Bundle-based descent method for nonsmooth multiobjective DC optimization with inequality constraints

Multiobjective DC optimization problems arise naturally, for example, in data classification and cluster analysis playing a crucial role in data mining. In this paper, we propose a new multiobjective double bundle method designed for nonsmooth multiobjective optimization problems having objective and constraint functions which can be presented as a difference of two convex (DC) functions. The method is of the descent type and it generalizes the ideas of the double bundle method for multiobjective and constrained problems. We utilize the special cutting plane model angled for the DC improvement function such that the convex and the concave behaviour of the function is captured. The method is proved to be finitely convergent to a weakly Pareto stationary point under mild assumptions. Finally, we consider some numerical experiments and compare the solutions produced by our method with the method designed for general nonconvex multiobjective problems. This is done in order to validate the usage of the method aimed specially for DC objectives instead of a general nonconvex method.</p

Multiobjective Mixed Integer Nonlinear Model to Plan the Schedule for the Final Disposal of the Spent Nuclear Fuel in Finland

The safe disposal of the spent nuclear fuel is the important part of the nuclear power production. In this paper, we model the geological disposal in Finland covering objectives related to the interim storage, the encapsulation facility, the disposal facility, and the costs. A notable fact is that all the fuel types used in Finland are taken into account. The resulting optimization model is of a multiobjective nonlinear mixed integer type having eight objectives. The model is solved with the interactive method utilizing the special type of the achievement scalarizing functions. From this, we obtain a disposal schedule giving amounts of canisters to encapsulate in each time period. The results obtained are analyzed from the practical point of view

Taas koulussa. Dokumenttivalokuva 2001.

Tämän Taas koulussa journalistisen pro gradu -tutkielman tarkoitus on dokumenttivalokuvan nykyisen olemuksen tutkiminen ja määrittäminen. Kysymys dokumenttivalokuvan olemuksesta on jatkuva. Lopullista määritelmää siitä on mahdoton tehdä, koska dokumenttikuva muuttuu samalla, kun koko kulttuuri muuttuu. Dokumenttivalokuvalla ei ole tiettyä olemusta, vaan se on aina riippuvainen muusta yhteiskunnan tilasta. Dokumenttivalokuvaa voi kuitenkin tutkia kussakin ajassa erikseen ja uudestaan. Tällä hetkellä dokumenttivalokuva on erittäin kiinnostavassa pisteessä. Toisaalta puhutaan yhä edelleen siitä, että dokumenttivalokuva on häviämässä. Toisaalta dokumentaarin oloista valokuvaa on näkyvillä aikaisempaa enemmän ja dokumenttivalokuva näyttää olevan suosionsa huipulla. Lähdin ensiksi tutkimaan aluetta valokuvaamalla. Valitsin aiheekseni perijournalistisen kohteen: koulun. Halusin tehdä koulusta uudenlaisia dokumentaarisia kuvia, joista lopulta koostettaisiin kuvareportaasi lehteen. Näin kävikin ja kuvareportaasi julkaistiin Suomen Kuvalehdessä 18.2.2000. Prosessi ei jäänyt kuitenkaan tähän. Tällä hetkellä kuvani ovat olleet näytteillä myös viidessä valokuvanäyttelyssä ja Suomen Kuvalehden lisäksi viidessä muussa journalistisessa yhteydessä. Oma kuvausprosessini selvitti minulle monella tapaa, mistä nykyisessä dokumenttivalokuvauksessa on kysymys. Käsittelen Koulu-kuvausprosessiani tutkielmani loppuosassa. Kuvauksieni jälkeen tartuin työni tekstiosuuteen. Dokumenttivalokuvan määritelmää ei ole löydettävissä nykyisestä valokuvakirjallisuudesta. Olen kerännyt käsityksen dokumenttikuvan olemuksesta valokuvakirjallisuuden palasista ja omista Koulu-kuvausprosessin aikana kertyneistä havainnoistani. Tutkielmassani olen luonut mallin siitä, että nykyistä dokumentaristista valokuvaa ei voida enää sanoa lajityypiksi. Dokumenttivalokuvaa on ajateltava tyylistä, lähestymistavasta ja käyttöyhteydestä koostuvaksi kokonaisuudeksi, jossa yksi dokumentaariseksi luettava kuva voidaan koostaa näistä osista monella eri tavalla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sisustuslehden kuvalta tyylillisesti näyttävä kuva voi olla dokumentaarinen, jos kuva on otettu dokumentaarisen lähestymistavan mukaisesti. Vaikeampi on kysymys siitä, voiko dokumentaarisella tyylillä otettua muotikuvaa kutsua dokumenttivalokuvaksi. Dokumentaarinen kuvamaailma on muuttunut monimuotoisemmaksi kuin koskaan ennen. Dokumentarismi on muuttunut erillisestä ja selvärajaisesta lajityypistä osaksi mielikuvarajojen yli kulkevaa ilmaisun vapauden valintaa. Dokumentaarin oloista kuvaa esitetään tällä hetkellä kaikkialla, mutta tosi asialta näyttää myös se, että sisällöllisestä dokumentarismista on tullut entistä marginaalisempi valokuvamuoto. Lehdissä julkaistaan dokumenttikuvia vain vähän, muotikuvissa ja mainoksissa dokumentarismi on vain tyyliä. Sisällöllisyyttään käyttömuotonsa perusteella julistavissa dokumenttikuvissakin estetiikka tuntuu monesti sivuuttaneen sisällön ja etiikan. Dokumenttikuva ei silti näytä häviävän. Ihmiset kaipaavat yhä edelleen todellisuuden näkyjä ja tähän dokumentarismilla on tarjota muoto. Dokumenttikuvalla näyttääkin olevan myös tulevaisuudessa oma, vaikkakin marginaalinen paikkansa.Alkusanat 1 Johdanto 1.1 Koulu-kuvat ja aiheen rajaus 2 Kysymys dokumentarismista säilyy 2.1 Valokuvadokumentarismin perinteiset arvot 3 Dokumentarismin rikkoutunut kokonaisuus 3.1 Nykydokumentarismi ei ole lajityyppi 4 Tyyli dokumentarismissa 4.1 Dokumentarismi tyylinä muoti- ja mainoskuvissa 4.2 Voiko muoti- tai mainoskuva olla dokumentarismia? 4.3 Dokumentaristinen tyyli fiktiivisessä valokuvataiteessa 4.4 Dokumenttikuvien tyylin fiktivisoituminen ja kuvien naamiointi 5 Valokuvadokumentarismi lähestymistapana 5.1 Aika, raha ja halu dokumentarismissa 5.2 Lähestymistavan muutoksista: dokumenttikuvien lavastaminen ja niiden henkilökohtaistuminen 5.3 Eikö heillä ole mitään sanottavaa? 6 Dokumenttivalokuvan käyttöyhteys 6.1 Dokumentarismin näyttömuotojen pysyvyydestä 6.2 Uudet lehdet 7 Valokuvadokumentarismi vs. kuvajournalismi 7.1 Ajan merkityksestä 7.2 Kuvajournalistista valokuvadokumentaristiksi 8 Dokumentaristinen kuvajournalismi 8.1 Reportaasivalokuvaus ja kuvareportaasi 8.2 Voiko reportaasi olla dokumentarismia? 8.3 Mediakonvergenssin aika 8.4 Kuvajournalismista tavarajournalismiin 8.5 Kuvareportaasi nyt 9 Oma työ ja sen erittely 9.1 Dokumentaristinen koulukuvausprosessi: taas koulussa 9.2 Kuvat esille 9.3 Purkaus dokumentaristisen valokuvausprosessin vaikeudesta 9.4 Kuvat reportaasiksi: Suomen Kuvalehti 9.5 Opetusministeriön KOULU-näyttely ja Koulu-kuvien muut näyttöpaikat 9.6 Koulu-kuvien dokumentaristinen lähestymistapa ja tyyli 9.7 Miksi en tehnyt kuviani verkkoon? 10 Loppumietteet 10.1 Dokumenttivalokuvan häviämisestä Lähtee

Taas koulussa. Dokumenttivalokuva 2001.

Tämän Taas koulussa journalistisen pro gradu -tutkielman tarkoitus on dokumenttivalokuvan nykyisen olemuksen tutkiminen ja määrittäminen. Kysymys dokumenttivalokuvan olemuksesta on jatkuva. Lopullista määritelmää siitä on mahdoton tehdä, koska dokumenttikuva muuttuu samalla, kun koko kulttuuri muuttuu. Dokumenttivalokuvalla ei ole tiettyä olemusta, vaan se on aina riippuvainen muusta yhteiskunnan tilasta. Dokumenttivalokuvaa voi kuitenkin tutkia kussakin ajassa erikseen ja uudestaan. Tällä hetkellä dokumenttivalokuva on erittäin kiinnostavassa pisteessä. Toisaalta puhutaan yhä edelleen siitä, että dokumenttivalokuva on häviämässä. Toisaalta dokumentaarin oloista valokuvaa on näkyvillä aikaisempaa enemmän ja dokumenttivalokuva näyttää olevan suosionsa huipulla. Lähdin ensiksi tutkimaan aluetta valokuvaamalla. Valitsin aiheekseni perijournalistisen kohteen: koulun. Halusin tehdä koulusta uudenlaisia dokumentaarisia kuvia, joista lopulta koostettaisiin kuvareportaasi lehteen. Näin kävikin ja kuvareportaasi julkaistiin Suomen Kuvalehdessä 18.2.2000. Prosessi ei jäänyt kuitenkaan tähän. Tällä hetkellä kuvani ovat olleet näytteillä myös viidessä valokuvanäyttelyssä ja Suomen Kuvalehden lisäksi viidessä muussa journalistisessa yhteydessä. Oma kuvausprosessini selvitti minulle monella tapaa, mistä nykyisessä dokumenttivalokuvauksessa on kysymys. Käsittelen Koulu-kuvausprosessiani tutkielmani loppuosassa. Kuvauksieni jälkeen tartuin työni tekstiosuuteen. Dokumenttivalokuvan määritelmää ei ole löydettävissä nykyisestä valokuvakirjallisuudesta. Olen kerännyt käsityksen dokumenttikuvan olemuksesta valokuvakirjallisuuden palasista ja omista Koulu-kuvausprosessin aikana kertyneistä havainnoistani. Tutkielmassani olen luonut mallin siitä, että nykyistä dokumentaristista valokuvaa ei voida enää sanoa lajityypiksi. Dokumenttivalokuvaa on ajateltava tyylistä, lähestymistavasta ja käyttöyhteydestä koostuvaksi kokonaisuudeksi, jossa yksi dokumentaariseksi luettava kuva voidaan koostaa näistä osista monella eri tavalla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sisustuslehden kuvalta tyylillisesti näyttävä kuva voi olla dokumentaarinen, jos kuva on otettu dokumentaarisen lähestymistavan mukaisesti. Vaikeampi on kysymys siitä, voiko dokumentaarisella tyylillä otettua muotikuvaa kutsua dokumenttivalokuvaksi. Dokumentaarinen kuvamaailma on muuttunut monimuotoisemmaksi kuin koskaan ennen. Dokumentarismi on muuttunut erillisestä ja selvärajaisesta lajityypistä osaksi mielikuvarajojen yli kulkevaa ilmaisun vapauden valintaa. Dokumentaarin oloista kuvaa esitetään tällä hetkellä kaikkialla, mutta tosi asialta näyttää myös se, että sisällöllisestä dokumentarismista on tullut entistä marginaalisempi valokuvamuoto. Lehdissä julkaistaan dokumenttikuvia vain vähän, muotikuvissa ja mainoksissa dokumentarismi on vain tyyliä. Sisällöllisyyttään käyttömuotonsa perusteella julistavissa dokumenttikuvissakin estetiikka tuntuu monesti sivuuttaneen sisällön ja etiikan. Dokumenttikuva ei silti näytä häviävän. Ihmiset kaipaavat yhä edelleen todellisuuden näkyjä ja tähän dokumentarismilla on tarjota muoto. Dokumenttikuvalla näyttääkin olevan myös tulevaisuudessa oma, vaikkakin marginaalinen paikkansa.Alkusanat 1 Johdanto 1.1 Koulu-kuvat ja aiheen rajaus 2 Kysymys dokumentarismista säilyy 2.1 Valokuvadokumentarismin perinteiset arvot 3 Dokumentarismin rikkoutunut kokonaisuus 3.1 Nykydokumentarismi ei ole lajityyppi 4 Tyyli dokumentarismissa 4.1 Dokumentarismi tyylinä muoti- ja mainoskuvissa 4.2 Voiko muoti- tai mainoskuva olla dokumentarismia? 4.3 Dokumentaristinen tyyli fiktiivisessä valokuvataiteessa 4.4 Dokumenttikuvien tyylin fiktivisoituminen ja kuvien naamiointi 5 Valokuvadokumentarismi lähestymistapana 5.1 Aika, raha ja halu dokumentarismissa 5.2 Lähestymistavan muutoksista: dokumenttikuvien lavastaminen ja niiden henkilökohtaistuminen 5.3 Eikö heillä ole mitään sanottavaa? 6 Dokumenttivalokuvan käyttöyhteys 6.1 Dokumentarismin näyttömuotojen pysyvyydestä 6.2 Uudet lehdet 7 Valokuvadokumentarismi vs. kuvajournalismi 7.1 Ajan merkityksestä 7.2 Kuvajournalistista valokuvadokumentaristiksi 8 Dokumentaristinen kuvajournalismi 8.1 Reportaasivalokuvaus ja kuvareportaasi 8.2 Voiko reportaasi olla dokumentarismia? 8.3 Mediakonvergenssin aika 8.4 Kuvajournalismista tavarajournalismiin 8.5 Kuvareportaasi nyt 9 Oma työ ja sen erittely 9.1 Dokumentaristinen koulukuvausprosessi: taas koulussa 9.2 Kuvat esille 9.3 Purkaus dokumentaristisen valokuvausprosessin vaikeudesta 9.4 Kuvat reportaasiksi: Suomen Kuvalehti 9.5 Opetusministeriön KOULU-näyttely ja Koulu-kuvien muut näyttöpaikat 9.6 Koulu-kuvien dokumentaristinen lähestymistapa ja tyyli 9.7 Miksi en tehnyt kuviani verkkoon? 10 Loppumietteet 10.1 Dokumenttivalokuvan häviämisestä Lähtee

Numerical Nonsmooth Optimization: State of the Art Algorithms

We discuss about the multiobjective double bundle method for nonsmooth multiobjective optimization where objective and constraint functions are presented as a difference of two convex (DC) functions. By utilizing a special technique called the improvement function, we are able to handle several objectives and constraints simultaneously. The method improves every objective at each iteration and the improvement function preserves DC property of the objectives and constraints. Once the improvement function is formed, we can approximate it by using a special cutting plane model capturing the convex and concave behaviour of a DC function. We solve the problem with a modified version of the single-objective double bundle method using the cutting plane model as a objective. The multiobjective double bundle method is proved to be finitely convergent to a weakly Pareto stationary solution under mild assumptions. Moreover, the applicability of the method is considered.

Johtaminen ja yrittäjyys digiaikana

Johtaminen ja yrittäjyys kattoteema kokoaa yhteen YAMK-opinnäytetyöt, joista ovat vastanneet monialaisesti Digiajan palvelutalouden YAMK-tutkinnon opiskelijat. Tässä julkaisussa olevien opinnäytetöiden toimeksiantajista useimmat ovat yksityisiä organisaatioita. Johtaminen ja yrittäjyys teemaryhmässä oli mukana kaikkiaan 12 opiskelijaa, joiden yhteistyön tuloksena syntyi tässä kokoomateoksessa esitellyt kuusi opinnäytetyötä. Opinnäytetöitä yhdistäviksi teemoiksi nousivat asiakaskokemuksen johtaminen, muutos- johtaminen, hajautettujen työympäristöjen johtaminen, turvallisuusjohtaminen sekä yrittäjyys. Osaamisen yhdistäminen ja yhdessä työskentely ovat luoneet uusia ajatuksia ja näkökulmia, jotka jaamme tämän julkaisun myötä