Matching in thin labour markets: panel data evidence from Finland, 1991-2002

The matching function that postulates a relationship between the flow of new matches and stock of job seekers and vacancies has attracted considerable attention, both theoretical and empirical during the last decade. In this paper the properties of a matching function are examined by using a large panel data set from Finland. The data has a high frequency and it is highly disaggregated, comprising monthly data on 174 work-to-travel areas from a 12-year period between January 1991 and August 2002. We test for density effects, i.e. the importance of the size of markets on matching efficiency. The robustness and importance of our empirical findings are guaranteed by the quality of data. First the data allows us to model matching functions for two different measures of endogenous variables, namely total matches and total outflow from unemployment. Second, we can measure job seekers by their origin, i.e. whether they are unemployed, employed or outside of the labour force. We can thus construct matching models where the measure of job matches and the pool of job searchers are consistent with each other. Third, the data includes information on the composition of the registered job seekers, including age, sex and the share of short- and long-term unemployment. These controls provide interesting information on possible differences in matching rates by these groups.

Vankiloiden valvontahenkilökunnan työtyytyväisyystutkimus 2017

Opinnäytetyön tarkoitus oli kerätä tutkimusaineistoa työtyytyväisyystytkimuksesta, joka oli suunnattu Rikosseuraamusalan operatiivista valvontatyötä tekeville virkamiehille. Työtyytyväisyystutkimuksella mitataan vartijoiden, ohjaaja/vartijoiden sekä rikosseuraamusesimiesten työtyytyväisyyttä, työhyvinvointia ja työmotivaatiota. Työtyytyväisyystutkimus 2017 peilaa vuonna 2016 VVL:n teettämään ja Työterveyslaitoksen tutkijan Tarja Hakolan tekemään työaikakyselytutkimukseen. Laajensimme omaa tutkimustamme koskemaan yleisesti työhyvinvointia, koska näemme, että sille oli selkeästi ajallinen tilaus. Rikosseuraamusala on ollut yli kymmenen vuoden ajan rajujen muutosten kourissa. Jatkuvat supistukset ja epävarmuus työpaikan säilymisestä ovat tuoneet työssäjaksamiseen suuria haasteita. Työtyytyväisyystutkimukselle oli juuri nyt otollinen aika, sillä Rikosseuraamuslaitos on viemässä läpi suuria muutoksia, joiden vaikutus jaksotyötä tekeville virkamiehille on merkittävä. Rikosseuraamusalan työtyytyväisyystutkimus 2017 tuo julki henkilökunnan tahtotilaa ja sitä, kuinka heitä tulisi osallistaa päätöksenteossa. Tutkimusmenetelminä käytimme alan kirjallisuutta sekä kyselylomaketta, joka lähetettiin vankiloiden kirjaamojen kautta (valvonta)henkilökunnalle. Kysely tehtiin Laurean elomakkeelle, joka sopi tarkoitukseemme mainiosti. Valitsimme kyselyiden vastaanottajiksi 13 vankilaa koko Suomen vankilaverkostosta. Kysely oli varsin kattava, sillä Suomessa on kaikkiaan 26 vankilaa mukaan lukien avovankilat. Mainostimme tutkimustamme myös vartijoiden omassa suljetussa Facebook-ryhmässä. Sitä kautta tieto kyselystä levisi jokaiseen laitokseen ja saimme pyyntöjä lähettää kyselyitä myös useampaankin laitokseen. Lopulta olimme lähettäneet kyselyn 17 laitokseen ja sen lisäksi laitoimme vastauslinkin myös Facebook-sivustolle. Vastauksia kyselyymme saimme 249 kpl, mitä pidimme erittäin hyvänä. Kyselylomake oli runsas ja kattava sekä se sisälsi erilaisia monivalintakysymyksiä sekä vapaakenttäosioita. Työtyytyväisyystutkimus 2017 toi esiin selkeästi jaksotyötä tekevän henkilökunnan väsymys- ja turhautuneisuustilan vallitseviin oloihin. Henkilökunta toivoo ja vaatii, että heitä osallistettaisiin ja kuunneltaisiin enemmän muutoksia valmisteltaessa. Opinnäytetyön lopuksi pohdimme tuloksia ja annamme kehittämisehdotuksia. Työtyytyväisyystutkimus on tutkimus- ja kehittämistyö Rikosseuraamusalalle.The aim of the thesis was to collect research material from a job satisfaction survey aimed at officials in Criminal Sanctions work. The job satisfaction survey measures job satisfaction, well-being at work, and job motivation of guards, guard/instructors and Senior Criminal Sanctions Officials. The Job Satisfaction Survey 2017 mirrors the survey conducted in 2016 by Tarja Hakola (researcher at the Finnish Institute of Occupational Health), commissioned by VVL (Finnish Prison Officers’ Union). We expanded our research to cover well-being at work, as we saw a timely need for it. For more than ten years, the Criminal Sanctions Institute has been under dramatic changes. Continued contractions and uncertainty about job preservation have brought major challenges to work. It was the right time for the job satisfaction survey, because the Criminal Sanctions Institution is undergoing major changes that have an impact on the number of officials. The Job Satisfaction Survey 2017 outlines the staff's intentions and how to involve them in decision-making. As a research method, we used the literature in the field and a questionnaire sent to the staff in prisons. The questionnaire was made on Laurea's e-form, which was perfect for our purpose. We chose 13 prisons as recipients from the entire prison network in Finland. The survey was quite comprehensive, as there are a total of 26 prisons in Finland including open institutes. We also promoted our investigation in the guards' own closed Facebook group, which is why information about the survey spread to every facility and we received requests to send the questionnaire to more facilities. Eventually, we had sent the survey to 17 prisons and we also put a reply link on Facebook. In response to our questionnaire we received 249 answers, which we considered a very good amount. The questionnaire was generous and comprehensive, including multiple choice questions. The Job Satisfaction Survey 2017 clearly highlighted the state of tiredness and frustration of staff working on periodic work. The staff hopes and demands that they be involved and listened to when making more changes. At the end of the thesis, we discuss the results and provide suggestions for improvement. The Job Satisfaction Survey is a research and development work for the Criminal Sanctions Institute

Matching in thin labour markets: panel data evidence from Finland, 1991-2002

The matching function that postulates a relationship between the flow of new matches and stock of job seekers and vacancies has attracted considerable attention, both theoretical and empirical during the last decade. In this paper the properties of a matching function are examined by using a large panel data set from Finland. The data has a high frequency and it is highly disaggregated, comprising monthly data on 174 work-to-travel areas from a 12-year period between January 1991 and August 2002. We test for density effects, i.e. the importance of the size of markets on matching efficiency. The robustness and importance of our empirical findings are guaranteed by the quality of data. First the data allows us to model matching functions for two different measures of endogenous variables, namely total matches and total outflow from unemployment. Second, we can measure job seekers by their origin, i.e. whether they are unemployed, employed or outside of the labour force. We can thus construct matching models where the measure of job matches and the pool of job searchers are consistent with each other. Third, the data includes information on the composition of the registered job seekers, including age, sex and the share of short- and long-term unemployment. These controls provide interesting information on possible differences in matching rates by these groups

Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviämiseen

Tämän valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) määrärahalla toteutetun omaishoitoa tarkastelevan selvityksen ovat laatineet yhteistyössä Kuntoutussäätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto. Selvityksen ensimmäisenä päätavoitteena oli selvittää, millaiset tukitoimet auttavat omaishoitajia selviytymään tehtävässään. Toisena päätavoitteena oli selvittää, millaisia hoivavapaajärjestelmiä länsieurooppalaisissa maissa (erityisesti Ruotsissa) on käytössä ja millaisia kokemuksia niistä on saatu, sekä arvioida niiden soveltuvuutta Suomeen. Selvitystä varten kerättiin aineistoa tekemällä aihetta koskeva kirjallisuuskatsaus, haastattelemalla asiantuntijoita ja järjestötoimijoita, järjestämällä heille keskustelutyöpaja sekä toteuttamalla hoivavapaaseen liittyen tutustumis- ja aineistonkeruumatka Tukholmaan. Lisäksi toteutettiin taloudellinen tarkastelu. Selvityksen tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten kuvaa siitä, että omaishoitajien ja hoidettavien tilanteet ja tarpeet vaihtelevat suuresti. Keskeinen tulos on omaishoitotilanteiden monimuotoisuudesta johtuva tarve räätälöityihin tukitoimiin. Omaishoitoon liittyvät oikeudet, tukitoimet ja palvelut ovat myös monin tavoin sidoksissa toisiinsa. Tilanteiden suuren kirjon vuoksi tukitoimet voivat olla vaikuttavia ja kustannus-vaikuttavia vain räätälöityinä sekä omaishoitajalle että omaishoitajan hoidettavalle. Taloudellisessa tarkastelussa kuvattiin erilaisten omaishoitoperheiden, myös työssä käyvien tarvitsemaa tukea ja palveluja ja arvioitiin tuen ja palvelujen kustannuksia. Julkisen sektorin näkökulmasta omaishoidon kustannukset ovat vahvasti tuettunakin selvästi kodin ulkopuolisen ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia alhaisemmat. Selvityksessä luonnosteltiin malli lyhyehköstä hoivavapaasta ja hoivavapaakorvauksesta, joka etuutena muistuttaisi erityishoitoraha

Vankien kokemuksia rangaistusajan suunnitelman teosta sekä sijoitteluprosessista Etelä-Suomen aluevankilassa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka vangit kokevat rangaistusajan suunnitelman teon. Samalla selvitin, mitä mieltä vangit ovat sijoittajayksikössä olemisesta. Tärkeintä oli, että vangit saivat oman mielipiteensä esiin ja äänensä kuuluville.Ehdotus työn aiheeksi tuli sijoittajayksikön henkilökunnalta. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla sijoittelussa olleita vankeja. Dokumentoin vankien kertomukset nauhalle ja siitä paperille. Lopulliseen työhön tulikin paljon suoria lainauksia, jotta vankien kokemukset tulisivat autenttisesti esiin. Tutkimuksen alussa kerron hieman organisaatiomuutoksesta sekä aiheen valinnasta.Teoriaosassa kerron sosiaalisen oppimisen teoriasta, rangaistusajan suunnitelmasta sekä kriminogeenisistä tekijöistä. Teoriaosuuden jälkeen kerron tutkimuksen toteutuksesta kuten haastatteluista sekä aineiston keruusta. Tutkimustulokset esitän teemoittain ja olen kirjoittanut paljon suoria lainauksia vastauksiin. Se, millaisia ilmauksia ja sanoja vangit käyttivät, kertoo siitä tunnetilasta, jolla he haastatteluun suhtautuivat. Mielestäni tutkimuksen tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Vangit suhtautuivat myönteisesti haastatteluuni ja kertoivat mielipiteensä avoimesti. He toivat esiin niin kritiikkiä kuin positiivisia asioitakin. Toivon, että työni antaa rangaistusajan suunnitelmia tekeville ja arviointikeskuksissa työskenteleville mahdollisia kehittämisideoita. Tutkimustulosten mukaan vangit suhtautuvat positiivisesti sekä ymmärtäväisesti uudistuksiin. Osittain he olivat jopa toiveikkaita sen tuomiin mahdollisuuksiin. Negatiivisina asioina esiin tulivat osastolla olo ja toimettomuus sekä puutteellinen tiedonkulku. Tämän tutkimuksen pohjalta olisi hyvä tehdä myöhemmin jatkotutkimusta siitä, miten rangaistusajan suunnitelmat toteutuvat eri vankiloissa ja toteutuuko moniammatillinen yhteistyö sekä suunnitelmallinen täytäntöönpano.The Prisoners Experiences on the prison Sentence Plan and Being in Replacement Unit in Southern Finland Region The purpose of this thesis was to find out prisoners experiences of the sentence planning process and how they felt about being in the placement unit. The main reason was to let the prisoners tell their opinion and to get their voice out. Suggestion for this thesis came from the Assessment Centre´s personnel. This study is qualitative and the research material has been collected by intervieing the prisoners during their placement process. I documented the answers on paper and in the final thesis there are lots of direct quotations so that their opinions would come out as authentic as possible. At the beginning of the study I will tell a little about the organisational change and sentence plan in general. The theoretical framework deals with the sentence plan more closely, how it has been done and about the factors that influences recidivism. After the theory part I tell how the study was implemented. The results are presented by the theme and there are many quotations in the answers. The statements and used words inform about the atmosphere how they relate to the interviews. In my opinion the objectives of the study and purpose came true as planned. Prisoners related positively to my interviews and told openly their opinions. They brought out both negative and positive sides on things. I hope this study gives some ideas to develop methods for those who work in Assessment Centres. This study gives topics for further research on how the sentence plans have come true in different prisons, and if the multiprofessional co-operation and planned enforcement of sentences are realized

Infrahankkeen tietomallipohjaisen kustannuslaskennan edellytykset ja kustannusarvion luotettavuuden mittaaminen

Infrarakentamisessa tietomallinnus on lisääntynyt, mutta määrä- ja kustannuslaskentaa tehdään vielä paljon poikkileikkausperusteisesti. Tässä työssä selvitettiin, onko infrarakentamisen suunnittelussa mahdollista siirtyä tietomallipohjaiseen määrä- ja kustannuslaskentaan käytettävissä olevilla työkaluilla, ja mitkä ovat tietomallipohjaisen kustannuslaskennan edellytykset. Työn tilaajana toimi Finnmap Infra Oy. Työssä tarkasteltiin määrä- ja kustannuslaskentaa suunnittelukonsultin näkökulmasta suunnitteluvaiheeseen keskittyen. Suunnittelujärjestelmänä käytössä oli Bentley Systems Inc:n PowerCivil for Finland V8i SS4 ja kustannuslaskennan palveluna Rapal Oy:n Fore. Työssä tutkittiin lisäksi suunnitteluvaiheen rakennuskustannusarvion luotettavuutta ja mahdollisuutta kuvata sitä mittarin avulla. Tutkimuksen teoriapohja etsittiin kirjallisuustutkimuksen avulla sekä internetlähteistä, minkä lisäksi työssä tutkittiin testiprojektin avulla suunnittelujärjestelmän toimintoja. Tämän ohella yrityksen kehitystarpeita kartoitettiin teemahaastatteluin ja rakennuskustannusarvioon vaikuttavia luotettavuustekijöitä kerättiin mittarin taustatiedoiksi tilaajayrityksen sisäisesti yhteiskehittelynä. Työn tärkeimpinä tuloksina saatiin tietoa suunnittelujärjestelmän tarjoamista määrälaskentatyökalujen mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä listaus tietomallipohjaisen kustannuslaskennan kehitystarpeista. Työssä todettiin, että kehitystyötä täytyy tehdä niin suunnittelujärjestelmän ja kustannustietopalvelun toimittajien puolesta kuin Finnmap Infra Oy:n sisäisestikin. Lisäksi työn tuloksena kehitettiin suunnitteluvaiheen rakennuskustannusarvion luotettavuuden mittari tilaajayrityksen käyttöön. Mittarin avulla saadaan luokitus rakennuskustannusarvion luotettavuudelle työssä koottujen kustannusarvion luotettavuustekijöiden pohjalta. Mittarin avulla voidaan myös kirjata kustannusarvion luotettavuuteen liittymät poikkeamat ja huomiot sekä viestiä ne hankkeen muille osapuolille tai myöhempiin suunnitteluvaiheisiin.Information modeling has become more common in infrastructural engineering, but quantity surveying and cost assessment are still done by using the average end area method. The aim of the thesis was to research the possibilities of proceeding towards model-based quantity surveying and cost assessment using the currently available tools and to find out the requirements for information model-based cost assessment. The thesis was commissioned by Finnmap Infra Oy. Quantity surveying and cost assessment were examined from the point of view of a consulting company specialized in infrastructural engineering and the thesis focused on the design phase of an infrastructural construction project. The engineering software used in the thesis was PowerCivil for Finland V8i SS4 by Bentley Systems Inc. The cost management service researched during this project was Fore by Rapal Oy. In addition to cost assessment, the possibility of measuring the reliability of a construction cost estimate in a design stage was researched. The theory in the thesis was based on literature review and internet sources. Also theme interview was used to find out the development needs regarding model-based cost management. Co-creation method was used in order to gather information on factors that affect the reliability of a construction cost estimate. One of the main outcomes of the thesis was the knowledge attained on the possibilities and limitations of the quantity surveying tools provided in the engineering software. Also a report on development needs for model-based cost assessment was done. It was stated that the development needs concern both the engineering software provider and the cost management service as well as Finnmap Infra Oy. In addition as a result of the thesis an indicator for the reliability of the construction cost estimate in the design phase was developed for the use of the commissioner. With the indicator it is possible to grade the reliability of the construction cost estimate based on the factors of reliability. The indicator also enables the anomalies of the cost estimate reliability to be documented and communicated to the other parties or to the later phases of the project

Tampereen kaupungin lähiliikuntapaikkojen verkosto ja niiden palvelutaso - Peltovainionpuiston lähiliikuntapaikan suunnittelu

Tampereella kaupungin asettama tavoite parantaa palveluverkkoa lähiliikuntapaikkojen osalta synnytti tarpeen kehittää lähiliikuntapaikkojen verkostoa. Opinnäytetyön tavoite on määritellä Tampereen kantakaupungin alueelle lähiliikuntapaikkojen verkosto ja sen palvelutaso kunkin lähiliikuntapaikan osalta. Lähiliikuntapaikkojen verkosto pohjautuu aiempiin Tampereen kaupungin laatimiin strategioihin ja selvityksiin, kuten vuosille 2005–2014 laadittuun viheralueohjelmaan sekä 2009 julkaistuun Palveluverkon kehittämissuunnitelmaan. Työssä on lisäksi sovellettu teoriaa muun muassa asuinaluesuunnittelun, palveluverkostojen muodostamisen sekä muiden Suomen kaupunkien suunnitteluorganisaatioiden laatimien selvitysten pohjalta. Työn alussa käsitellään verkostojen muodostamista ja lähiliikuntapaikkojen palvelutasoon vaikuttavia asioita. Työn keskeisin osa esittelee Tampereen kaupungille esitetyn lähiliikuntapaikkojen verkoston ja sen palvelutason kohteittain. Työn lopuksi käsitellään esimerkkikohteena Peltovainion-puiston lähiliikuntapaikan yleissuunnitelman laatimista ja sen taustaa. Tässä opinnäytetyössä käsitellään koko lähiliikuntapaikan suunnittelun kaari kaupunkirakennetta tutkivasta selvitysvaiheesta yksittäisen lähiliikuntapaikan yleissuunnitelmaksi. Opinnäytetyö on palveluverkoston lähiliikunnan selvitystyötä esittelevä kokonaisuus ja vastaavia verkostoja suunnittelevien hyödynnettävissä.The city of Tampere set an aim to increase the number of neighbourhood sports facilities. This led to the realization that a neighbourhood sports fa-cility network is needed. The aim of this bachelor’s thesis is to define a network for neighbourhood sports facilities and the standard of service for each individual park covering the downtown area of Tampere. The neighbourhood sports facility network is based on previous strategies and studies made by the city of Tampere. The Theoretical context is derived, among other things, from the principles of residential planning, environmental psychology and similar studies made by other municipalities in Finland. The beginning of the thesis covers the theoretical background of planning a network and the matters concerning the standard of service of neighbourhood sports facilities. The central part of the thesis covers the neighbourhood sports facility network and the standard of service planned for the city of Tampere location by location. The last part of this thesis introduces a neighbourhood sports facility general plan of Peltovainio park in Tampere. This thesis covers the whole process of planning a neighbourhood sports facility network for a municipality and can be utilized by those planning a similar network

Wounded : Psychosocial and existential coping of Finnish women diagnosed with breast cancer

Tutkimuksessa selvitettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla rintasyöpään sairastuneiden naisten elämänhallintaa. Tavoitteena oli tarkastella naisten elämänhallintaa ja elämän merkityksellisyyden rakentamista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui uskonnollisen elämänhallinnan ja merkityksen annon käsitteistä. Aineistoksi kerättiin 10 teemahaastattelua. Haastateltavat olivat 34–68-vuotiaita. Analyysissa rakentui kuusi pääluokkaa: ulkoinen tuki, itsensä toteuttaminen, psyykkinen työskentely, sairauden selittäminen, elämän rajallisuuden kohtaaminen ja toivon vahvistaminen. Kokoavaksi käsitteeksi muodostui rintasyöpään sairastuneiden naisten psykososiaalinen ja eksistentiaalinen elämänhallinta. Ulkoinen tuki muodostui läheisten, työyhteisön ja vertaistuen sosiaalisesta tuesta sekä ammattihenkilöstön tuesta. Itsensä toteuttaminen muodostui omaa toimijuutta ja pystyvyyttä edistävistä keinoista. Psyykkisellä työskentelyllä eli ajattelu- ja suhtautumistavoilla pyrittiin säilyttämään tilanteessa mahdollisimman hyvä psyykkinen tasapaino. Usein sairastumiselle pyrittiin löytämään jokin syy. Syyn etsiminen taustalla oli tarve ymmärtää ja selittää kokemusta. Keskeinen kokemus kuitenkin oli, ettei sairastuminen ole omassa hallinnassa. Rintasyöpä pakotti kohtaamaan ja pohtimaan myös omaa kuolevaisuutta. Kuolemaan valmistauduttiin myös erilaisilla käytännönjärjestelyillä. Kuoleman jälkeinen elämä jossain muodossa nähtiin mahdollisena. Elämän merkityksellisyyttä säilytettiin vahvistamalla toivoa. Sitä loi luottamus hoitoihin, kokemus, ettei ole ainoa sairastunut sekä normaaliin arkeen suuntautuminen. Toivoa lujitti myös itsetunnon tietoinen vahvistamisen sekä kokemus sisäisestä vahvuudesta. Tutkimus osoittaa, että psykososiaalinen ja eksistentiaalinen elämänhallinta muodostuu spiritualiteetin ja sekulaarin jatkumolla, kun taas uskonnon rooli ja merkitys on vähäinen. Myös merkityksen anto -prosessi tapahtuu tällä jatkumolla, jossa psykososiaalisen ja eksistentiaalisen elämänhallinnan tuloksena muodostuu kokemus elämän merkityksellisyydestä. Tutkimus avaa näköaloja terveydenhuollon toimijoille rintasyöpään sairastuneen kokemuksiin ja siihen, miten häntä voisi tukea vahvistamalla hänen omia elämänhallinnan keinojaan. Myös kirkon tekemää auttavan kohtaamisen työtä tulisi tehdä tunnetummaksi ja helpommin tavoitettavammaksi potilaiden ja hoitohenkilökunnan keskuudessa

PYÖREÄN PÖYDÄN SENIORIT – PÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KOTONA ASUVILLE IKÄIHMISILLE

Ikääntyvien määrä kasvaa koko ajan ja yhä useampi heistä asuu itsenäisesti kotihoidon tukemana. Tämä luo kehittämistarvetta palvelujärjestelmään ja palveluihin, joiden tulee tukea ja turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen. Ikääntyneen, päiväkuntoutuksen ulkopuolelle toimintakykynsä vuoksi jäävän yksilön sosiaaliset kontaktit voivat olla uhattuna. Laadukkaan ja sisällöltään rikkaan elämän tarjoaminen edistää toimintakykyä ja mahdollistaa ikääntyneen itsenäisen asumisen sekä monipuolisen arjen. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tukea ja lisätä kotona itsenäisesti asuvien ikäihmisten sosiaalisia kontakteja, yhteisöllisyyttä ja toimintakykyä. Toiminnan ajatuksena oli muodostaa asukkaille rutiiniksi tavata tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan yhteisessä tilassa. Säännöllisillä, samaan viikonpäivään ja kellonaikaan sijoittuvilla tapaamisilla pyrittiin lisäämään asukkaiden yhteisöllisyyttä, lievittämään yksinäisyyden tunteita ja helpottamaan muistisairaiden ikäihmisten arjen jäsentämistä. Kokoamamme ryhmän nimeksi annettiin Pyöreän pöydän seniorit. Työn tuloksena syntyi senioriasuntojen yhteyteen lähelle ikäihmistä kehitetty psykososiaaliseen ryhmätoimintaan nojautuva päivätoiminta. Kehitettävää toimintaa voisi laajentaa myös muihin samankaltaisiin kohteisiin, joita on syntynyt yhteiskuntapoliittisen suuntauksen myötä. Ryhmäkertojen koordinoijana sekä ohjaajana voisi toimia esimerkiksi kiertävä sosionomi moniammatillisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Jatkokehitysmahdollisuutena paikka voisi toimia niin sosiaalialan kuin muidenkin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelupaikkana.The number of older people is increasing, and more and more of them live independently at home with the help of home care. This creates a need for improvement in the service system and services, which should support and secure as healthy and functional aging as possible. The social contacts of an elderly individual who is disabled due to his or her functional capacity and does not fit the criteria of day rehabilitation for elderly may be threatened. Providing a high-quality, content-rich life promotes functional ability and enables the elderly to live independently and have a diverse everyday life. The purpose of this thesis was to support and increase the social contacts, community and functional capacity of elderly people living at home. The idea behind the activity was to form a habit for residents to meet on a given day at a certain time in the common space. Regular meetings, on the same day of the week and at the same time of the day, were aimed at increasing the communality of the inhabitants, alleviating feelings of loneliness and facilitating the structuring of the everyday life of people with memory disabilities. The group we assembled was named Round Table Seniors. As a result of the work, psychosocial group activities were developed near senior housing for elderly people living at home, whose functional capacity is already so impaired, that participation in day rehabilitation is no longer possible. The activities that were developed here could also be extended to other similar places that have emerged as a result of the social policy trend. For example, an itinerant Bachelor of Social Services could act as a coordinator and instructor with multidisciplinary partners in these places. The places could also serve as a potential training places for all social and health care students