Maskuliinisuudet, merkitykset ja ymmärtäminen : Tutkimus 13-17 -vuotiaiden helsinkiläispoikien varastamis- ja väkivaltakäsityksistä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman aiheena on helsinkiläispoikien varastamiseen ja väkivaltaan liittyvä merkityksenanto ja siinä tapahtuva maskuliinisuuksien rakentaminen. Aineisto koostuu neljällä helsinkiläisellä nuorisotalolla tehdystä yhdeksästä haastattelusta, joista pääosa on ryhmähaastatteluja. Tutkielman lähtökohta on yhteiskunnallinen keskustelu nuoruudenaikaisesta normienvastaisesta toiminnasta ja sen merkityksistä nuorille; onko normienvastainen toiminta osa nuoruutta vai ei ja ennen kaikkea, mikä on nuorten käsitys asiasta. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu kahtalainen ilmiö: toisaalta vähäisen rikollisuuden on havaittu olevan varsin yleistä nuorten keskuudessa, mutta toisaalta nuorten asenteet ovat koventuneet, eikä nuorten rikkomuksia olla enää yhtä valmiita ymmärtämään. Mitä tämä kahtalaisuus käytännössä tarkoittaa poikien maskuliinisuuksien rakentamisen kannalta? Maskuliinisuuskeskustelu on tutkielmani punainen lanka. Keskustelussa on viime vuosikymmeninä alettu korostaa maskuliinisuuksien moninaisuutta yhden staattisen maskuliinisuuden sijaan. Hyödyntämäni kriminologisen maskuliinisuustutkimuksen perusajatus on, että maskuliinisuutta voidaan rakentaa eri tavoin eri rikoslajeissa. Nuorisorikollisuus on ilmiönä luonteeltaan "poikamaista", vaikka muutamissa rikoslajeissa tyttöjen osuus on jo melkein saavuttanut ja ohittanutkin poikien tason. Tutkielman tarkoitus on lähestyä tätä rikoksenteon maskuliinisuutta ja lisätä ymmärrystä varastamisen ja väkivallan merkityksestä nimenomaan poikien maskuliinisuuksien rakentamisen kannalta. Tyttöjen normienvastaisen käyttäytymisen ja feminiinisyyden yhteyttä on jo aiemmin tutkittu, mutta poikien osalta vastaavaa tutkimusta ei ole vielä tehty. Keskeinen merkitysten ja maskuliinisuuksien moninaisuuden selittäjä on poikien tekemä kategorisointi omaan ja muiden toimintaan. Pojat käyttävät tämän jaottelun apuna diskursiivisia strategioita, joiden pohjalta itselle pyritään rakentamaan positiivinen ja muille jollain tasolla negatiivinen maskuliininen asema. Varastamis- ja väkivaltapuheessa jäsentyy kuva moninaisista maskuliinisuuksista. Siinä syntyneitä maskuliinisuuksia on mahdollista tarkastella lainkuuliainen ja rikollinen sekä me ja muut -ulottuvuuksilla. Lopulta voidaan erotella neljä erilaista maskuliinisuutta: maskuliininen rikollinen ja maskuliininen lainkuuliainen toimija sekä ei-maskuliininen rikollinen ja ei-maskuliininen lainkuuliainen toimija. Aineistosta eriteltyjen merkitysten ja maskuliinisuuksien pohjalta lähestytään sitä, missä tilanteessa pojat ovat valmiita ymmärtämään varastamista ja väkivaltaa. Lähden kehittelemään neutralisaatioteoreettista lähestymistapaa ensinnäkin yhdistämällä ymmärrystapojen analyysiin pragmaattisen modaalisuuden eri ulottuvuudet, joiden pohjalta jaottelen maskuliinisen puolustamisen ja varastamisen pakon sekä teon vähättelyn ja vastuun välttämisen ymmärtämistavat. Ymmärtämättömyyden mahdollisuuden huomioiminen on toinen lisäys neutralisaatioteoreettiseen keskusteluun. Pojat eivät nimittäin ymmärrä osaa teoista laisinkaan

Ehkäisevän päihdetyön nykytila ja tulevaisuus kunnissa : Vuoden 2016 kuntakyselyn tuloksia

Raportissa arvioidaan ehkäisevän päihdetyön tilannetta kunnissa vuoden 2016 lopulla ja vertaillaan väestöpohjaltaan erikokoisten kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita ja sisältöjä. Raportissa kuvataan kuntien ehkäisevän päihdetyön järjestämistapoja ja toimia siinä vaiheessa, kun laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) ja lain toimeenpanoa tukeva Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma olivat olleet voimassa noin vuoden. Raportti pohtii myös kuntien ehkäisevän päihdetyön uudistustarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä

Onko masennus lisääntynyt suomalaisessa aikuisväestössä?

English summaryMaailmanlaajuisesti masennuksen esiintyvyys ei ole muuttunut viime vuosikymmeninä. Suomessa masennushäiriöiden esiintyvyys edustavissa väestötutkimuksissa oli vuonna 2000 7,3% ja vuonna 2011 9,6%. Esiintyvyyden kasvu oli merkitsevä naisilla, mutta ei miehillä. Masennuslääkkeiden kulutus ja erikoissairaanhoidon polikliiniset käynnit masennuksen vuoksi ovat myös lisääntyneet 2000-luvulla, kun taas sairaalahoito on vähentynyt. Masennushäiriöiden hoito on lisääntynyt enemmän kuin esiintyvyys, mikä viittaa siihen, että entistä useampi osaa hakeutua oireiden vuoksi hoitoon. Masennushäiriöiden esiintyvyyden vertailua vaikeuttavat mittaus- ja haastattelumenetelmien erot ja osallistumisaktiivisuuden vaihteluun liittyvä valikoitumisharha. Masennushäiriöiden esiintyvyys Suomessa on jonkin verran korkeampi kuin maailmanlaajuinen keskiarvo, mutta lukuja vertailtaessa on otettava huomioon, että suomalaisissa esiintyvyysarvioissa on korjattu valikoitumisharhan vaikutusta moni-imputoinnilla, toisin kuin useimmissa muissa tutkimuksissa. Siksi voidaan päätellä, että masennuksen esiintyvyys Suomessa ei todennäköisesti ole poikkeuksellisen korkea verrattuna muihin länsimaihin. Masennuksen esiintyvyyden muutokset voivat heijastaa muita yhteiskunnallisia muutoksia. Erityisesti talouden laskusuhdanteilla on usein kielteisiä seurauksia mielenterveydelle. Masennuksen ilmeinen yleistyminen suomalaisilla naisilla on tapahtunut samaan aikaan 2010-luvun taloudellisen taantuman kanssa. On kuitenkin mahdollista, että masennushäiriöiden nykyiseen esiintyvyyteen vaikuttaa myös 1990-luvun lama, sillä lapsena koetut vaikeudet ovat voimakas riskitekijä masennushäiriöiden kehittymiselle. Masennushäiriöiden lisääntyminen Suomessa erityisesti naisten keskuudessa edellyttää tarkempia tutkimuksia ja toimenpiteitä tämän huolestuttavan kehityksen muuttamiseksi.Peer reviewe

Tapaturmat päihtyneenä : Kuinka ehkäistä

Alkoholi ja muut päihteet nostavat merkittävästi tapaturman riskiä. Etenkin humalahakuisen juomisen hillitseminen voisi merkittävästi vähentää tapaturmista johtuvia kuolemia ja loukkaantumisi