'. Ba tarkoittaa sosiaalisesti jaettua tilaa, jossa olevat ihmiset luovat, jakavat ja käyttävät tietoa. 'Ba' yhdistää fyysisen tilan, kuten toimisto, virtuaalisen tilan, kuten sähköposti, ja henkisen tai sosiaalisen tilan, kuten yhteisesti jaetut kokemukset, ideat ja ihanteet. Oletuksena on, että näiden tilojen tarjoama tuki ja esteet vaikuttavat keskeisellä tavalla yksittäisten työntekijöiden, ryhmien ja organisaatioiden toimintaan. Työpaikkojen suunnittelun ja kehittämisen kannalta on olennaista tunnistaa toimintaa helpottavia ja estäviä tekijöitä. Tähän tarvitaan erilaisia menetelmiä kerätä työtiloja koskevaa tietoa, analysoida sitä, kuvata näitä ympäristöjä ja arvioida niiden laatua. Raportin kirjoituksissa kuvataan joitakin menetelmiä. Kuvatut menetelmät ovat: sosiaalisten verkostojen analyysimenetelmät, piirros- ja valokuvamenetelmä, kommunikaatioanalyysi, kuormitustekijä- ja hyvinvointianalyysi, simulaatiopelimenetelmä ja monitieteinen työpaikkojen tutkimusmetodologia. Esitellyt menetelmät ovat esimerkkejä tavoista paneutua työpaikkojen tutkimuksen haasteisiin

Presence and Absence in Global Virtual Team Meetings : Physical, Virtual, and Social Dimensions

Global virtual work is commonly organised around virtual meetings. As virtual team members often belong to multiple groups in their work, finding time for global team meetings may be challenging due to competing priorities and roles as well as different time zones and schedules. Furthermore, social presence does not automatically emerge based on physical or virtual presence. Therefore, the notions of being physically, virtually and socially present or absent in global team meetings are important, and affect the collaboration of global work groups. These different dimensions of presence and absence and their nature as fluctuating phenomena have not yet been scrutinised in virtual work literature. This chapter examines the dimensions of presence and absence in global virtual work and presents a propositional model to study predictors and effects of presence and absence in virtual meetings. The physical, virtual and social dimensions of presence are examined in both co-located and virtual settings.peerReviewe

Teknologiavälitteinen vuorovaikutus ja identifioituminen hajautetuissa tiimeissä

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjan ”Vuorovaikutus, viestintäteknologia ja identifioituminen hajautetuissa tiimeissä” tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 8.12.2007. Vastaväittäjänä tilaisuudessa oli dosentti Jukka Lipponen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Maarit Valo

Vuorovaikutus, viestintäteknologia ja identifioituminen hajautetuissa tiimeissä

Työnteko eri toimipisteisiin tai maihin hajautuneissa tiimeissä on arkipäivää monissa organisaatioissa. Tällaisissa työryhmissä jäsenten viestinnällä on keskeinen merkitys tiimi-identiteetin rakentamisessa, toteaa Anu Sivunen. Sivunen tutki väitöskirjassaan eri toimipisteisiin tai maihin hajautuneiden tiimien viestintää haastattelemalla tiimien jäseniä ja havainnoimalla heidän vuorovaikutustaan erilaisten viestintävälineiden kautta. Tiimit käyttivät hajautettuun työskentelyyn paljon sähköpostia ja puhelinta, mutta myös pikaviestimet ja erilaiset sähköiset keskustelufoorumit ovat yleistyneet selvästi.The goal of this study is to explore team members’ social interaction, communication technology use and identification with the team in geographically dispersed virtual teams. As organizations globalize and invest in new technologies that enable virtual collaboration, virtual teams that rely on mediated communication and rarely meet face-to-face have become common in many organizations. Such settings present challenges to team members’ social interaction as well as to the construction of a shared team identity. This study was conducted qualitatively. Members of four virtual teams from four different organizations (N=35) were interviewed and their computer-mediated communication was observed and recorded. In analyzing the data, qualitative data analysis phases and methods were used in line with grounded theory approach. The analysis was made by constantly comparing the new, emerging codes with the previous incidents labelled with the same and different codes. The findings of the study create a nuanced picture of social interaction in virtual teams. Team members have many different attitudes towards the mediated communication and these attitudes differ sometimes significantly from their actual communication behavior. As virtual teams consist of many kinds of members and relationships, the experiences of identification with the team also vary greatly within the teams. However, the findings show that single members can create strong connections to other virtual team members. A shared identity can be constructed through daily computer-mediated communication. The findings of the study describe three different components of identification which are related to communication processes: cognitive, affective and behavioral. It is through these components that team identification is manifested and constructed

Aiemmin omasta työstä kerrottiin työkavereille palavereissa ja kahvipöydässä : nyt työstä viestitään somessa ja etänä, ja se vaatii uusia konsteja

Etätyössä työntekijät ovat joutuneet opettelemaan uusia keinoja osoittaa sitoutumistaan työhönsä. Aiemmin sitoutuneisuutta osoitettiin istumalla työpaikalla yhdeksästä viiteen. Nyt useimmat tietotyöntekijät tekevät työtään ainakin osan aikaa viikosta etänä. Siksi on tärkeää puhua siitä, millä tavoin työntekijät viestivät työyhteisönsä muille jäsenille omasta työstään, asiantuntemuksestaan ja verkostoistaan, kirjoittaa viestinnän professori Anu Sivunen.nonPeerReviewe