Long-range activation of FKBP51 transcription by the androgen receptor via distal intronic enhancers

Androgen receptor (AR) is a ligand-controlled transcription factor frequently deregulated in prostate carcinomas. Since there is scarce information on the action of AR on the chromatin level, we have elucidated the molecular mechanisms underlying the androgen-dependent regulation of immunophilin FKBP51 in prostate cancer cells. In comparison to the canonical AR target PSA, FKBP51 is more rapidly and strongly induced by androgen, with the regulation occurring merely at the transcriptional level. FKBP51 locus harbors 13 in silico-predicted androgen response elements (AREs), with most of them located downstream from transcription start site (TSS) and capable of binding AR in vitro. Chromatin immunoprecipitation assays in VCaP and LNCaP prostate cancer cells indicate that activation of the locus by the AR relies on four major intronic sites, with the compound ARE-containing sites ≥90 kb downstream from the TSS playing critical roles. Binding of agonist-loaded AR onto these sites in vivo was accompanied with significant recruitment of RNA polymerase II and BRM-containing chromatin remodeling complexes to the FKBP51 locus, which resulted in changes in the histone density of the locus. Our results indicate that very distal AREs act as genuine and robust enhancers, highlighting the importance of long-range regulation of transcription by the AR

Viinien alkuperämaiden sosiaalisen vastuullisuuden eettiset standardit : selvitys Alko Oy:n viestintä- ja vastuullisuusyksikköön

Sosiaalinen vastuullisuus on tärkeä osa liiketoiminnan vastuullisuutta. Aihe on herättänyt viimeaikoina paljon keskustelua ja sidosryhmien vaatimukset sosiaalisen vastuullisuuden toteuttamisesta ovat lisääntyneet yrityksiä kohtaan, mitä ovat myötävaikuttaneet sosiaalisen median kehittyminen ja kansainvälistyminen. Vastuullisten yritysten tulee nykyisin kyetä arvioimaa kattavasti toimintansa sekä välittömiä että välillisiä seurauksia vastuullisuuden näkökulmasta ja raportoida toiminnastaan. Liiketoiminnan kansainvälistyminen luo haasteita yritysten vastuullisuuden toteuttamiseen erityisesti, kun puhutaan tuotteiden toimitusketjuista: tänä päivänä ajatellaan, että yrityksen vastuullisuus toteutuu vasta, kun se voi varmistaa koko toimitusketjunsa toimimisen vastuullisesti. Suomessa valtio on kiinteästi mukana toteuttamassa yritysvastuuta ja erityisesti valtio-omisteisten yritysten omistajaohjauksessa korostetaan vastuullisuutta vahvasti. Tämän työn toimeksiantaja Alko Oy, jolla on lakisääteinen yksinoikeus yli 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien juomien vähittäismyyntiin, kuuluu Suomen valtio-omisteisiin yrityksiin ja näin ollen vastuullisuus näkyy Alkon toiminnassa selkeästi ja sitä johdetaan osana yhtiön normaalia toimintaa. Tämä työ liittyy Alkon vastuullisuuteen ollessaan osa yhtiön viestintä- ja vastuullisuusyksikön vuonna 2014 toteuttamaa yhtiön kokonaisvaltaista arvo- ja toimitusketjukuvausta. Työn toimeksiannon mukaan tässä työssä selvitettiin ja listattiin viinien alkuperämaiden sosiaalisen vastuullisuuden eettisiä standardeja, minkä tarkoituksena oli kasvattaa Alkon tietämystä tuotteidensa toimitusketjusta. Työssä saatujen tulosten perusteella selvitykseen kuuluvissa maissa tuotetaan viinejä pääosin ilman erillisiä sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä standardeja tai sertifikaatteja. Syynä tähän ovat näiden maiden olemassa olevat yleiset lait ja säädökset, jotka velvoittavat monimuotoiseen eettiseen toimintaan. Mikäli standardeja tai sertifikaatteja käytetään, ovat ne yleensä kansainvälisiä ja ennestään hyvin tunnistettuja, kuten esimerkiksi Reilu kauppa, Fair for Life, For Life tai SA8000. Työssä kuitenkin selvisi, että Itävallassa valmistellaan uutta, erityisesti kestävään kehitykseen liittyvää sertifiointijärjestelmää. Tieto siitä, että EU-maassa on valmisteilla uusi kestävän kehityksen sertifikaatti, joka kattaa myös sosiaalisen vastuullisuuden, kertoo työn aiheen elävyydestä. Tästä kertoo myös se, että eettisyys ja siihen liittyvä sosiaalinen vastuullisuus ovat viinialan tämän päivän puheenaiheita. Aiheen elävyyteen tukeutuen tämän työn tuloksista voidaan todeta, että jos vastaavanlainen selvitys viinien alkuperämaiden sosiaalisen vastuullisuuden eettisistä standardeista tehtäisiin uudestaan esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, voisi uusia ja erilaisia sertifikaattihavaintoja olla enemmän.Corporate social responsibility is a significant part of corporate responsibility and it has aroused extensive public discussion lately. Today companies need to respond to increased expectations considering corporate social responsibility. Expectations are contributed by e.g. the social media and globalization. Responsible companies have to be capable of evaluating their direct and indirect effects from the responsibility point-of-view, and report their actions. Globalization creates challenges for companies to accomplish corporate responsibility especially concerning their supply chains: corporate responsibility is fulfilled when a company can be sure that the whole supply chain works in a responsible way. The Finnish Government strongly takes part in making sure that corporate responsibility occurs in Finland, which is especially seen in Government owned companies. One such company is Alko Inc. that holds exclusive rights to the retail sale of beverages containing over 4.7 % alcohol by volume in Finland. This study is connected to corporate responsibility of Alko Inc. and the aim of the study was to gain information about wine's ethical standards and certificates of their origin countries for Alko Inc. The study focused on the ethical standards or certificates that guarantee social responsibility of wine production. The results indicate that wines are produced mainly without specific social responsibility standards or certificates in the countries observed in this research. This is due to strong laws and statutes in these countries that obligate to diverse corporate responsibility. If specific social responsibility standards or certificates are used in these countries, they usually are international and well-known such as Fairtrade, Fair for Life, For Life or SA8000. Interestingly, the results show a new, sustainable certificate system being prepared in Austria. The fact that a EU-country is preparing a certificate that includes corporate social responsibility indicates that the subject is ongoing. Social responsibility is one of the main discussion themes in wine business. From the ongoing point-of-view it is possible that if a similar study were to be conducted again e.g. in five years it would be possible to see more new and different social responsibility certificates

MAAHANMUUTTAJA KOTIÄITINÄ : Mama Treen merkitys kotoutumisessa

Suomeen on muodostunut noin 150 000 hengen ulkomaalaistaustainen väestö, johon kuuluu ihmisiä kaikilta mantereilta ja useimmista maailman maista. Vuonna 2005 suomessa puhuttiin yli 100 kieltä. Monikulttuurisuus on tullut myös kainuulaiseen yhteiskuntaan. Kajaanissa on käynnistynyt keväällä 2007 Maahanmuuttaja kotiäitinä -projekti, josta käytetään myös nimitystä Mama Tree –projekti. Projekti jatkuu vuoden 2009 loppuun. Maahanmuuttaja kotiäitinä -projekti on kotona lapsiaan hoitaville ja raskaana oleville maahanmuuttajanaisille tarkoitettu kotoutumista edistävä hanke. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli syventää tietoa maahanmuuttajakotiäitien kotoutumisesta Maahanmuuttaja kotiäitinä -projektin yhteydessä. Tarkoituksena oli, että tässä opinnäytetyössä saatua kokemuksellista tietoa voidaan hyödyntää Mannerheimin lastensuojeluliiton Maahanmuuttaja kotiäitinä – projektissa. Tietoa käytetään vuosiraportissa sekä projektin loppuyhteenvedossa. Projektin työntekijät saivat tutkimuksen kautta tutkittua tietoa myös projektin vaikuttavuudesta. Tutkimuksemme pohjalta voidaan lisäksi miettiä uusia kehittämisen kohteita Mama Treen toiminnassa. Tietoa työhömme keräsimme haastattelemalla Mama Tree -kahvilassa maahanmuuttaja kotiäitejä. Yksilöhaastattelut toteutimme keväällä 2008. Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen ja toteutettu etnografisesti. Aineiston keruu toteutettiin strukturoituna yksilöhaastatteluna. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Teoriaosuudessa käsittelemme Mannerheimin Lastensuojeluliittoa, Mama Tree -projektia, Mama Tree -kahvilatoimintaa, monikulttuurisuutta, maahanmuuttajia, maahanmuuttajakotiäitiyttä, kotoutumista sekä kotouttamista, kotouttamissuunnitelmaa ja kotouttamislakia. Perhekahvilassa haastattelujen aikaan paikalla olleista maahanmuuttajakotiäideistä kaikki osallistuivat haastatteluihin. Yhteensä haastateltavia oli yksitoista. Vastausten perusteella Mama Tree -cafessa käyvien maahanmuuttajakotiäitien sosiaalinen elinympäristö laajeni.There are about 150,000 people with a foreign background from all continents and from many different countries living in Finland. In 2005 over 100 languages were spoken here. Multiculturalism has also entered the society of Kainuu. A project called Maahanmuuttaja kotiäitinä, also known as the Mama Tree project, started in Kajaani in spring 2007. It will continue until the end of 2009. The project supports the process of integration and the target group is immigrant women who are pregnant or taking care of their children at home. The aim of this thesis was to get a deeper insight into the process of integration in the context of the Mama Tree project. The purpose was that the knowledge gained from this thesis could be used in the project administrated by the Mannerheim League for Child Welfare. The information will be used in the annual report and in the final summary of the project. Using the information it is also possible to develop the functions of the Mama Tree project. The data for this research was collected by interviewing the housewives in the Mama Tree cafeteria. The individual interviews were made in spring 2008. The thesis was qualitative and accomplished ethnographically. The data for this research was collected by informants ´ structured and individual interviews and analysed by using inductive content analysis. The thesis also discusses the Mannerheim League for Child Welfare, the Mama Tree project, activities in the Mama Tree cafeteria, multiculturalism, immigrants, housewifehood among immigrants, integration, integration plan and the law of integration. All the immigrants attending the Mama Tree cafeteria at the time the interviews were made were interviewed. In all there were 11 informants. On the ground of the answers given in the interviews the social environment of the immigrant housewives visiting the Mama Tree cafeteria expanded

Tietotuokio maahanmuuttajakotiäideille lapsen flunssasta ja sen kotihoidosta

Ajatus kehittämistehtävämme aiheesta nousi esille opinnäytetyötä tehdessämme. Teimme opinnäytetyömme Mannerheimin Lastensuojeluliiton Mama Tree -projektille. Työelämäoh-jaajamme kertoi tarpeesta, joka oli noussut esille käytännön työssä. Mama Treessa käyvillä äideillä ei ollut tarpeeksi tietoa suomalaisesta lapsen flunssasta, sen hoidosta ja ehkäisystä. Kehittämistehtävämme tavoitteena oli, että maahanmuuttajakotiäidit saavat tietoa lapsen flunssasta, sen kotihoidosta sekä milloin tulisi hakeutua lääkäriin. Omana tavoitteenamme oli saada ammatillisia valmiuksia luotettavan tiedon jakamisesta erityisryhmälle kuten maahanmuuttajakotiäideille, sekä kehittyä luentojen järjestäjänä. Halusimme saada valmiuksia ohjata lapsiperheitä terveyden edistämisessä. Tarkoituksena oli antaa tietoa maahanmuuttajakotiäideille lapsen flunssasta, sen kotihoidosta sekä milloin hakeutua lääkäriin. Teoriaosuudessa käsittelemme maahanmuuttajaa, monikulttuurisuutta, Mannerheiminlastensuojeluliittoa, Mama Tree -projektia sekä tietoa lapsen flunssasta ja sen kotihoidosta. Tietotuokiomme toteutimme huhtikuussa 2009 Mama Treen kokoontumistiloissa Monican toimintakeskuksessa. Paikalle saapui viisi maahanmuuttajanaista. Osallistujia oli vähemmän kuin olimme odottaneetThe idea of the theme for our development task arose while we were making our thesis. The thesis was made for the Mama Tree project of Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Our instructor from the working life told us about the need that had arosen through everyday work. The mothers visiting the Mama Tree cafeteria did not have enough information about children´s flu, its treatment or prevention. The aim of our development task was to inform the immigrant housewives about the children´s flu, its treatment at home and when to go to a doctor. Our own aims were to get professional facilities in giving reliable information for special groups of people such as immigrant housewives and to improve as lecture organisers. We wanted to learn the facilities to instruct families with children to improve their health. In the theory part we discuss immigrants, multiculturalism, Mannerheimin Lastensuojeluliitto and the Mama Tree project, and give information about children´s flu and its treatment at home. The infomation was given to immigrant housewives in April 2009 during a session organised in the meeting place of Mama Tree in the activity center of Monica. Five immigrant women participated in the session, which was less than we had expected