Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussisällöt kohtaavien alojen koulutuksissa : Suosituksia osaamisen vahvistamiseksi

Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusilmiöt näkyvät monin tavoin suomalaisten arjessa. Mielenterveysongelmat, päihteet, tupakka- ja nikotiinituotteet sekä rahapelaaminen aiheuttavat moninaisia haittoja paitsi henkilölle itselleen myös hänen läheisilleen, yhteisöille ja laajemmin yhteiskunnalle. Nämä ilmiöt haittoineen heijastuvat monin tavoin työelämään, erityisesti niillä aloilla, joissa kohdataan ja ollaan tiiviissä vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Näihin ilmiöihin liittyvä osaamisen tarve on laajasti tunnistettu yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriön Kansanterveydenneuvottelukunnan alaisen Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaoston yhtenä tehtävänä oli tehdä ehdotus päihde- ja riippuvuusosaamisen sekä mielenterveysosaamisen vahvistamisesta eri ammattiryhmissä, erityisesti sellaisissa työtehtävissä, joihin kuuluu tiivis vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Tätä tehtävää varten selvitettiin mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden näkyvyyttä toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkinnon sisällöissä sekä ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksen opetussuunnitelmissa. Selvityksen perusteella mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden sisältymisessä kohtaavien alojen tutkinnon osiin ja opetussuunnitelmiin on suuria eri tutkintojen välisiä ja tutkinnon sisäisiä eroja. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussisällöt eivät näkyneet systemaattisesti kaikkien keskeisiksi tunnistettujen alojen tutkintojen pakollisissa sisällöissä. Jaosto vastaa selvityksessä tunnistettuihin kehittämistarpeisiin antamalla tutkintoon johtavaan koulutukseen suositukset mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen minimisisällöiksi. Jaosto suosittelee minimisisältöjen huomioimista kohtaavien alojen (mm. sosiaali- ja terveysala, kasvatus- ja ohjausala, turvallisuusala, hotelli- ja ravintola-ala) pakollisten opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa kaikilla koulutusasteilla (ammatilliset perustutkinnot, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot). Minimisisällöissä kuvataan osaamistavoitteiden lisäksi sisältöesimerkkejä ja käytännön vinkkejä opetuksessa hyödynnettäväksi. Lisäksi jaosto suosittelee mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen vahvistamiseksi toimenpiteitä täydennyskoulutuksissa, osaamisen johtamisessa ja rakenteissa sekä opetuksen ja koulutuksen laadussa. Suositukset edistävät osaltaan mielenterveysstrategian sekä päihde- ja riippuvuusstrategian tavoitteiden toimeenpanoa

Väittämistaakan merkitys oikeusprosessissa

Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena on tutkia ja selvittää, mitä merkitystä väittämistaakalla on eri oikeusprosesseissa. Tutkielmassa selvitetään oikeusmenettelyn kulkua säätelevistä asianosaisia velvoittavista taakoista väittämistaakkanormin merkitys. Väittämistaakkaa vertaillaan yleisissä tuomioistuimissa tapahtuvan siviiliprosessin tarkoin oikeudenkäymiskaaressa säännelty väittämistaakka suhteessa välimiesmenettelyssä esiintyvään välimieslaissa säänneltyyn väittämistaakkaan. Opinnäytetyössä selvitetään myös tuntemattomamman vaihtoehtoisena riidanratkaisumenetelmänä käytetyn välimiesmenettelyn perusteet. Työn tavoitteena on myös tutkia tuomion perustaksi vedotun oikeustosiseikaston käsite ja itse vetoamisen käsite. Esille tuodaan niiden vaikutukset ja merkitys tuomioistuimelle sekä asianosaisille. Lisäksi tutkitaan tuomioistuimen antaman tuomion ja välitystuomion eroavaisuuksia. Opinnäytetyön lopussa paneudutaan tutkimaan väittämistaakkaan merkitystä välimiesmenettelyssä oikeustapauksen valossa. Tutkielmassa tutkitaan väittämistaakkaa tuomioistuinmenettelyssä ja välimiesmenettelyssä oikeuskirjallisuudessa esitetyin perusteluin ja näkemyksin. Opinnäytetyön loppuun on otettu laaja huomiota kerännyt esimerkkitapaus väittämistaakasta välimiesmenettelyssä, jonka välitystuomio on päätynyt eriävien oikeusasteiden päätösten jälkeen korkeimpaan oikeuteen asti. Oikeustapauksessa keskeisenä kysymyksenä olevaa väittämistaakkaa tarkastellaan oikeuskirjallisuuden ja tuomioistuimen alan asiantuntijoilta pyytämien asiantuntijalausuntojen perusteella. Opinnäytetyössä käy ilmi, että asianosaisen on vedottava vaatimuksissaan niihin seikkoihin, jotka halutaan tuomion perustaksi. Tuomioistuin voi perustaa tuomion vain niihin oikeustosiseikkoihin, jotka on asianosaisen puolelta selkeästi esitetty oikeustosiseikkoina. Tuomioistuin ei voi ylittää toimivaltaansa, vaikka seikkoja ilmenisi muusta oikeudenkäyntiaineistosta, ellei niihin ole selkeästi vedottu. Tuomioistuimelta asian lopputulokseen vaikuttaa materiaalinen prosessinjohto eli kyselyvelvollisuus, jolla ”vääriä” päätöksiä ei syntyisi. Väittämistaakan perustana olevan oikeustoseikaston rooli on keskeinen prosessin onnistumisen ja oikeaan lopputuloksen päätymisen kannalta.The primary target of this thesis is to examine and determine what is the meaning of burden of proving an allegation in different legal proceedings. In this thesis is determined the meaning of the burden of proving an allegation from all the obligatory burdens during legal proceedings. The burden of proving an allegation in civil process in general court is compared in burden of proving an allegation in arbitration. In the thesis there is also determined the basics of more unknown alternative dispute resolution (ADR). The target of thesis is also to examine the legal fact in which the verdict is based on and the concept of appeal. The effect of meaning of concepts to court and parties are also presented in the thesis. In addition the differences between the verdicts given by district court and arbitration are examined. In the end of the thesis the meaning of burden of proving an allegation in arbitration is analyzed via legal case. In the thesis the burden of proving an allegation in court proceedings and arbitration is examined with the argumentation and opinions made in legal literature. Known legal case about burden of proving an allegation in arbitration in which the arbitration award ended up in the Supreme court is investigated in the end of this thesis. The burden of proving an allegation is an essential question in legal case and it is investigated on the grounds of legal literature and expert opinions. It has been established in the thesis, that in their claims the parties have to appeal to those circumstances that are clearly presented as legal facts. Court can't exceed it's authority and consider the facts that hasn't been appealed in, even if the facts would appear from other trial materials. Duty of put questions to the parties or so called material conduct of proceeding is required from court in order to avoid “wrong” decisions. The role of burden of proving an allegation is essential in order to succeed in process and end up in right conclusion

Durable and sustainable smart tags for identity management and condition monitoring: Case study for reusable packaging and recyclable data carriers

Reusable packaging has been used as a case study for development of durable and sustainable smart tags that can provide both identity management and potentially also condition monitoring capabilities. Four different smart tag technologies have been investigated, including laser engraved 2D bar codes, printed 2D bar codes with combined temperature indicator, printed NFC (Near-Field Communication) tags and RFID (Radio Frequency Identification) tags as labels. All technologies showed excellent durability towards repeated washing and heating when protective layers were used. SWOT analysis was also carried out to weight the advantages and disadvantages of the different technologies summarizing the choice of the technology per use and end-of-life requirements. Sustainability of the investigated technologies is discussed from the smart tag recyclability perspective and the challenges that can be seen related to the use of electronic functionalities and/or plastic-based protective layers