ANGEL2 phosphatase activity is required for non-canonical mitochondrial RNA processing.

Canonical RNA processing in mammalian mitochondria is defined by tRNAs acting as recognition sites for nucleases to release flanking transcripts. The relevant factors, their structures, and mechanism are well described, but not all mitochondrial transcripts are punctuated by tRNAs, and their mode of processing has remained unsolved. Using Drosophila and mouse models, we demonstrate that non-canonical processing results in the formation of 3\u27 phosphates, and that phosphatase activity by the carbon catabolite repressor 4 domain-containing family member ANGEL2 is required for their hydrolysis. Furthermore, our data suggest that members of the FAST kinase domain-containing protein family are responsible for these 3\u27 phosphates. Our results therefore propose a mechanism for non-canonical RNA processing in metazoan mitochondria, by identifying the role of ANGEL2

Kokemusasiantuntijuuden merkityksellisyys lastensuojelutyössä Sippolan koulukodilla

Opinnäytetyössä tutkittiin Valtion koulukoteihin kuuluvan Sippolan koulukodin ohjaajien näkemystä kokemusasiantuntijuuden merkityksellisyydestä lastensuojelutyössä. Koke-musasiantuntijalla on useita eri määritelmiä. Yksinkertaisimmillaan sillä voidaan tarkoittaa henkilöä, jolla on omakohtainen kokemus vaikeasta tilanteesta ja joka haluaa auttaa muita jakamalla kokemuksensa. Kokemusasiantuntijuus voi olla myös sitä, että yksilöä pidetään omien kokemustensa asiantuntijana, mikä tulee ottaa huomioon esimerkiksi kuntoutuk-sessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kokemusasiantuntijuudesta lisää tietoa Sippolan kou-lukodin käyttöön, sillä nuorten osallistaminen ja vaikuttamismahdollisuuksien parantami-nen ovat olennainen osa Valtion koulukotien toimintastrategiaa. Aiempien tutkimusten mukaan kokemusasiantuntijuus lisää sijoitettujen lasten ja nuorten osallisuutta. Tutkimusaineiston keräämiseksi koulukodin henkilöstölle teetettiin verkossa Webropol-kysely. Aineisto analysoitiin suljettujen kysymysten osalta kvantitatiivisin metodein ja avoimet kysymykset kvalitatiivisesti teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Osallisuus oli täs-sä tutkimuksessa tärkeä elementti, sillä se luo pohjan kokemusasiantuntijuudelle. Tutki-mus toteutettiin intensiivisenä tapaustutkimuksena. Kyselyyn vastasi 21 henkilöä. Heistä valtaosa (19/21) piti kokemusasiantuntijuutta merki-tyksellisenä Sippolan koulukodissa. Vastausten mukaan lasten ja nuorten osallisuus nä-kyy vaikuttamisena, kuulluksi tulemisena sekä aktiivisena osallistumisena. Lapset saavat vaikuttaa asioihin, heitä kuunnellaan ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon. Vastaa-jat myös kokivat, että kokemusasiantuntijuus lisää luottamusta lastensuojelutyössä nuo-ren ja ohjaajan välillä. Kokemusasiantuntijaa tapaamalla nuori saa ymmärrystä omille tun-teilleen, mikä voi auttaa nuorta käsittelemään omaa sijoitustaan positiivisemmin. Toiminnan kehittämiseen löytyi halukkuutta. Kehittämisehdotuksia saatiin kolmeen ala-luokkaan liittyen: auttajiin, kehittäjiin ja vaikuttajiin. Yleisimpiä kehitys- tai parannusehdo-tuksia olivat kokemusasiantuntijatoiminnan lisääminen, säännöllistäminen ja saatavuu-den parantaminen. Muita kehityskohteita olivat muun muassa kokemusasiantuntijuuden tutuksi tekeminen, siitä tiedottaminen, kouluttaminen ja sitä kautta motivoiminen