Näen unia äänen väreissä : kuvataide apuna postihmisen maailmankuvan ymmärtämisessä

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani, miten posthumanististen taiteilijoiden haastatteluissa ja teoksissa ilmenee postihmisen laajeneva kuva maailmasta. Tutkimani taiteilijat ovat Neil Harbisson, Moon Ribas ja Stelios Arcadiou. He kaikki ilmentävät taiteellisessa työskentelyssään posthumanistisia arvoja ja/tai muokattua aistillisuutta. Tutkimusmenetelmäni on aineistoanalyysi ja aineistona käytän eri lähteistä keräämiäni taiteilijoiden haastatteluja sekä kuvia, jotka taitei- lijat ovat myöntäneet käyttööni. Tutkielmassa selvisi, että edellä mainitsemani kolme taiteilijaa voivat tuoda tai- teellisessa työskentelyssään näkyväksi jotain sellaista, mikä ihmiseltä jää muuten kokemuksen ulkopuolelle. Taitelijoiden teoksissa ja työskentelyssä laajeneva kuva maailmasta ilmeni kolmella tapaa: 1) taide ilmentää kokemuksen, 2) taide ilmentää häilyvää tai olematonta rajapintaa inhimillisen ja ei-inhimillisen maail- man välillä sekä 3) taide toimii kanavana, jolla postihminen voi antaa äänen ei- inhimillisille olioille.In my pro gradu thesis I research how revealing reality is shown in the creative works of the artists Neil Harbisson, Moon Ribas and Stelios Arcadiou. In their works these three artists all represent posthuman values and/or use technically modified senses. My research method is grounded theory and as my research material I use interviews of the artists from various sources. I also inspect pictures that the artists have provided me. In my pro gradu thesis I found out that these three artists are able to bring visible something to their art what non-posthuman is not normally able to be aware of. In their art and creative processes revealing reality appeared in three ways: 1) art is expressing experiences 2) art expresses flickering or non-existential interface between human and nonhuman world 3) art is working as a conduit which gives a voice to nonhuman objects

Yrittäjävalppaus ja heterogeeniset pääomahyödykkeet rahoituksenvälittäjän ongelmana

Siirretty Doriast

Betonirakentamisen hiilijalanjälki talonrakentamisessa

Tiivistelmä. Ilmastoystävällisen ajattelun lisääntyessä on myös syytä kiinnittää huomiota rakentamisen kasvihuonekaasupäästöihin. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat suuren osan Suomen hiilidioksidipäästöistä, josta rakennusmateriaaleista suuripäästöisin on betoni. Tutkimus käsittelee kirjallisuuskatsauksena betonirakentamisen hiilijalanjälkeä talonrakentamisessa. Tavoitteena on selvittää, mistä betonirakentamisen hiilijalanjälki koostuu, miten se vertautuu muihin materiaaleihin ja aloihin, miten sitä ohjataan tällä hetkellä sekä tulevaisuudessa ja millaiset ovat betonirakentamisen hiilijalanjäljen tulevaisuuden näkymät. Painopisteinä ovat myös suunnittelu- ja hankevaiheen merkitys rakennuksen hiilijalanjälkeen, elinkaariajattelun malli, hiilijalanjäljen laskenta sekä mahdolliset muutokset betonin hiilijalanjäljen pienentämiseksi.Carbon footprint of concrete in house building. Abstract. As the environmental thinking spread, it is important to look at building’s greenhouse gas emissions. Construction and buildings are responsible for a big portion of Finland’s carbon emissions of which concrete has the largest impact. This thesis focuses on the carbon footprint of concrete in building construction. Goals are to find out where the carbon footprint of concrete building comes from, how does it compere to other materials, how is it regulated and how does the future look like. Other focus points are the importance of design and planning phase, life cycle thinking, measurement of the carbon footprint and possible ways to reduce the emissions

Theoretical perspectives on localised knowledge spillovers and agglomeration

There is substantial empirical evidence that innovation is geographically concentrated. Unlike what is generally assumed, however, it is not clear that localised knowledge spillovers provide a theoretically valid explanation for this. Studying spillovers of cost-reducing technology between Cournot oligopolists we show that 1) localised knowledge spillovers of any level do encourage agglomeration, but 2) whether this leads to higher levels of effective R&D depends on the type and level of knowledge spillovers, the number of firms, and the industry's R&D efficiency

Innovation, R&D spillovers, and the variety and concentration of the local production structure

This paper presents a Cournot oligopoly model with R&D spillovers both within and across industries. The aim is to provide an appropriate theoretical foundation for three different hypotheses regarding the impact of the local production structure on innovation and output, as well as addressing mixed empirical results in this area. Both the effective R&D and total industry output are shown to increase with the variety of industries, which is aligned with Jacobs externalities. With respect to the concentration, the outcome is more ambiguous, where it depends on the variety, both spillover rates, and the R&D efficiency. If the variety is limited, then partial support is given to both Marshall-Arrow-Romer externalities in the case of effective R&D, and to Porter externalities in the case of the total industry output. The use of a relative rather than an absolute measure of variety is also shown to be important

Arrow's paradox and markets for nonproprietary information

Arrow’s information paradox asserts that demand for undisclosed information is undefined. Reassessing the paradox, I argue that the value of information for the buyer depends on its relevance, which can be known ex ante, and the uncertainty shifts to the capability of the seller to acquire the knowledge and her reliability in disclosing it. These three together form the buyer’s reservation price. Consequently, differences in capability and reliability between the sellers may revoke the appropriation problem of non-proprietary information, where the original source loses her monopoly after the first purchase

Julkisen sektorin tietojen maksullisuuden ja maksuttomuuden vaikutukset

Tässä raportissa tarkastellaan kysymystä julkisen sektorin tietojen maksullisuuden ja maksuttomuuden vaikutuksista. Julkisen sektorin tietoja ovat niin erilaiset viranomaisten asiakirjat kuin rekisteriaineistot. Pääsääntöisesti nämä tiedot on joko laadittu tai kerätty viranomaistehtäviä varten, mutta erityisesti sisämarkkinaperustein niistä on jo pitkään toivottu myös datatalouden raaka-ainetta. Ajatuksena on ollut, että julkisen sektorin tietojen varaan voitaisiin rakentaa esimerkiksi uutta liiketoimintaa. Oikeus saada julkisia tietoja liittyy perusoikeuksiin. Suomessa kansallinen perustuslaki turvaa niin sanotun julkisuusperiaatteen, jonka lisäksi julkisella vallalla instituutioina voidaan katsoa olevan velvollisuus edistää muun muassa markkinoiden toimintaa. Samanaikaisesti perustuslaki kuitenkin mahdollistaa maksujen perimisen erilaisista julkisen hallinnon tuottamista suoritteista. Lama-ajalta, 1990-luvun alusta peräisin oleva maksuperustelaki ja sen esityöt puoltavat maksujen keräämistä erityisesti silloin, kun kyse on jonkun toimijan liiketoimintaa hyödyttävästä suoritteesta. Vaikka kyseisen lain säätämisen yhteydessä tai myöhemminkään julkisen sektorin tietoja ei ole erikseen käsitelty, tulee maksuperustelaki erisuuntaisine periaatteineen sovellettavaksi myös silloin, kun kyse on näiden tietojen luovuttamisesta. Toki tässä yhteydessä on huomioitava, että julkisuuslaki asettaa tiettyjä poikkeuksia. Tämän selvityksen perusteella tiedoista perittävillä maksuilla voidaan katsoa olevan kielteisiä vaikutuksia. Koska on kuitenkin epärealistista ajatella, että kaikki maksut voitaisiin budjettirajoituksista johtuen poistaa, on selvityksessä pohdittu myös vaihtoehtoisia malleja edistää julkisen sektorin tietojen käytettävyyttä. Selvityksessä esitetään myös maksuperustelainsäädännön tarkistamista. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Economic Analysis of Knowledge: The History of Thought and the Central Themes

Following the development of knowledge economies, there has been a rapid expansion of economic analysis of knowledge, both in the context of technological knowledge in particular and the decision theory in general. This paper surveys this literature by identifying the main themes and contributions and outlines the future prospects of the discipline. The wide scope of knowledge related questions in terms of applicability and alternative approaches has led to the fragmentation of research. Nevertheless, one can identify a continuing tradition which analyses various aspects of the generation, dissemination and use of knowledge in the economy

Essays in the economics of knowledge

siirretty Doriast