Coping of persons with disabilities and migrant origin populations in serious disruptions and emergencies : Emergency action plans supporting preparedness

Operating models that support the coping of people with disabilities and immigrants in serious disruptions and emergency conditions has been developed in Building the Future based on COVID-19 Experiences project. Emergency action plans in this publication contain concrete tasks, operating methods and suggestions for supporting coping and developing preparedness. Co-creaton methods and research data on the effects of the coronavirus epidemic on the lives and services of people with disabilities and migrant origin populations has been utilised. The publication is aimed at people responsible for preparedness and emergency planning in cooperation areas, wellbeing service counties and municipalities, as well as social work, health and communication professionals in their different operating environments. This publication has been produced in Building the Future based on Covid-19 Experiences project, funded by the European Social Fund (ESF) in 2021 2023. The project was carried out jointly by the Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities, the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) and the Association of Finnish Municipalities and wellbeing services company Hyvil Oy

The lifelong socioeconomic disadvantage of single-mother background - the Helsinki Birth Cohort study 1934-1944

Background: Growing up with one parent is associated with economic hardship and health disadvantages, but there is limited evidence of its lifetime consequences. We examined whether being born to an unmarried mother is associated with socioeconomic position and marital history over the lifespan. Methods: We analysed data from the Helsinki Birth Cohort Study including birth, child welfare clinic and school healthcare records from people born in Helsinki, Finland, between 1934 and 1944. Using a unique personal identification number, we linked these data to information on adult socioeconomic position from census data at 5-year intervals between 1970 and 2000, obtained from Statistics Finland. Results: Compared to children of married mothers, children of unmarried mothers were more likely to have lower educational attainment and occupational status (odds ratio for basic vs. tertiary education 3.40; 95 % confidence interval 2.17 to 5.20; for lowest vs. highest occupational category 2.75; 1.92 to 3.95). They were also less likely to reach the highest income third in adulthood and more likely to stay unmarried themselves. The associations were also present when adjusted for childhood socioeconomic position. Conclusion: Being born to an unmarried mother, in a society where marriage is the norm, is associated with socioeconomic disadvantage throughout life, over and above the disadvantage associated with childhood family occupational status. This disadvantage may in part mediate the association between low childhood socioeconomic position and health in later life.Peer reviewe

Maternal Grand Multiparity and the Risk of Severe Mental Disorders in Adult Offspring

Peer reviewe

Vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytyminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa : Varautumista tukevat toimintakortit

Tulevaisuutta luomassa -hankkeessa kehitetyt toimintamallit tukevat vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytymistä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän julkaisun varautumista tukevat toimintakortit sisältävät konkreettisia tehtäviä, toimintatapoja ja ehdotuksia, jotka tukevat hyvinvointialueiden ja kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua. Toimintakorttien kehittämistyössä on hyödynnetty tutkimustietoa koronaepidemian vaikutuksista vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten elämään ja palveluihin sekä yhteiskehittämisen menetelmiä. Julkaisu on suunnattu varautumisesta ja valmiussuunnittelusta vastaaville henkilöille yhteistoiminta-alueilla, hyvinvointialueilla ja kunnissa sekä sosiaalityön, terveysalan ja viestinnän ammattilaisille eri toimintaympäristöissään. Julkaisu on tuotettu Tulevaisuutta luomassa covid-19-kokemusten pohjalta hankkeessa, jonka rahoittajana oli Euroopan sosiaalirahasto (ESR) vuosina 2021 2023. Hanketta toteutettiin Kehitysvammaliitto ry:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Suomen Kuntaliiton sekä Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n yhteistyönä

Åtgärder för att personer med funktionsnedsättning och invandrare ska klara av allvarliga störningssituationer och undantagsförhållanden : Handlingskort som stöder förberedelser

Verksamhetsmodeller som stöder personer med funktionsnedsättning och invandrare att klara av allvarliga störningssituationer och undantagsförhållanden har utvecklats i projektet Framtiden skapas utifrån erfarenheter av covid-19. Handlingskorten i denna publikation innehåller konkreta uppgifter, strategier och förslag för att stöda förmågan att klara sig och för att utveckla beredskapen. Forskningsdata om coronaepidemins inverkan på livet och tjänsterna för personer med funktionsnedsättning och invandrare har utnyttjats i arbetet med att utveckla handlingskorten. Publikationen har utarbetats med hjälp av metoder för gemensam utveckling. Publikationen vänder sig till personer som ansvarar för beredskap och beredskap inom samverkansområden, välfärdsområden och kommuner samt till yrkesverksamma inom socialarbete, hälsovård och kommunikation i deras olika verksamhetsmiljöer. Denna publikation har producerats i projektet Framtiden skapas utifrån erfarenheter av covid-19, som finansierades av Europeiska socialfonden (ESF) 2021 2023. Projektet förverkligades av Kehitysvammaliitto ry, Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Finlands Kommunförbund samt Välfärdsområdesbolaget Hyvil Oy

Sosiaalisen vahvistamisen toteutuminen Nuotta-valmennuksessa työntekijöiden kokemana : Selvitys Nuorisokeskus Anjalassa

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää nuorisokeskusten Nuotta-koordinaattoreilta sekä Nuotta-valmennuksessa mukana olleilta ohjaajilta mitä on sosiaalinen vahvistaminen ja miten se toteutuu Nuotta-valmennuksessa. Tarkoitus on myös selvittää, mistä koordinaattorit ja ohjaajat havaitsevat, että nuori on sosiaalisesti vahvistunut. Työn tilaaja on Nuorisokeskus Anjala. Työn tavoite on tuottaa tilaajalle materiaalia keskuksessa järjestettävästä Nuotta-valmennuksesta ja sen toimivuudesta sekä tuoda ilmi kehittämistarpeita. Työn tavoite on myös tuoda uutta tietoa ammattialalle, sillä nuorten sosiaalises-ta vahvistumisesta ja Nuotta-valmennuksesta on tehty vain vähän tutkimusta. Aineistoa tätä opinnäytetyötä varten kerättiin syksyllä 2014. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kyselyt suoritettiin Anjalan Nuotta-valmennuksessa vuoden 2014 aikana käyneille ryhmien mukana olleille ohjaajille. Vastauksia kertyi 16 kappaletta. Vastauksia kerättiin myös Nuotta-koordinaattoreilta syksyn 2014 koordinaattoreiden kehittämispäivillä. Yhdeksästä koordinaattorista tavoitettiin kuusi. Vastausten analysoinnissa käytettiin teemoittelua. Koordinaattoreiden ja mukana olleiden ohjaajien vastaukset sosiaalisesta vahvistamisesta ovat melko yhteneväiset. Nuoren itseluottamuksen, sosiaalisten taitojen ja elämänhallinnan tukemisen näkökulmat nousivat vastauksista vahvasti esille. Nuotta-valmennus koettiin toimivana työmuotona nuoren sosiaalisessa vahvistamisessa. Jakson monipuolisten toimintamuotojen nähtiin tarjoavan nuorille mahdollisuuksia itsensä ylittämiseen ja itsetunnon kasvuun. Työskentely jakson aikana erilaisissa ryhmissä paransi nuorten sosiaalisia taitoja. Nuorisokeskus Anjalan Nuotta-valmennus nähtiin erittäin toimivana. Ohjaajien avoimesti nuoriin suhtautuvan ohjausoteen koettiin olevan tärkeässä roolissa. Sosiaalisen vahvistumisen vastaajat huomasivat nuoren ulkoisen olemuksen kohentumisessa, esimerkiksi suorempana ryhtinä ja hymynä. Nuori myös alkoi ottaa vastuuta elämästään ja suunnitella tulevaisuuttaan. Usein myös sosiaaliset taidot paranivat. Tämä työ tarjoaa sosiaaliselle vahvistamiselle kokemusperäisen määritelmän. Sosiaalisen vahvistamisen nähtiin olevan nuoren kasvun tukemista itsetunnon, elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen vahvistamisen näkökulmasta. Nuotta-valmennus koettiin toimivana osana nuorten palvelukokonaisuutta ja sosiaalisen vahvistamisen mahdollistajana. Nuorisokeskus Anjalalle työ nostaa esiin Nuotta-valmennuksen toimivia puolia, sekä alueita, joihin tulee kiinnittää huomiota. Valmennuksessa nähtiin toimivina asioina toiminta erilaisissa ryhmissä, monipuoliset ohjelmat sekä ohjaajien hyvä työote. Valmennuksella on myös tärkeää huomioida, että ohjelma on kyseiselle ryhmälle oikean tasoinen, sekä varmistaa, että aikaa keskustelulle ja reflektiolle on tarpeeksi. Mukana olevien ohjaajien ja nuorten luottamussuhteen syventämiseksi olisi myös hyvä tukea ryhmän iltaohjelmaa tarjoamalla sinne esimerkiksi materiaalia tueksi reflektioon.The aim for this thesis is to find out, from Nuotta-coordinators and instructors involved in Nuotta-training, what does empowerment mean and how does it actualize in Nuotta-training. The aim is also to find out how the coordinators and the instructors notice that the young are socially strengthened. The subscriber for this thesis is Youth Centre Anjala. The goal of this thesis is to produce material for the subscriber about the Nuotta-training organized in the Centre and reveal potential areas of development. The aim is also to produce new material for this field, because there hasn't been lots of studies about empowerment and Nuotta-training. The material for this thesis was collected in the autumn of 2014. The method used was inquiry. Inquiries were performed to the instructors in Youth Centre Anjala's Nuotta-training over the year 2014. From those, 16 answers were gathered. An inquiry was also held to Nuotta-coordinators. It was done in the autumn during coordinators development days. The views of the coordinators and the involved instructors about empowerment are quite similar. The inquiry points out clearly, that self-confidence, social skills and life management are the most important things to concentrate on. Nuotta-training was perceived to be a functional form of work in social empowerment. The diverse activities were seen to offer youth possibilities to outdo themselves and to increase their self-esteem. Working in different groups during the training improved the social skills. Youth Centre Anjala's Nuotta-training was seen to be very functional. The Nuotta-leader's open minded attitude towards youth played an important role. Social strengthening was mostly seen as an external change in the youth, for example in the posture and a smile in the face. Youth also started to take responsibility of their lifes and plan the future. Social skills also improved. This thesis offers an experience-based definition to social empowerment. Social empowerment was seen to be supporting the youth's growth by the views of self-esteem, life management and social skills. Nuotta-training was experienced as enabling social empowerment and as a functional part of youth services. For Youth Centre Anjala this thesis points out practical sides of the training and also things to pay attention to. Working in different groups, diverse activities and Nuotta-leader's way to lead the group were seen to play important role in the training. It is also important to pay attention to the program being on the right level for the group and that there is enough time for conversation and reflection. To strengthen trust between the instructors and the youth it would be useful to support groups evening program by providing some material for supporting group's reflection

"Paremmin integroitu kuin monet turkulaiset Iisalmessa." Maahanmuuttajaperheiden kokemuksia kotoutumisesta Iisalmeen

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin maahanmuuttajaperheiden kokemuksia kotoutumisesta Iisalmeen. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin maahanmuuttajuutta Suomessa ja kotoutumisprosessia. Lisäksi kuvailtiin maahanmuuttajaperheitä palvelujen käyttäjinä. Opinnäytetyön toimeksiantajia olivat Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelujen maahanmuuttoneuvonta ja lasten päivähoitopalvelut. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää painottaen kvalitatiivista aineistoa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, jossa oli useita avoimia tarkentavia kysymyksiä. Perheet saivat tietoa tutkimuksesta etukäteen. Kyselylomakkeet jaettiin perheille päiväkotien kautta. Tutkimukseen osallistui kymmenen maahanmuuttajaperhettä. Opinnäytetyössä kuvattiin maahanmuuttajaperheiden kokemuksia kulttuurisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kotoutumisesta sekä eri palvelujen merkityksestä kotoutumisessa. Tutkimustuloksista ilmeni, että maahanmuuttajaperheet olivat kotoutuneet Iisalmeen pääasiassa erittäin hyvin. Asumisaika, suomen kielen taito, sosiaaliset suhteet, lasten päivähoito ja työpaikka edistivät kotoutumista. Eri palvelujen järjestäjät ja maahanmuuttajia työssään kohtaavat saavat tutkimuksesta hyödyllistä tietoa siitä, millä tavoin maahanmuuttajien kotoutumista voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Jatkotutkimusaiheena voisi olla päivähoidon työntekijöiden kokemukset työsken-telystä maahanmuuttajaperheiden kanssa sekä kaikkien Ylä-Savolaisten maahanmuuttajien kotoutuminen.In this thesis immigrant families’ experiences of integration to Iisalmi were examined. The theoretical framework consisted of immigration in Finland and families’ integration. Also different kind of services which immigrant families use were described. The client organizations of the thesis were immigrant advice and children’s day care services in Iisalmi. The research was both quantitative and qualitative and the qualitative material was emphasized. The method used to collect material was a half structured questonnaire with many open specifying questions. Families got information about the research beforehand and expressed their willingness to take part in the research. The questionnaires were given to the families through their child’s day care. Ten immigrant families participated in the research. This thesis described immigrant families’ experiences of cultural, social and economic integration and meaning of different services in the integration. From the research results it appeared that immigrant families have integrated mainly very well to Iisalmi. The time of living, Finnish language skills, social relations, children’s day care and working contributed to integration. Through the immigrants’ experiences can different service organizers and workers who meet immigrants at work get useful information about how immigrant integration could be supported the best possible way. Further studies could be done to examine day care workers’ experiences from working with immigrant families as well as the integration of all Upper Savo immigrants

Ideasta opintomatkatuotteeksikokemus- ja elämysoppimista Pietarissa /

Työn tarkoituksena oli suunnitella hyvä, kulttuuripainotteinen, Pietariin suuntautuva opintomatkatuote ja testata se käytännössä. Kohdistimme opintomatkan itänaapuriimme, sillä Venäjä- osaamista tarvitaan nykyisin työelämässä myös matkailu- ravitsemis- ja talousalalla. Jotta venäläisiä asiakkaita osataan palvella, tulee heidän kulttuuritaustansa, odotuksensa ja tarpeensa tuntea. Monelle naapurimaamme ja sen kulttuuri ovat kuitenkin varsin tuntemattomia, ja toisaalta monilla on ennakkoluuloja venäläisiä kohtaan. Tuote perustuu kokemukselliseen oppimiseen, elämyspedagogiikkaan, venäläiseen kulttuuriin ja opintomatkalle mukaan lähteneiden opiskelijoiden opintosuunnitelmiin. Opintomatkan suunnittelussa käytettiin lisäksi apuna asiantuntijahaastatteluita ja kohderyhmälle suunnattua Digium-kyselyä. Opintomatkatuotetta markkinoitiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailun, palvelun tuottamisen ja johtamisen sekä liiketalouden koulutusohjelmien opiskelijoille. Opintomatkalla Pietarissa olimme 1.–5.4.2009. Kokonaisuudessaan matka oli onnistunut, sillä keräämämme palautteen perusteella kaikki mukana olleet yhdeksän opiskelijaa olivat oppineet jotain, ja he olivat kokeneet matkalla myös elämyksiä. Jokaisen matkalla olleen mielestä Jyväskylän ammattikorkeakoulun tulisi järjestää enemmän opintomatkoja. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että opintomatkalla kulttuurin tuntemus kasvaa ja ennakkoluulot hälvenevät. Kokemalla ja tekemällä oppii myös parhaiten. Palautteen ja kokemustemme pohjalta suunnittelimme lopullisen opintomatkatuotteen, jota työn toimeksiantaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, voi hyödyntää tulevaisuudessa opintoja täydentävänä oppimismuotona. Hieman muokkaamalla tuote soveltuu hyvin eri koulutusohjelmien käyttöön.The purpose of the thesis was to create a cultural study trip product with the destination of Saint Petersburg, Russia,- and to test the product in practice. The reason why the authors chose this destination was the fact that knowledge about the Russians and their culture will be needed in the future work life in the field of tourism and services management. The aim of the study trip product was to give the students a chance to familiarize themselves with the Russian culture, learn to understand it and to reduce possible prejudice against the Russian culture. With this information the students will be able to serve Russian customers in Finland in the best way. The product is based on experiential learning, experience-pedagogy and Russian culture. Interviews of experts and a Digium Internet survey aimed at the target group were used in planning the study trip. The study trip was taken on April 1st to April 5th, 2009, and it was a success because all nine students in the trip learned something and they gained new experiences as well. Everyone participating the study trip thought that Jyväskylä University of Applied Sciences should arrange study trips more often because the students want to learn more about different cultures and the best way of learning about cultures is to visit different countries. Based on the feedback of the trip and the experiences of the study trip, the final study trip product was planned. Jyväskylä University of Applied Sciences can utilise the product in the future as a supplementary study form. By modifying some elements of the product it can be adapted to various degree programmes

Cardiovascular disease in people born to unmarried mothers in two historical periods: The Helsinki Birth Cohort Study 1934–1944

10.1177/14034948211019792Scandinavian Journal of Public Healt