Utilization of cardiac glycosides in Finland

Tutkimus on osa Kansaneläkelaitoksen Mini-Suomi-terveystutkimusta, jossa selvitetään väestön terveydentilaa, sairauksien seurauksia sekä hoidon tarvetta ja sen tyydyttymistä. Tutkimuksen aineistona oli 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustanut väestönäyte. Tämän osatutkimuksen tavoite oli selvittää, miten laajaa, vaihteleva ja tarkoituksenmukaista sydänglykosidien (digitalisvalmisteiden) käyttö Suomessa on. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyjä, haastatteluja, seerumin digitalispitoisuuden määritystä, rintakehän röntgenkuvausta ja EKG-tutkimusta. Digitalisvalmisteiden käytön todettiin olevan poikkeuksellisen laajaa. Näitä lääkkeitä käytti noin 10 % miehistä ja 11 % naisista. Käytössä todettiin huomattavaa vaihtelua maan eri osien kesken. Hoidosta arvioitiin huomattavan osan olevan epätarkoituksenmukaista tai kyseenalaista. Tulokset viittaavat siihen, että sydänglykosidien käyttö kaipaa maassamme perusteellista uudelleenarviointia

Ruokavaliokysely ja ruokapäiväkirja ravitsemustutkimuksessa : Menetelmävertailu

Tutkimuksessa verrattiin suppean ruokavaliokyselyn ja ruokapäiväkirjan avulla aikuisväestön ruokavaliosta kerättyjä tietoja. Tavoitteena oli selvittää sitä, miten hyvin näillä menetelmillä saadut ruokavaliota koskevat tulokset vastaavat toisiaan. Tutkimuksen tulosten avulla ruokavaliokyselyä voidaan muokata helpommin täytettäväksi ja parantaa sen luotettavuutta.6,75 euro

Tavoitteet, menetelmät ja aineisto

Osa 1. Julkaisussa: Aromaa A, Heliövaara M, Impivaara O, Knekt P, Maatela J, toim. Mini-Suomi-terveystutkimuksen toteutusTutkimuksen tehtävänä oli tuottaa monipuolinen kuva suomalaisten terveydestä ja terveystarpeista ja kehittää menetelmiä niiden seurantaa varten. Suomen 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustanut 8 000 henkilön otos tutkittiin 40 tutkimusalueella. Aluksi kotona tehtyyn terveyshaastatteluun osallistui 7 703 henkilöä (96 %), autoklinikan terveystarkastuksen perusvaiheeseen 7 217 (90 %), sen kliiniseen vaiheeseen 5 819 ja syventävään tutkimukseen Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskuksessa 991 henkilöä. Tutkittiin pitkäaikaista sairastavuutta, verenkierto-, hengityselin- sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, mielenterveyden häiriöitä, hammassairauksia, sairauksien vaaratekijöitä, hoidontarvetta ja sen tyydyttymistä sekä työ- ja toimintakykyä ja niiden vajavuuksia. Menetelmät olivat kyselyjä, haastatteluja, fysikaalisia mittauksia, biokemiallisia määrityksiä, koesuorituksia, haastattelijoiden arvioita sekä vakiomuotoinen kliininen tutkimus