18 research outputs found

    Testing differences of means

    Get PDF
    201

    Itseorganisoivan kartan ryvästys paljastaa maatilojen kannattavuusprofiilit

    Get PDF
    Suomen maa- ja puutarhatilojen kannattavuutta ja muita taloudellisia tekijöitä on tässä työssä analysoitu itseorganisoivan kartan ryvästykseen perustuen. Itseorganisoiva kartta on akateemikko Teuvo Kohosen 1980-luvulla kehittämä neuroverkkomenetelmä, jonka avulla suuri, moniulotteinen havaintoaineisto voidaan esittää havainnollisena kaksiulotteisena karttana. Menetelmän avulla aineistoja voidaan visualisoida tehokkaasti, ja visualisointien avulla aineistosta voidaan löytää useiden muuttujien välisiä epälineaarisia yhteyksiä. Tämän lisäksi itseorganisoivan kartan pohjalta aineistoja voidaan ryvästää eli klusteroida, ja tällä tavoin jakaa aineisto toisistaan poikkeaviin ryhmiin, jotka ovat kuitenkin sisäisesti suhteellisen homogeenisia. Tutkimuksessamme analysoimme kannattavuuskirjanpitoaineistoa vuodelta 2010, ja löysimme useita kiinnostavia yhteyksiä tarkkailtavien taloudellisten muuttujien välillä. Ryvästyksen avulla muodostimme erilaisten maatilojen taloudellisia profiileja. Löydösten merkityksellisyys varmistettiin tilastollisten testien avulla. Jaoimme kannattavuuskirjanpitotilat itseorganisoivan kartan ryvästyksen avulla kymmeneen seuraavanlaiseen ryhmään. 1. Suuret tilat, joilla on suuri viljelyala, matala pääoman tuotto ja kannattavuuskerroin sekä korkea velkarasite. 2. Keskikokoiset tilat, joilla on erittäin suuri velkarasite sekä matala omavaraisuusaste ja kannattavuuskerroin. 3. Tilat, joilla on hyvin pieni viljelyala, pieni tase, kokoluokkaan suhteutettuna paljon työtunteja, hyvin matala kokonaispääoman tuotto ja kannattavuuskerroin. Kasvihuonetilojen osuus tässä ryhmässä on suhteellisen suuri. 4. Suuret tilat, joilla on suuri viljelyala, korkea pääoman tuotto ja kannattavuuskerroin sekä keskitason velkarasite. 5. Keskikokoiset, korkeariskiset tilat, joilla on suuri viljelyala ja erityisen suuri vuokrattu viljelyala. Muut nautakarjatilat ovat tässä ryhmässä keskimääräistä paremmin edustettuina. 6. Keskikokoiset, pieniriskiset tilat, joilla on pieni velkarasite, erittäin korkea omavaraisuusaste, ja jotka ovat lähes pelkästään lypsykarjatiloja. 7. Pienet, matalariskiset tilat, jotka ovat useimmiten viljanviljelytiloja, ja joilla on hyvin pieni viljelyala ja velkarasite, pieni tase, hyvin vähän työtunteja ja eläimiä sekä hyvin matala kannattavuuskerroin. 8. Keskikokoiset, erittäin kannattavat tilat, joiden viljelyala on suurempi ja työtuntien määrä pienempi kuin muilla vastaavankokoisten tilojen ryhmillä. 9. Pienet tilat, joiden kannattavuuskerroin on korkea, ja jotka ovat suhteellisen harvoin lypsykarjatiloja, mutta melko usein viljanviljelytiloja. 10. Pienet korkeariskiset tilat, joiden kannattavuus on keskimääräinen ja vieraan pääoman takaisinmaksuaika melko lyhyt

    Testauksella apua tilaryhmien erojen havaitsemiseen

    Get PDF
    Taloustohtorin Maa- ja puutarhatalous -verkkopalvelu (www.luke.fi/taloustohtori/maatalous) on raportointi- ja analyysijärjestelmä, jossa on saatavilla erilaisia maatalouden tunnuslukuja eri luokittelijoittain. Tiedot perustuvat kannattavuuskirjanpidon tuloksiin noin 850 tilalta. Luvut painotetaan koskemaan kaikkia Suomen maa- ja puutarhatiloja, joiden taloudellinen tilakoko on yli 8000 euroa.Taloustohtorissa näytettävät tunnusluvut ovat keskiarvolukuja. Niiden välinen vertailu on hankalaa, koska pelkkien keskiarvojen perusteella ei voida päätellä, ovatko erot merkitseviä. Ryhmien välillä voi näyttää olevan paljonkin eroa keskiarvoissa, mutta jos lukujen taustalla oleva hajonta on suurta, erot saattavat olla vain normaalia vaihtelevuutta. Ja päinvastoin, pienikin ero saattaa olla merkitsevä, jos luvut normaalisti poikkeavat toisistaan hyvin vähän eli ryhmä on hyvin homogeeninen. Jos tutkittavia ryhmiä on useampia, ei myöskään varmuudella voida päätellä, mitkä ryhmistä eroavat muista ja kuinka paljon.Keskilukujen eroja voidaan tutkia tilastollisilla testeillä. Taloustohtori-verkkopalveluun on tuotettu analyysijärjestelmä, joka tutkii ja testaa automaattisesti eroavatko eri ryhmien tulokset toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Näin voidaan esimerkiksi tuotantokustannusraportista tarkastella, missä kustannuserissä on todellisia eroja eri tukialueiden välillä. Tilastollinen testaus ja siihen liittyvien oletusten ja ehtojen tutkiminen suoritetaan automaattisesti Taloustohtorissa SAS-ohjelmistolla ja tuotetaan käyttäjälle helposti tulkittavat merkitsevyystasot. Käyttäjä saa halutessaan tuloksista myös lisätietoja, kuten testien tarkat p-arvot sekä käytettyjen testien nimet, viemällä osoittimen rivin päälle. Jos verrattavia ryhmiä on enemmän kuin kaksi, voidaan ryhmiä tutkia tarkemmin parittaisella testillä, jonka käyttäjä saa esiin valitsemalla rivin hiirellä.Taloustohtori-verkkopalvelua on haluttu kehittää yhä monipuolisemmaksi ja tuottaa konkreettista apua tutkimukselle, päätöksenteolle ja neuvonnalle. Ideana on käyttää vuosittain kerättyä kirjanpitoaineistoa paremmin tuottamalla lisätietoja ja erilaisia analyysimahdollisuuksia Taloustohtorin käyttäjille. Testausjärjestelmän käytettävyyttä ja raportteja on pyritty kehittämään siten, että ne vastaisivat visuaalisesti ja teknisesti parhaiten käyttäjien tarpeisiin

    Ulkoilun kestävyys ja ympäristövaikutukset : Ulkoilijoiden näkemyksiä – Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) -tutkimus

    Get PDF
    Viime aikoina on keskusteltu runsaasti siitä, miten hyvinvointimme, talous ja yhteiskunta ovat riippuvaisia luonnosta. Ulkoilu luontoympäristössä edistää monin tavoin kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ylläpitää kaupungistuneen väestön luontoyhteyttä. Luonnossa liikkuminen on tärkeää edistettäessä kansalaisten liikunta-aktiivisuutta. Luonto onkin suomalaisille tärkeä liikunnan ja virkistäytymisen ympäristö. Lisäksi luonnosta saadaan luontoelämyksiä, luonnonantimia ja siellä rentoudutaan ja rauhoitutaan. Paikoin luontoalueet ovat olleet kovan käyttöpaineen alla lisääntyneen ulkoilijamäärien myötä. Luonnon virkistyskäytön kestävyys on yksi Kansallisen vuoteen 2030 tähtäävän luonnon virkistyskäyttö strategian tavoitteista. Kestävässä luonnon virkistyskäytössä huomioidaan retkeily- ja ulkoilureittien suunnittelu niin, että virkistyskäyttöä ohjataan alueille ja virkistystä palveleville rakenteille niin, että luonnolle koituu virkistyskäytöstä mahdollisimman vähän haittaa kuten maaston kulumista, roskaamista tai häiriöitä eläimille ja kasveille. Virkistyskäytön kannalta on oleellista, että luonnon vetovoimatekijät, luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttöä tukevat palvelut turvataan. Maisemallisia arvoja tulisi huomioida metsien käsittelyssä erityisesti virkistys- ja matkailukäytön kannalta tärkeillä kohteilla. Tämä selvitys kokoaa yhteen ulkoilijoilta saadut havainnot ulkoilun ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. Luonnonvarakeskuksen toteuttamaan ja yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa kerättyyn kyselyyn vastasi 1451 vastaajaa. Teematutkimus Ulkoilun ekologinen ja sosiaalinen kestävyys vastaukset kerättiin keväällä ja kesällä 2021. Reilu kolmannes ulkoilijoista (36 %) oli havainnut ainakin jonkun häiriötekijän ulkoiluympäristössään. Useimmiten häiritseviksi tekijöiksi raportoitujen joukossa oli luonnonympäristön käsittelyyn, maiseman muutokseen sekä vesistön huonoon laatuun liittyviä tekijöitä. Myös roskat maastossa tai vesistössä, liikenteen melu, ja kokemus liian suuresta muiden ulkoilijoiden määrästä heikensivät ulkoilukokemusta. Osa ulkoilijoista raportoi jonkin verran häiriöiden lisääntymistä, erityisesti luontoympäristön käsittelyn raportointiin lisääntyneen viimeisen 5 vuoden aikana, sillä samalla alueella jo pidempään käyneistä ulkoilijoista 46 prosenttia koki luontoympäristön käsittelyn lisääntyneen. Myös muiden ulkoilijoiden määrän ja maaston kuluneisuuden raportoitiin lisääntyneen. Valtaosa ulkoilijoista kuitenkin koki ulkoiluympäristönsä ja -kokemuksensa säilyneen ennallaan. Reilu kymmenosa ulkoilijoista raportoi ulkoilukohteen rakenteiden, palveluiden, kulkukelpoisuuden tai tiedonsaannin parantuneen. Vastanneista noin puolet (51 %) aikoo käydä kohteessa jatkossakin yhtä usein. Tämä raportti on osa Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) -tutkimuksen tulosten raportointia. Selvitystä ovat rahoittaneet ympäristöministeriö ja Luonnonvarakeskus

    Seksuaalikäyttäytyminen miesten välisissä satunnaisissa suhteissa – tietoa seksuaaliterveyden edistämiseen

    Get PDF
    Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata seksuaalikäyttäytymistä satunnaisten seksikumppanien kanssa niiden miesten keskuudessa, joilla on seksiä miesten kanssa. Aineisto kerättiin Internet-kyselyllä vuonna 2010. Suomessa vastanneiden (n=2072) aineisto analysoitiin tilastollisesti. Osallistuneista kolme neljäsosaa oli harrastanut seksiä satunnaisen mieskumppanin kanssa viimeisen vuoden aikana. Yleisimmät seksin toteutumismuodot olivat suuseksi, keskinäinen masturbaatio ja anaaliyhdyntä. Yli puolet vastanneista (n=1311) ei kertonut viimeisimmälle satunnaiselle seksikumppanilleen omasta hiv-statuksestaan. Vastanneista 76,9 % (n=997) käytti aina tai lähes aina kondomia anaaliyhdynnöissä satunnaisen kumppanin kanssa. Vastanneista (n=478) kaksi kolmasosaa oli ollut suojaamattomassa yhdynnässä satunnaisen mieskumppanin kanssa, jonka hiv-statusta he eivät tienneet tai pohtineet. Miesten seksuaaliterveyden edistämisessä on otettava huomioon satunnaisten seksikumppanien mahdollisuus ja ohjattava mahdollisimman turvalliseen seksikäyttäytymiseen. Turvallisen seksin ohjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hiv-statuksesta keskusteluun kumppaneiden välillä sekä kondomin käyttöön

    Miesten välinen seksi – tietoa miesten seksuaaliterveyden edistämiseen

    Get PDF
    Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata miesten seksiä miesten kanssa miesten omasta näkökulmasta. Tutkimus on osa kansainvälistä 38 maan yhteistä EMIS-tutkimushanketta, joka kohdentui miesten, joilla on seksiä miesten kanssa, seksuaaliterveyden edistämisen tarpeisiin. Tämän tutkimuksen aineisto muodostui kyselyyn Suomessa vastanneiden miesten vastauksista (n=2072). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Noin kolmannes oli ollut ensimmäisen kerran jonkinlaisessa seksikontaktissa toisen pojan tai miehen kanssa alle 16-vuotiaana. Vastanneista lähes kaikki olivat olleet jossain vaiheessa anaaliyhdynnässä toisen miehen kanssa. Enemmistö vastanneista ilmoitti, että heillä oli ollut yksi vakituinen mieskumppani viimeisen vuoden aikana. Enemmän kuin kaksi vakituista mieskumppania oli ollut kolmanneksella. Hieman yli puolet oli tyytyväisiä omaan seksielämäänsä, mutta lähes puolet oli kuitenkin tyytymättömiä. Miestenvälinen seksi voi alkaa alle 16-vuotiaana ja tästä syystä miestenvälinen seksi ja siihen liittyvä turvaseksi on tärkeää ottaa esille myös koulujen terveystiedon oppitunneilla osana seksuaaliterveyden edistämistä. Miesten, joilla on seksiä miesten kanssa, seksuaaliterveyden edistämisessä kannattaa ottaa siis puheeksi mahdolliset useammat vakituiset seksikumppanit ja turvaseksin huomioonottaminen tällaisessa tilanteessa. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan seksuaalisesti sekä miehistä että naisista kiinnostuneet ja seksuaali-identiteetiltään biseksuaaliset miehet on huomioitava yhtenä ryhmänä tässä neuvonnassa

    Miesten kanssa seksiä harrastavat miehet: suhde omaan seksuaalisuuteen ja sosiaaliseen ympäristöön

    Get PDF
    Tutkimuksessa kuvataan miesten kanssa seksiä harrastavien miesten suhdetta omaan seksuaalisuuteensa sekä sosiaaliseen ympäristöönsä. Aineisto kerättiin vuonna 2010 osana 38 maan yhteistä Internet-kyselyä (EMIS -European MSM Internet Sex Survey) miesten välisestä seksistä. Tämän artikkelin aineistona ovat Suomessa tutkimukseen osallistuneiden miesten (n=2028) vastaukset. Suurin osa vastaajista (69,7 %) oli seksuaalisesti kiinnostunut vain miehistä. Suurin osa (73,7 %) oli identiteetiltään homoseksuaalisia. Nuoremmat suhtautuivat vanhempia vastaajia negatiivisemmin seksuaaliseen suuntautumiseensa. Uudellamaalla asuvat suhtautuivat muualla asuvia positiivisemmin seksuaaliseen suuntautumiseensa. Yli puolet vastaajista (57,2 %) koki ajoittain yksinäisyyttä. Myönteisimmin sosiaalisiin suhteisiin ja tilanteisiin homoseksuaalisten miesten kanssa suhtautuivat vanhemmat ikäluokat ja suurella paikkakunnalla asuvat. Yli puolet vastanneista oli kokenut tuijottamista, uhkailua ja sanallista solvaamista. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nuoriin ja pienillä paikkakunnalla asuviin miehiin ja heidän hyvinvointiinsa, koska nuoret suhtautuivat tämän tutkimuksen tulosten mukaan seksuaaliseen suuntautumiseen negatiivisemmin kuin muut. Lisäksi pienellä paikkakunnalla asuminen voi vaikeuttaa miespuolisen seurustelukumppanin löytämistä
    corecore