Päiväkodin työntekijöiden ajanhallinta työajalla

Tämä opinnäytetyö tehtiin varhaiskasvatuksen VKK-Metro -hankkeessa. Hanke toteutettiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin yliopiston ja sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn kanssa ajalla 2008 – 2009. Vuonna 2010 hanke jatkaa edelleen kehittämistoimintaansa uusien tutkimuspäiväkotien kanssa. VKK-Metro -hankkeen tarkoituksena on varhaiskasvatuksen arvioinnin ja dokumentoinnin kehittäminen, sekä varhaiskasvatuksen tutkimustiedon lisääminen. Opinnäytetyö toteutettiin eräässä espoolaisessa tutkimuspäiväkodissa kahdessa 3-5- vuotiaiden lasten ryhmässä. Ryhmien kehittämiskohteena oli itsearviointi, johon sisältyi kehittämistavoitteena ajanhallinnan parantaminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten työntekijät käyttävät aikaansa työajalla ja miten työntekijät kokevat oman ajankäyttönsä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin ja teemahaastattelun menetelmin. Tiedonkeruu tapahtui keväällä 2009, jonka jälkeen aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että työntekijöiden työaika kului pääasiassa perustoiminnan pyörittämiseen. Ajanhallinnassa ilmeni ajoittain haasteita muun muassa kiireen, suunnitelmallisuuden, siirtymätilanteiden, toiminnan ja vuorovaikutuksen osalta. Ryhmien tavoissa pyörittää arkea oli eroja samanlaisesta päivärytmistä huolimatta. Toisen ryhmän arkea sävytti usein kiire, kun taas toinen ryhmistä oli panostanut kiireettömyyteen, mikä näkyi ryhmässä rauhallisuutena ja selkeytenä. Opinnäytetyön tulosten pohjalta nousi useita kehittämisideoita koskien ajanhallinnan ja arjen sujuvuuden parantamista. Ajanhallinnan parantamiseksi ja kiireen ennakoimiseksi ryhmät voisivat suunnitella ja priorisoida päivää etukäteen kirjaamalla suunnitelmiaan ylös järjestelmällisesti. Ohjattuja tuokioita varten työntekijät voisivat tuottaa koko päiväkodille yhteisen kansion, jonne kerättäisiin hyviksi todettuja ohjattuja leikkejä ja askarteluja, joita kaikki ryhmät voisivat hyödyntää. Lisäksi siirtymätilanteiden, kuten ulos- ja sisääntulojen helpottamiseksi lapset voitaisiin jakaa omiin pienryhmiinsä, joissa siirryttäisiin omahoitajan johdolla tilanteista toisiin. Siirtyminen olisi sujuvaa, selkeää ja rauhallista sekä lapsille että aikuisille.This thesis was carried out in the VKK-Metro program. The program was implemented in co-operation with the municipalities of the Helsinki metropolitan area, the University of Helsinki and SOCCA, the Centre of Expertise of Social Welfare in the Helsinki Metropolitan area in 2008-2009. In 2010, VKK-Metro will continue its developing programs with new day-care centers involved in the study. The main purposes of the program are to develop the documentation and evaluation of the early childhood education and increasing the amount of scientific information in early childhood education. The thesis was carried out in a day-care center in Espoo in two different groups of 3- to 5-year-old children. The target of developing was self-evaluation, which included a goal to develop time management. The aim of the thesis was to figure out how employees are using their working time and how they are experiencing their own managing of the working time. The research method of the thesis was qualitative. The material was collected by using participating observing and theme interviews. The collecting of the material took place in spring 2009. After that, the material was analyzed by using theory directive content analysis. The findings indicated that the employees spend their working time mostly by running the basic functions. Time management was quite challenging in some cases, especially when it comes to the busy pace, orderliness, transition situations and interaction. There were some differences in the ways the groups ran their daily functions, despite the similar daily rhythm. The other group suffered from the rush, whereas the other group had focused on achieving calm atmosphere, which appeared as calm and clarity. Many developmental suggestions on time managing and running the daily functions were raised as a result of completing the thesis. To improve the time management and to avoid the busy pace the groups could plan and prioritize the day beforehand by systematically writing the planning down. For instructed activities, the employees could produce a folder for the whole day-care center. The folder would include favourite instructed plays and crafts which all the groups could use. In addition, to improve transition situations, like going outdoors or coming back indoors, the children could be divided into smaller groups and they could move from one situation to another with their own group aide. The transition would be fluent, clear and calm both for the children and the adults

Selvitys FUAS-liittouman tulosyksiköiden toiminnallisesta ja taloudellisesta tehokkuudesta

Syksyn 2011 sopimuspalautteissa opetus- ja kulttuuriministeriö nosti esille ammattikorkeakoulujen toimipisteverkon hajanaisuuden yhtenä rakenteellisen kehittämisen kohteena. FUAS-liittoumaan kuuluvat ammattikorkeakoulut päättivät laatia selvityksen FUAS-ammattikorkeakoulujen toimipisterakenteen toiminnallisesta ja taloudellisesta tehokkuudesta sekä strategisesta yhteensopivuudesta. Laurean emeritusrehtori Pentti Rauhala kutsuttiin selvitysmieheksi tekemään ulkopuolista arviota kerätyn tilastoaineiston pohjalta. Selvitysmies haastatteli myös tulosyksiköiden johtajia. Selvitys ei osoita selvää yhteyttä toiminnallisen tehokkuuden ja tulosalueen koon välillä. Siltä vastoin yhteistyön tiivistämiseen yksiköiden johtajien haastattelu antaa hyviä eväitä

On a Globally Sustainable Path : Internationalisation Goals and Activities

The purpose of this report is to define the strategic intent of Laurea University of Applied Sciences concerning the advancement of internationality, describe the current status and define the steps to achieve the strategic intent. Internationality, multiculturalism and expanding boundaries have always been in the core of Laurea University of Applied Sciences. For this report, we assessed our current operations and performance extensively. We have structured the report so as to provide an overview of Laurea’s role as a key promoter of internationality and a driver of competence both in the Finnish society and globally. At the same time, it describes practical measures, their success and development areas

Globaalisti kestävällä polulla : Kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet

Tämä selvityksen tarkoitus on määritellä Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila liittyen kansainvälisyyden edistämiseen, kuvata nykytila ja määritellä askeleet, joilla tahtotila saavutetaan. Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja rajojen rikkominen ovat aina olleet osa Laurea-ammattikorkeakoulun periaatteita. Tätä selvitystä varten olemme arvioineet kattavasti nykytoimintojamme ja niissä onnistumista. Raportti on rakennettu siten, että se luo samalla yleiskatsausta Laurean rooliin kansainvälisyyden merkittävänä edistäjänä ja osaamisen liikuttajana sekä suomalaisessa yhteiskunnassa, että globaalisti; samalla se kuvaa käytännön toimenpiteitä, niissä onnistumista ja kehittämiskohteita

Genome-Wide Association Study of Erosive Tooth Wear in a Finnish Cohort.

Erosive tooth wear is defined as irreversible loss of dental tissues due to intrinsic or extrinsic acids, exacerbated by mechanical forces. Recent studies have suggested a higher prevalence of erosive tooth wear in males, as well as a genetic contribution to susceptibility to erosive tooth wear. Our aim was to examine erosive tooth wear by performing a genome-wide association study (GWAS) in a sample of the Northern Finland Birth Cohort 1966 (n = 1,962). Erosive tooth wear was assessed clinically using the basic erosive wear examination. A GWAS was performed for the whole sample as well as separately for males and females. We identified one genome-wide significant signal (rs11681214) in the GWAS of the whole sample near the genes PXDN and MYT1L. When the sample was stratified by sex, the strongest genome-wide significant signals were observed in or near the genes FGFR1, C8orf86, CDH4, SCD5, F2R, and ING1. Additionally, multiple suggestive association signals were detected in all GWASs performed. Many of the signals were in or near the genes putatively related to oral environment or tooth development, and some were near the regions considered to be associated with dental caries, such as 2p24, 4q21, and 13q33. Replications of these associations in other samples, as well as experimental studies to determine the biological functions of associated genetic variants, are needed

New insights into the genetic etiology of Alzheimer’s disease and related dementias

Characterization of the genetic landscape of Alzheimer’s disease (AD) and related dementias (ADD) provides a unique opportunity for a better understanding of the associated pathophysiological processes. We performed a two-stage genome-wide association study totaling 111,326 clinically diagnosed/‘proxy’ AD cases and 677,663 controls. We found 75 risk loci, of which 42 were new at the time of analysis. Pathway enrichment analyses confirmed the involvement of amyloid/tau pathways and highlighted microglia implication. Gene prioritization in the new loci identified 31 genes that were suggestive of new genetically associated processes, including the tumor necrosis factor alpha pathway through the linear ubiquitin chain assembly complex. We also built a new genetic risk score associated with the risk of future AD/dementia or progression from mild cognitive impairment to AD/dementia. The improvement in prediction led to a 1.6- to 1.9-fold increase in AD risk from the lowest to the highest decile, in addition to effects of age and the APOE ε4 allele

New insights into the genetic etiology of Alzheimer’s disease and related dementias

Characterization of the genetic landscape of Alzheimer’s disease (AD) and related dementias (ADD) provides a unique opportunity for a better understanding of the associated pathophysiological processes. We performed a two-stage genome-wide association study totaling 111,326 clinically diagnosed/‘proxy’ AD cases and 677,663 controls. We found 75 risk loci, of which 42 were new at the time of analysis. Pathway enrichment analyses confirmed the involvement of amyloid/tau pathways and highlighted microglia implication. Gene prioritization in the new loci identified 31 genes that were suggestive of new genetically associated processes, including the tumor necrosis factor alpha pathway through the linear ubiquitin chain assembly complex. We also built a new genetic risk score associated with the risk of future AD/dementia or progression from mild cognitive impairment to AD/dementia. The improvement in prediction led to a 1.6- to 1.9-fold increase in AD risk from the lowest to the highest decile, in addition to effects of age and the APOE ε4 allele