Finnish companies' involvement in international competitive bidding -Applied project marketing insights in pursuing for procurement contracts

Siirretty Doriast

Liikunnan vaikutukset tyypin 1 diabetespotilaiden sydän- ja verenkiertoelimistöön

Tyypin 1 diabetekseen (T1D) liittyy korostunut sydän- ja verenkiertoelimistön sairastavuus, jonka ennaltaehkäisyn ja hoidon osaksi yleisesti suositellaan säännöllistä liikuntaa. Liikunnan vaikutuksia T1D-potilaiden sydän- ja verenkiertoelimistöön ja -sairastavuuteen on kuitenkin tutkittu vähän niin havainnoivien seurantatutkimusten, satunnaistettujen kontrolloitujen interventiotutkimusten kuin kokeellisten mekanististen tutkimustenkin osalta, ja tähänastiset tutkimuslöydökset ovat osittain ristiriitaisia. Jonkin verran on näyttöä siitä, että erityisesti korkeaintensiteettinen liikunta olisi T1D-potilaiden sydän- ja verenkiertoelimistön kannalta erityisen suotuista. Tutkimusta liikunnan vaikutuksista ja optimaalisista ominaisuuksista tässä potilasryhmässä kaivataan kuitenkin yleisesti lisää

Legal Aid in Finland

The chapter describes and analyses civil legal aid in Finland. It gives a brief introduction to the history and development of the Finnish legal aid scheme, a detailed description of the current system and its functioning, and the relation to the welfare state. Third sector legal aid initiatives and legal aid policy are also discussed. In general, the Finnish system is notable for its reliance on public legal aid offices and liberal eligibility criteria. The public legal aid offices are supplemented by judicare lawyers, in a mixed legal aid model. The model gives access to legal assistance in a holistic and quasi-universal way. However, also the Finnish model is challenged by issues such as funding cuts and critique of lacking independence. Current developments of the scheme strive to meet these challenges, by implementing new measures such as e-services and other modern legal aid approaches. © The Author(s) 2018.The chapter describes and analyses civil legal aid in Finland. It gives a brief introduction to the history and development of the Finnish legal aid scheme, a detailed description of the current system and its functioning, and the relation to the welfare state. Third sector legal aid initiatives and legal aid policy are also discussed. In general, the Finnish system is notable for its reliance on public legal aid offices and liberal eligibility criteria. The public legal aid offices are supplemented by judicare lawyers, in a mixed legal aid model. The model gives access to legal assistance in a holistic and quasi-universal way. However, also the Finnish model is challenged by issues such as funding cuts and critique of lacking independence. Current developments of the scheme strive to meet these challenges, by implementing new measures such as e-services and other modern legal aid approaches. © The Author(s) 2018.Peer reviewe

Technology Majors' Methodology Education : Comparing Approaches from Two Courses

The National Defense University (NDU) trains officers to develop their academic and professional skills. To accomplish this, the university offers two mandatory courses on methodological training for military technology students for master level education. The first course was theoretically oriented, and the second course was practically oriented. These both master-level methodology courses emphasize practice oriented mathematical skills, which officers use in their operative decision-making and statistical analysis. This study focuses on student-centered learning methodologies linked to teachers’ observations from current and previous course implementations. Results in this study described the outcome from the first run of the revised curriculum. We collected data from students’ course reports and the university’s standard student evaluation of teaching (SET). According to the SET, the course 2 which was practically oriented course, where groups worked on more significant projects gained higher value among students. In conclusion, we recommend that teachers continue using student-centered learning methodologies to technical students as much as possible. Theoretically underscored courses should also contain more practical examples

Nuorten vakavan väkivallan muutos ja teonpiirteet 2002-2010

Tutkielma tarkastelee poliisin tietoon tullutta nuorten vakavaa väkivaltaa vuosina 2002–2010. Kohteena ovat 18–20-vuotiaat nuoret, sillä tässä ikäryhmässä vakava väkivalta on yleisempää kuin muilla ikäryhmillä. Tutkielma kuvaa nuorten vakavan väkivallan määrää, trendejä ja piirteitä. Poliisiasiantietojärjestelmästä (PATJA) on poimittu törkeät pahoinpitelyt, henkirikoksen yritykset ja henkirikokset. Tästä alkuperäisaineistosta on muodostettu kolme erillistä aineistoa, joista kaksi ensimmäistä on kokonaisaineistoja: juttupohjainen aineisto (N=2278) ja epäiltypohjainen aineisto (N=2653). Kolmas on teonpiirreaineisto (N=286), joka on kolme tarkasteluvuotta sisältävä satunnaisotannalla poimittu näyte. Aineistojen avulla rikoksia ja niiden kehitystä tutkitaan kolmesta eri näkökulmasta: (1) kokonaismäärällisesti, (2) sosiodemografisten piirteiden mukaan ja (3) teonpiirteiden mukaan. Tutkielma yhdistelee määrällistä (deskriptiivinen ote) ja laadullista aineistoa (sisällönerittely). Aineiston analyysi on määrällinen. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, onko nuorten vakava väkivalta muuttunut 2000-luvulla ja minkälaisia nuorten vakavan väkivallan teonpiirteet ovat. Lisäksi, mikäli poliisin tietoon tulleessa nuorten vakavassa väkivallassa havaitaan muutoksia, tutkielma selvittää, mihin osaryhmiin ne paikallistuvat. Aineistoa disaggregoimalla selitetään aggregaattitasoisen rikollisuusrakenteen muutoksia täsmentämällä niiden sijaintia tekijä-, uhri- ja teonpiirrerakenteessa. Kyseessä on rikosrakenteen erittely, josta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä yksilötasolla rikosalttiutta selittäviin tekijöihin. Jotta tutkimus erittelisi myös sitä, minkälaisia yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä syitä väkivallan taustalla on nähty olevan, tulokset on kytketty sosiologisen kriminologian tärkeimpiin teorioihin: paineteoriaan, kontrolliteoriaan, oppimisteoriaan, leimautumisteoriaan ja rutiinitoimintojen teoriaan. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat, että poliisin tietoon tullut nuorten vakava väkivalta kääntyi laskuun 2000-luvun lopulla kahden korkeamman tason rikosvuoden jälkeen. Muutos ei ainoastaan paikallistunut rikosten ja niistä epäiltyjen määrän vähenemiseen, vaan myös teonpiirteissä tapahtui muutoksia. Tulosten mukaan erityisesti kantaväestön miesten julkisella paikalla tapahtuva väkivalta väheni. Väkivalta tuntemattomien taholta väheni ja yleisimmin väkivalta tapahtuu nyt yksityisasunnossa tutun, ystävän tai ryyppykaverin toimesta. Väkivalta on muuttunut myös lievempään suuntaan. Teräaseiden käyttö väkivallan välineenä on vähentynyt (ovat silti edelleen yleisin tekoväline) ja ilman välinettä tehty väkivalta on suhteessa kasvanut. Näin ollen vakavan väkivallan vammoissa on tapahtunut myös lievenemistä. Väkivallan väheneminen keskittyi asukasluvultaan suurimpiin maakuntiin. Tutkimuksen päätulokset voidaan kytkeä erityisesti rutiinitoimintojen teoriaan, jossa kolme rikoksen tapahtumisella asetetaan kolme ehtoa. Nämä ehdot (1) motivoitunut tekijä, (2) sopiva uhri ja (3) valvomaton tila täyttyvät nykyään paremmin toisilleen tuttujen henkilöiden kesken yksityisillä paikoilla. Vakavan väkivallan vähenemisestä huolimatta väkivallassa tapahtuneet teonpiirteiden muutokset ovat muuttaneet nuorten väkivaltaa enemmän perinteisen suomalaisen vakavan väkivaltarikollisuuden suuntaan. Tuloksissa näkyy myös piirteitä itsekontrolliteoriasta, sillä väkivalta on usein tilannesidonnaista, spontaania ja impulsiivista. Syitä nuorten väkivallan muutoksiin on etsitty myös nuorten syrjäytymisen ja siihen johtavien syiden kannalta. Väkivalta nähdään yhä useammin kasautuvan sille ryhmälle nuoria, joilla on jo valmiiksi ongelmia elämänhallinnassa

Vegetation in 3D rendering

Tässä kandidaatintyössä käydään läpi 3D-mallintamisen ja -renderöinnin perusteita sekä syvennytään kasvien 3D-mallintamiseen ja vertaillaan eri tavoin mallinnettujen ja teksturoitujen 3D-mäntyobjektien renderöintiä. Tavoitteena on perehdyttää lukija tietokoneavusteisten kuvien luomisen perusteisiin ja antaa ymmärrystä 3D-mallinnetun kasvin lehtien ja neulasten mallinnuksessa ja teksturoinnissa olevien vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutuksiin tietokoneen resurssien käytössä sekä renderöitävän kuvan prosessointiajassa. Vertailuun valittiin muuttujiksi objektin geometria sekä tekstuurin läpinäkyvyyden käyttö. Vertailussa havaittiin, että objektin geometriassa käytettyjen polygonien määrä on verrannollinen objektin käsittelyssä vaadittuun työmuistiin. Havaittiin myös, että läpinäkyvyyttä käyttäen voidaan luoda polygonimääriltään pieniä objekteja, mutta niiden renderöinti vie havaintojen perusteella pidempään kuin objektien, joissa läpinäkyvyyttä ei ole käytetty. Kandidaatintyössä tehdyt havainnot toimivat avauksena aiheen jatkotutkimustarpeelle, jolla pyritään laajentamaan ymmärrystä kasvien 3D-renderöintiin vaikuttavista tekijöistä. Lisätutkimuksen avulla pystytään luomaan maisema-arkkitehtien, arkkitehtien sekä visualisointikuvien tekijöiden kannalta entistä paremmin optimoituja objekteja, joita voidaan käyttää suunnitteluprosessin tukena, sekä sujuvan ja vaikuttavan viestinnän välineenä

Oxygen Delivery and Utilization during Acute Dynamic Exercise : Effects of Polycystic Ovary Syndrome, Type 1 Diabetes, and Exercise Training

Oxygen Delivery and Utilization during Acute Dynamic Exercise: Effects of Polycystic Ovary Syndrome, Type 1 Diabetes, and Exercise Training Cardiovascular risk is increased in polycystic ovary syndrome (PCOS) and type 1 diabetes (T1D). Peak pulmonary O2 uptake (V̇O2peak) is a strong and independent predictor of cardiovascular risk. This thesis aimed at studying O2 delivery and utilization (i.e., integrated components of V̇O2 response to exercise) during acute dynamic exercise in healthy individuals and individuals with PCOS or T1D. The adaptations induced by long-term exercise training were also examined in individuals with and without T1D. Data on 22 healthy adult men (Study I), 15 adult overweight or obese women with and 15 without PCOS (Study II), seven adult men with and 10 without T1D (Study III), and eight adult men with and eight without T1D (Study IV) were analyzed. The groups were matched for age, anthropometry, and leisure-time physical activity (II, III) or baseline V̇O2peak (IV). PCOS women and men with T1D had no clinically overt cardiovascular disease. The subjects performed maximal incremental treadmill (I) or cycling (II-IV) exercise tests, and in Study IV the subjects did so both before and after a 1-year individualized exercise training intervention. Alveolar gas exchange (I-IV), arterial O2 saturation (I-IV), heart rate (I-IV), cardiac pump function (II, III), and active leg muscle deoxygenation (I, III, IV) and blood flow (III) (near-infrared spectroscopy [NIRS]), were monitored during the exercise tests. In Study IV, peak O2 pulse was calculated to reflect cardiac pump function. Blood volume (III), hemoglobin concentration (I-IV), and glycosylated hemoglobin A1c (III, IV) were determined. Reduced V̇O2peak, reduced peak systemic O2 extraction, and a pronounced cardiac response to increasing V̇O2 but otherwise intact systemic O2 delivery were observed in overweight and obese PCOS women. Reduced peak cardiac pump function, being associated with reduced blood volume, and independently deteriorated peak active leg muscle blood flow led to reduced V̇O2peak and were suggested to be associated with glycosylated hemoglobin A1c in men with T1D. The 1-year training intervention improved V̇O2peak and peak O2 pulse similarly in men with and without T1D but did not affect NIRS-derived local active muscle O2 extraction or glycosylated hemoglobin A1c in men with T1D. The associations between training dose and responses were consistent in healthy men but not in men with T1D. This thesis provides novel information on PCOS- and T1D-related early signs of subclinical cardiovascular dysfunction and leads future multi-disciplinary research to identify more detailed mechanisms behind and the clinical significance of the findings.Sydän- ja verenkiertosairauksien varhaisten ennusmerkkien etsintää liikunnan avulla Väitöstutkimuksessani havaitsimme munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome PCOS)- ja tyypin 1 diabetes (T1D) -potilailla alentuneen maksimaalisen hapenottokyvyn. Havaitsimme myös, että pitkäaikainen liikuntaharjoittelu parantaa T1D-potilaiden maksimaalista hapenottokykyä ja sydämen pumppaustoimintaa mutta ei heidän luustolihaksen mikroverenkierron häiriöitä eikä pitkäaikaista verensokeritasapainoa. Sydän- ja verenkiertosairauksien riski on kohonnut PCOS:ssä ja T1D:ssa. Sydän- ja verenkiertosairauksien riskiä ennustaa vahvasti ja itsenäisesti maksimaalinen hapenottokyky, joka kuvaa hengitys-, sydän- ja verenkiertoelimistön sekä luustolihasten toiminnallista kapasiteettia. Maksimaalinen hapenottokyky ja sen osatekijöitä voidaan mitata nousujohteisen maksimaalisen kuormituksen aikana. Väitöstutkimuksessani tutkimme hapenottokyvyn eri osatekijöiden käyttäytymistä akuutin fyysisen kuormituksen aikana sekä PCOS- ja T1D potilailla että terveillä verrokeilla. Tutkimme myös vuoden mittaisen liikuntaharjoittelun vaikutuksia T1D-potilaisiin ja terveisiin verrokkeihin. Tulostemme mukaan PCOS-potilaiden alentuneen maksimaalisen hapenottokyvyn taustalla ei ole heikentynyt sydämen pumppaustoiminta vaan hapenkulutusta alentavat muutokset happea käyttävissä kudoksissa, erityisesti luustolihaksissa. T1D-potilaiden alentuneen maksimaalisen hapenottokyvyn taustalta havaitsimme alentuneen veritilavuuden ja siten alentuneen sydämen pumppaustoiminnan. Havaitsimme myös T1D-potilaiden työskentelevän luustolihaksen maksimaalisen mikroverenvirtauksen alentuneeksi sydämen toiminnasta riippumattomasti. Mitä huonompi verensokeritasapaino T1D-potilailla oli, sitä enemmän tarkastelemamme osatekijät maksimaalista hapenottokykyä heillä rajoittivat. Maksimaalinen hapenottokyky ja sydämen pumppaustoimintaa kuvaavat muuttujat paranivat liikuntaharjoittelun myötä T1D-potilailla samassa määrin kuin terveillä verrokeilla, mutta aktiivisen luustolihaksen mikroverenkierto ja pitkäaikainen verensokeritasapaino eivät. Liikuntaharjoittelun annoksen ja vasteiden välillä oli johdonmukainen suhde terveillä verrokkeilla mutta ei T1D-potilailla; T1D-potilaan liikuntaharjoittelun tulleekin olla yksilöllisesti erityisen räätälöityä suotuisien vasteiden aikaansaamiseksi. Väitöstutkimukseni antaa lisätietoa PCOS:ään ja T1D:een liittyvistä sydän- ja verenkiertosairauksien varhaisista ennusmerkeistä ja ohjaa tulevaisuuden poikkitieteellistä tutkimusta tunnistamaan niiden yksityiskohtaisempia mekanismeja, kliinistä merkittävyyttä ja hoitoa