Musiikkialan tekijänoikeuksien kesto, ansaintalogiikat ja digitaalisen aineiston saatavuus internetissä

Abstract This study addresses the justifications of the duration of copyright, the revenue-generating models in the music business, and the availability of digital music in Finland. The first goal was to understand how different stakeholders in the music industry relate to copyright and how they justify what they consider the optimal duration. The second goal was to map out the revenue-generating models in the music industry at a time when the consumption of music has changed from analogue to digital formats, from physical products to streaming services. The third goal was to find out the different ways in which digital music is available on the internet in Finland. The research material consists of survey research, half-structured theme interviews and documentary material. The applied research methods are theory- and material-based content analysis. The theoretical approaches utilized are the theory of justice by John Rawls, the theory of hegemony by Antonio Gramsci, the classical communication model by Roman Jakobson, and power theory by Lawrence Lessig. It uses as its interpretational theory the model of justification of copyright by Laura Leppämäki. The results state the following: The most common justification provided for the optimal duration of copyright is utilitarianism – advantage to society as a whole. The same justification is given by stakeholders who want to keep the duration as it stands, and also by those who wish to shorten it. Another common justification is to see copyright as a natural item of ownership, claimed by work, and especially as a subject of inheritance, preferably for two subsequent generations. The problems concerning the revenue-generating models in the digital world tend to focus on distribution of income on three different levels: record contracts; the distribution models of the streaming companies; and contracts between content sharing companies, record companies and rights organizations. The authors and artists have the weakest bargaining position in the negotiations. The results on availability of digital music show that digital music can be discovered via public services (music libraries), commercial services (streaming companies), and ad hoc societal services (peer-to-peer networks). The role of music libraries as a content provider has decreased since the majority of music consumption has altered to digital services.Tiivistelmä Tutkimus käsittelee musiikin tekijänoikeuden keston perusteluja, musiikkialan ansaintalogiikoita ja digitaalisten musiikkiaineistojen saatavuutta Suomessa. Tarkoituksena oli hahmottaa, miten musiikkiteollisuuden eri osapuolet suhtautuvat tekijänoikeuteen ja miten ne perustelevat tekijänoikeuksien optimaalista kestoa. Tavoitteena oli myös kartoittaa musiikkialan ansaintalogiikat, jotka ovat muuttuneet siirryttäessä analogisesta musiikin kulutuksesta digitaaliseen musiikin kulutukseen, ennen kaikkea suoratoistopalveluihin. Kolmantena tehtävänä oli selvittää, millä tavoilla digitaalista musiikkia on saatavilla internetin välityksellä Suomessa. Tutkimusaineisto koostuu kyselytutkimuksesta, puolistrukturoiduista teemahaastatteluista sekä dokumenttiaineistosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä teoria- että aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksessa sovellettuja teorioita ovat John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria, Antonio Gramscin hegemoniateoria, Roman Jakobsonin klassinen kommunikaatiomalli ja Lawrence Lessigin valtateoria. Tutkimus käyttää tekijänoikeuksia koskevan tutkimuskysymyksen kohdalla tulkintateoriana Laura Leppämäen esittämää mallia oikeuksien perusteluista. Tutkimuksen tuloksena on, että sekä tekijänoikeuden nykyistä kestoa että sen lyhentämistä perustellaan ennen kaikkea utilitarismilla. Toinen keskeinen perustelukeino oli työn kautta teoksiin saatava omistusoikeus ja tämän omistusoikeuden kautta tarjoutuva mahdollisuus oikeuksien jättämiseen perintönä tekijän jälkipolville. Ansaintalogiikoiden kohdalla esiin nousi digitaalisesta myynnistä generoituvien tulojen jakamiseen liittyvät ongelmat, joita esiintyy niin musiikintekijöiden ja levy-yhtiöiden välisissä sopimuksissa, suoratoistopalvelujen sisäisissä maksumalleissa kuin internetin alustapalveluiden ja oikeudenhaltijoiden sekä heitä edustavien järjestöjen välisissä sopimuksissa. Heikoimmassa asemassa sopimuksia koskevissa neuvotteluissa ovat musiikintekijät ja artistit. Digitaalisen musiikkiaineiston saatavuuden kohdalla keskeisenä tuloksena on, että aineistoa on saatavilla julkisen palvelun eli yleisten musiikkikirjastojen, kaupallisten palveluiden eli suoratoistopalveluiden ja yhteisöllisten palveluiden eli vertaisverkkojen välityksellä. Musiikkikirjastojen rooli aineistojen tarjoajana on pienentynyt siirryttäessä analogisen musiikin kulutuksesta digitaalisen musiikin kulutukseen

Musiikkialan tekijänoikeudet, ansaintalogiikat ja digitaalisen aineiston saatavuus

FM Markus Rytinki väitteli 7.12.2018 Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Musiikkialan tekijänoikeuksien kesto, ansaintalogiikat ja digitaalisen aineiston saatavuus internetissä". Vastaväittäjänä toimi professori Tarja Rautiainen-Keskustalo (Tampereen yliopisto), ja kustoksena professori Erkki Karvonen (Oulun yliopisto). Informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja on julkaistu sarjassa Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora, ja se on luettavissa myös Oulun yliopiston Julkari-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/urn:isbn:9789526221182

Kahden sukupolven kattava perintöoikeus tekijänoikeuden keston perusteluna

Abstract This article addresses one of the most common justifications of the optimal duration of copyright in music business in Finland. The research material consists of half-structured theme interviews and the method used is theory-based content analysis. The interpretational theory used is the model of justification of copyright by Laura Leppämäki. Thirty-one informants representing a wide spectrum of expertise in Finnish music business were interviewed during March-October 2016. The results state the following: Copyright is often seen as a natural item of ownership, claimed by work, and especially as a subject of inheritance, preferably for two subsequent generations. However, simple arithmetic discloses the current duration lasts longer than the average life expectancy of the grandchildren of the author. If two generations are seen as an optimal duration, copyright should last 60 years after authors death. The member states of EU have until June 7th 2021 to introduce the new Directive on Copyright in the Digital Single Market – in which the duration remains the current 70 years – within their countries. This article argues that if the duration is justified as a subject of inheritance, it should be shortened. Another possibility is to alter the justification entirely

Tekijänoikeuksien monet puolet:tutkimus tekijänoikeuslukutaidosta kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa

Abstract Copyright literacy in Finnish libraries, archives and museums was studied by a web survey as part of a multinational research. The questionnaire was answered at least partly by 274 and completely by 156 informants who mostly were experienced professionals. The study focused on the awareness of national and international copyright legislation and institutions, regulations concerning different aspects of copyright, and sources of copyright information that the respondents would use. They were moderately well aware of national legislation and copyright institutions, open data and open access, while international regulations were less familiar. The results in many respects corresponds with those of an international survey concerning 13 countries. The most important information sources concerning copyright were the internet, colleagues, books and articles. The informants suggested a great variety of copyright issues for contents of future education, and especially wished for instruction on how to apply legislation in practical cases

Luovat ratkaisut — luovien alojen mikroyritysten liiketoiminnan kehittäminen:raportti soveltavista kokeiluista, koulutuksista ja yhteiskehittämisestä

Abstract Creative industries are one the fastest growing areas in Finnish economy as a whole. The Creative Solutions project utilized workshops for the entrepreneurs to meet and discuss various topics. The outcomes of the workshops were put into practice instantly during and/or after the meetings. Creative Solutions project developed a training programme for entrepreneurs and company personnel in creative industries. The goal was to advance commercialization and business skills of the participants. Workshops were organized on sixteen different topics. The participants came from micro-enterprises working in creative industries, which was the target group of this project. The entrepreneurs were asked to fill in a survey considering useful topics for further workshops after each meeting. The answers were used to plan and update the training programme. The survey and conversations highlighted the fact that also service industry companies benefitted from this project. These companies have generally less useful training programmes at hand. Training feedback also revealed the growing need for training in the topic of digital marketing. For example, Google and Instagram training is constantly asked for. The conclusion is, that workshops in digital marketing should be offered in the future on regular basis. This project was funded by European Social Fund, ELY Centre for North Ostrobothnia, Nivala-Haapajärvi Region NIHAK, City of Raahe and Municipality of Kärsämäki.Tiivistelmä Luovat alat kuuluvat harvoihin suomalaisiin kasvualoihin, jotka toimivat moottoreina käynnissä olevan rakennemuutoksen keskellä. Luovat ratkaisut -hankkeessa toteutettiin työpajoja, joissa yrittäjät kohtasivat eri teemojen äärellä. Työpajoissa keskityttiin käytännön tekemiseen. Työpajat työmuotona koettiin yleisesti mielekkääksi. Luovat ratkaisut -hanke toteutti luovien alojen yrittäjille ja yritysten henkilöstölle koulutuskokonaisuuden, jonka tavoitteena oli edistää kaupallistamis- ja liiketoimintaosaamista. Koulutuksia järjestettiin kuudestatoista eri aiheesta. Koulutuksiin osallistui pieniä, erityisesti luovien alojen mikroyrityksiä, jotka olivat hankkeen erityiskohderyhmää. Yrittäjiltä tiedusteltiin jokaisen koulutuksen jälkeen tarpeellisia jatkokoulutusaiheita. Niiden avulla kehitettiin tulevaa koulutussuunnitelmaa. Keskusteluissa nousi esille, että tästä hankkeesta hyötyivät myös palvelualan yritykset, jotka toimivat luovan alan mikroyrittäjinä. Heille on ollut yleisesti vähemmän tarjolla sopivaa kouluttautumistapaa. Koulutuspalautteista selvisi, että yrittäjät toivovat myöhemmin järjestettäväksi koulutuksia ennen kaikkea yritysten digitaalisesta markkinoinnista. Esimerkiksi Google- ja Instagram-koulutuksille on jatkuva tilaus. Vaikutelma on, että digitaaliseen markkinointiin liittyviä työpajoja ei voi tulevaisuudessa järjestää liikaa. Hankkeen rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Raahen kaupunki ja Kärsämäen kunta

Yrittäjyysilmasto Pohjois-Pohjanmaalla:SoloENTRE ja Yrittävä kulttuuri -hankkeen tuloksia

Abstract The objectives of the SoloENTRE and entrepreneurial culture -project were based on the provincial program and the provincial entrepreneurship education strategy. The project, in cooperation with micro-entrepreneurs, business service organizations and research actors, built a new set of micro-entrepreneurship services to support growth, job creation and export. The measures will support the sustainable growth and renewal of micro-entrepreneurs. The project was financed by the Council of Oulu Region the European Regional Development Fund (ERDF), through the Finnish Structural Funds programme. The project examined the current state of the entrepreneurial climate by providing information on attitudes towards entrepreneurship and media-mediated images of entrepreneurship. The attitudes of young people, teachers, and entrepreneurs in Northern Ostrobothnia concerning entrepreneurship were examined through surveys and interviews. Media-related attitudes about entrepreneurship were examined by analysing newspaper communication. The project contributed to the entrepreneurial climate through positive communication and events together with the media and business organizations. To strengthen the entrepreneurial culture, the project created materials that encourages entrepreneurship for various virtual platforms. The project participated in a nationwide network collaboration promoting an entrepreneurial culture. The project developed services that support digitalization, community, and future work models for those who are planning or already working as entrepreneurs. In the project, business service operators created services for the self-employed. The project also developed and produced a new type of web-based maturity model for educational institutions for self-assessment and goal-oriented development of experimental cultural development and the implementation of entrepreneurship education. The core group model of MicroENTRE micro-enterprises created in Northern Ostrobothnia is a peer network of micro-entrepreneurs, which has already expanded to several provinces. There is a significant need for the sharing and peer review of the expertise of business service operators. The SoloENTRE and entrepreneurial culture -project developed network cooperation between business service providers. Through the activities, the expertise and competence of the participants was strengthened through the sharing of knowledge and experiences and peer support.Tiivistelmä SoloENTRE ja Yrittävä kulttuuri -hankkeen tavoitteet pohjautuivat maakuntaohjelmaan ja maakunnalliseen yrittäjyyskasvatusstrategiaan. Hankkeessa rakennettiin yhteistyössä yksin- ja mikroyrittäjien, yrityspalveluorganisaatioiden ja tutkimustoimijoiden kanssa uudenlainen mikroyrittäjyyden palvelukokonaisuus, jolla tuetaan yritysten kasvua, työllistämistä ja vientiä. Toimenpiteet tukevat erityisesti yksin- ja mikroyrittäjien kestävää kasvua ja uudistumista. Hankkeen päärahoittajana oli Pohjois-Pohjanmaan liitto, Euroopan Aluekehitysrahasto (EAKR) Suomen rakennerahasto-ohjelman kautta. Hankkeessa selvitettiin yrittäjyyden ilmapiirin nykytilaa tuottamalla tietoa asenteista yrittäjyyteen ja median välittämistä yrittäjyyden mielikuvista. Pohjois-Pohjanmaan nuorten, opetushenkilöstön ja yrittäjien asenteita yrittäjyyttä kohtaan selvitettiin kyselyjen ja haastattelujen kautta, lisäksi median välittämää viestiä yrittäjyydestä tutkittiin painettujen lehtien viestintää analysoimalla. Hanke vaikutti yrittäjyysilmastoon positiivisella viestinnällä ja tapahtumilla yhdessä median ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yrittävää kulttuuria vahvistettiin myös tallentamalla virtuaalisille alustoille yrittäjyyteen kannustavaa aineistoa. Hanke osallistui yrittävää kulttuuria edistävään valtakunnalliseen verkostoyhteistyöhön. Hankkeessa kehitettiin digitalisaation, yhteisöllisyyden ja tulevaisuuden työnteon muodot tukevia palveluita yrittäjyyttä suunnitteleville tai jo yrittäjinä toimiville. Hankkeessa yrityspalvelutoimijat kartoittivat yritysten palvelutarpeet ja tuottivat palvelutarjontaansa erityisesti yksinyrittäjille suunnattuja palveluita. Hanke kehitti ja tuotti lisäksi yksin- ja mikroyrityksille sekä yrityspalveluorganisaatioiden käyttöön yrityksen kasvun hallinnan ja digitalisoinnin valmiuksien arvioinnin ja kehittämisen avoimet sähköiset palvelut yhdessä kohderyhmien kanssa. Hanke kehitti ja tuotti uudenlaisen verkkopohjaisen kypsyysmallin myös oppilaitoksille yrittävän kulttuurin kehittymisen ja yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen itsearviointiin ja päämäärätietoiseen kehittämiseen. Palvelu mahdollistaa yrittäjyyskasvatuksen tavoitteellisen seurannan ja tarvittavien toimenpiteiden suuntaamisen saatujen tulosten pohjalta. Pohjois-Pohjanmaalla luotu MicroENTRE:n mikroyritysten ydinryhmämalli on mikroyrittäjien vertaisverkosto, joka on laajentunut jo useaan maakuntaan ja sille on jatkuva tarve. Toiminnan aikana on huomioitu tarve vahvistaa yrityspalvelutoimijoiden asiantuntijuuden jakamista ja vertaistoimintaa. SoloENTRE ja Yrittävä kulttuuri -hankkeessa kehitettiin yrityspalvelutoimijoiden verkostoyhteistyötä. Toiminnan kautta osallistujien asiantuntijuus ja osaaminen vahvistui tiedon ja kokemusten jakamisen sekä vertaistuen kautta