The effect of smooth performance in firm value – European evidence

The purpose of this study is to analyze the valuation effect of cash flow and earnings volatility. In addition, I aim to find out how investors value earnings smoothing done using discretionary accruals. My study also aims to provide clarifying evidence to the discrepancy between the predicted valuation effect of financial performance volatility by CAPM and the call option nature of equity. I also analyze the validity of corporate diversification as a source of smoother financial performance and how this smoother financial performance affects firm value. Data set consists of European companies with non-missing observations for share price as well as quarterly cash flow and earnings between 2000 and 2010. Total number of companies in my sample is 778 resulting in total 2,211 firm year observations. The findings of my study show that volatile financial performance results in a discount in company value. Both cash flow and earnings volatility seem to have a negative effect on firm value, with the effect being stronger and more significant for earnings volatility. My results thus support focus of attention on earnings figures, which is widely adapted by investors and media. In addition my results suggest that investors prefer active earnings smoothing done by the management, especially with accruals. My results also clarify the discrepancy between CAPM and the call option nature of equity. Based on my findings, there is a strong negative relation between leverage and firm value, even after controlling for cash flow volatility. This suggests that benefits from volatility to the call option nature of equity are outweighed by the costs of potential financial distress. The findings of my study also suggest that corporate diversification doesn’t work as an effective hedge for providing smoother cash flow. Even though companies would benefit from smoother financial performance due to diversification, the widely reported diversification discount exceeds the benefits and the total value effect is negative

DHN2018 - an Analysis of a Digital Humanities Conference

Peer reviewe

Pölyttäjäyhteisöt ja muuttuva Arktis : ilmastovaihtelun vaikutusten vertailu tilassa ja ajassa

Ilmastonmuutos koettelee ankarimmin planeettamme pohjoisia alueita. Näiden alueiden eliöyhteisöt ovat ennestään erityisen herkkiä ympäristön muutoksille. Vaikka arktisen ympäristön fysikaaliset muutokset ovat jo monin paikoin nähtävillä, ovat tiedot näiden muutosten vaikutuksista alueen eliöyhteisöihin ja ekologisiin vuorovaikutussuhteisiin edelleen hyvin puutteelliset. Pohjoisten keväiden aikaistuminen altistaa yhteisöt fenologiselle irtautumiselle, jossa läheisessä ekologisessa vuorovaikutuksessa olevat lajit ajautuvat esiintymisaikojensa suhteen erilleen. Pölyttäjähyönteisen sekä pölytettävän kukkakasvin tapauksessa tästä voi olla seurauksena pölytystehon väheneminen. Tämän ja ilmastomuutoksen muiden seurausten ennustamiseksi käytetään usein nk. ajan ja tilan rinnastus –menetelmää. Menetelmän oletuksena on, että eliöt reagoivat ympäristötekijöihin samalla tavalla, tapahtuivatpa ne sitten ajallisesti tai paikallisesti. Selvittääkseni, onko arktisella alueella havaittavissa fenologista irtautumista, tarkastelen lapinvuokon sekä lajin pölyttäjäyhteisöön kuuluvan 14 hyönteisheimon fenologiaa Koillis-Grönlannissa. Tarkastellakseni, miten ilmaston vaihtelu vuosien välillä kuvastuu hyönteisaktiviteetin ajoittumiseen ja lajiryhmien väliseen vaihteluun, hyödynnän kahdenkymmenen vuoden aikasarjaa (jatkossa: aikasarja-aineisto). Selvittääkseni, miten ilmaston vaihtelu tilassa heijastuu paikallisiin eroihin pölyttäjäaktiviteetin fenologiaan, seuraan hyönteisaktiviteetin ajoittumisen yhden kasvukauden aikana maaston eri osissa (jatkossa: tila-aineisto). Molemmista aineistoista selvitän, mikä ympäristötekijä määrittää voimakkaimmin pölyttäjäyhteisön fenologiaa, keskittyen lumenlähtöpäivään ja lämpösummaan. Lopuksi arvioin, kuinka hyvin ajallinen ja paikallinen ulottuvuus vastaavat toisiaan. Näin pyrin selvittämään sitä, kuinka käyttökelpoinen ajan ja tilan rinnastus –menetelmä on pohjoisten pölyttäjäyhteisöjen tutkimuksessa. Totesin lumenlähtöpäivän selittävän lapinvuokon pölyttäjäyhteisön fenologiaa kokonaisuutena parhaiten. Tämä pätee sekä tila- että aikasarja-aineistossa. Lumenlähtöpäivän ja lämpösumman vaihdellessa eri lajiryhmien ajoitus muuttuu eri tavoin. Muutokset tilassa ja ajassa olivat lapinvuokon tärkeimpien pölyttäjäryhmien kohdalla suhteellisen yhteneväiset, mutta eräiden muiden ryhmien (esim. kukkakärpästen) kohdalla ja samalla koko yhteisön tasolla ennusteet olivat heikompia. Tulokseni osoittavat, että ilmaston vaihdellessa arktisissa yhteisöissä on nähtävissä fenologista irtautumista. Yhteisön sisällä eri lajiryhmät reagoivat sekä lumenlähtöpäivään että lämpösummaan eri tavoin. Tämä altistaa yhteisöjä fenologiselle irtautumiselle ympäristön edelleen muuttuessa. Pölyttäjäfenologiaa tutkittaessa ajan ja tilan rinnastus -menetelmä näyttää toimivan hyvin lapinvuokon ja tämän kasvilajin tärkeimpien pölyttäjäheimojen kohdalla. Koko yhteisön tasolla rinnastuksen ennusteet ovat kuitenkin puutteelliset, sillä joidenkin ryhmien ennusteet eroavat toisistaan merkittävästi sekä ajassa että tilassa. Tulevaisuudessa tulisikin selvittää tarkemmin sitä, kuinka nyt havaittu pölyttäjäyhteisön fenologinen epäyhtenäisyys heijastuu lajien välisiin vuorovaikutussuhteisiin eri trofiatasojen välillä

Elah-Gabal : Pappiskeisarin jumala

Roomaa vuosina 218–222 hallinneen keisari Heliogabaluksen palvoma jumala, Elah-Gabal, on jäänyt tutkimuksessa vähäiselle huomiolla. Vaikka itse keisarista on kirjoitettu useampikin tutkimus, Elah-Gabaliin suhtaudutaan niissä ikään kuin itsestään selvänä taustahahmona. Tässä pro gradu -tutkielmassa tavoitteenani on selvittää, mitä voimme tietää kyseisestä jumalasta. Työssä käyn läpi kirjallisen ja arkeologisen materiaalin, joka Elah-Gabalista on saatavilla. Kussakin luvussa esittelen lähteet, arvioin tutkimuskirjallisuuden esittämiä huomioita ja lopuksi esitän omat tulkintani materiaalista kaihtamatta pitkällekään meneviä johtopäätöksiä. Koska visuaalinen puoli on useamman käsiteltävän osa-alueen kannalta oleellista, työni on varustettu runsaalla kuva-aineistolla. Varmuudella voidaan sanoa, että syyrialaisen Emesan kaupungin paikallisjumala Elah-Gabal oli antiikin kreikkalais-roomalaisen ja lähi-itäläisen jumalmaailman jumalista poiketen persoonaton hahmo. Jumala oli ilmeisesti alkujaan vuorten jumaluus, mutta hänet samaistettiin myöhemmin aurinkoon. Jumala liitettiin pyhään kiveen, johon palvontamenot kohdistuivat. Huolimatta siitä, että Elah-Gabal nostettiin valtakunnan pääjumaluudeksi keisari Heliogabaluksen aikana, ei kultti koskaan saavuttanut mainittavaa suosiota Emesan ulkopuolella. Ensimmäiset varmat tiedot jumalan palvonnasta ovat 100-luvun jaa. puolivälistä ja viimeiset 200-luvun puolivälistä. 300-luvulla kultti oli ilmeisesti jo sammunut. Elah-Gabal saattoi tosin olla myöhäisantiikissa suosioon nousseen Sol Invictuksen suora esikuva, mutta tästä ei valitettavasti ole selvyyttä. Lopputulos jää valitettavasti sangen laihaksi, sillä työni osoittaa, että Elah-Gabalista saatava tieto on todella niukkaa ja monelta osin epäluotettavaa. Kuitenkin aineiston käsittely tarjoaa monia mielenkiintoisia näköaloja ja aiemmalta tutkimukselta huomaamatta jääneitä yhteyksiä asioiden välillä

Korkean teknologian palvelutuotteen tuotekehitystoiminnan parantaminen asiakkaan liiketoimintaympäristössä

Opinnäytetyössä tutustutaan teorian ja käytännön haastattelujen kautta tietoliikenneyrityksen tuotekehitysprosessiin ja sen parantamiseen. Työssä otettiin lähtökohdaksi asiakkaan tarpeiden kautta tapahtuva kehitystyö. Tuoteidean kulkeminen toimittajaorganisaation prosessin läpi ja sen jälkeen jalostuminen asiakkaan käyttöön on usein hankala. Voitaisiin puhua pitkästä ketjusta, jonka jokaisen lenkin tulee toimia, jotta tuote saadaan muovattua ideasta konkreettiseksi toiminnaksi. Palveluprosessissa uusien tuotteiden markkinoille vienti voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan. On testaus ja kokeilupuoli, jolloin asiakkaan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja pyritään ratkaisemaan konkreettisia asioita. Onnistuneen kehittämis- ja aloitusvaiheen jälkeen päästään syntyneen tuotteen jälkimmäiseen elinosioon, missä hallitaan tuotteen elinkaarta, parannetaan toimintoja, tehostetaan ja vähennetään kuluja. Työn teoreettisen tutkimuksen lisäksi päädyttiin haastattelemaan sisäisiä ja ulkoisia toimijoita. Saatuja tuloksia verrattiin eri näkökulmien kesken, sekä olemassa olevaan teoriaan. Näistä vertailuista poimittiin osiot, joista saatiin rakennettua näkemys parannusta vaativista asioista. Näitä kohtia oli mm. sisäisten prosessien parantaminen, resursoinnin ja tavoitteellisuuden kasvattaminen, aktiivinen toiminta asiakasrajapinnassa, tuoteideoiden kypsyysarviointi ja viestiminen sekä toiminta tuotekehitysprojekteissa

Kiistat maitorasvoista ja kasviöljyistä Helsingin sanomissa, 1978 - 2013 : Analyysi riskejä, asiantuntijuutta, todisteita ja nautintoa koskevista konfliketista

The study analysed public debates on the association of milk fats, vegetable oils and cardiovascular diseases (CVDs) between 1978 and 2013 in Finland, a country with a decades-long history of public health initiatives targeting fat consumption. The main agendas, conflicts and participants were analysed. The data were collected from the newspaper Helsingin Sanomat and consisted of 52 threads and 250 texts. We identified four themes around which there were repeated, often overlapping conflicts: the health risks of saturated fats, expertise of the risks of fat consumption, the adequate evidence of the risks of fat consumption, and framing the fat question. During the research period, the main arguments of the effects of consumption of fats have remained the same. References to epidemiological and intervention studies and framing of the fat question as a public health issue, have been ongoing, as has the definition of what constitutes genuine expertise. Yet, we also found discontinuities. In the early 2000s new emphases began to emerge: personal experiences were increasingly presented as evidence of the effects of dietary choices on human health, and the question of fat consumption was framed either as one of enjoyment or of a consumers’ right to choose rather than only being a public health question. Moreover, new professional groups such as chefs and creative professionals now joined the discussion.The study analysed public debates on the association of milk fats, vegetable oils and cardiovascular diseases (CVDs) between 1978 and 2013 in Finland, a country with a decades-long history of public health initiatives targeting fat consumption. The main agendas, conflicts and participants were analysed. The data were collected from the newspaper Helsingin Sanomat and consisted of 52 threads and 250 texts. We identified four themes around which there were repeated, often overlapping conflicts: the health risks of saturated fats, expertise of the risks of fat consumption, the adequate evidence of the risks of fat consumption, and framing the fat question. During the research period, the main arguments of the effects of consumption of fats have remained the same. References to epidemiological and intervention studies and framing of the fat question as a public health issue, have been ongoing, as has the definition of what constitutes genuine expertise. Yet, we also found discontinuities. In the early 2000s new emphases began to emerge: personal experiences were increasingly presented as evidence of the effects of dietary choices on human health, and the question of fat consumption was framed either as one of enjoyment or of a consumers’ right to choose rather than only being a public health question. Moreover, new professional groups such as chefs and creative professionals now joined the discussion.Peer reviewe

The Anatomy of Eighteenth Century Collections Online (ECCO)

Peer reviewe

Corpus Linguistics and Eighteenth Century Collections Online (ECCO)

Peer reviewe

Optimizing a Data Science System for Text Reuse Analysis

Text reuse is a methodological element of fundamental importance in humanities research: pieces of text that re-appear across different documents, verbatim or paraphrased, provide invaluable information about the historical spread and evolution of ideas. Large modern digitized corpora enable the joint analysis of text collections that span entire centuries and the detection of large-scale patterns, impossible to detect with traditional small-scale analysis. For this opportunity to materialize, it is necessary to develop efficient data science systems that perform the corresponding analysis tasks. In this paper, we share insights from ReceptionReader, a system for analyzing text reuse in large historical corpora. The system is built upon billions of instances of text reuses from large digitized corpora of 18th-century texts. Its main functionality is to perform downstream text reuse analysis tasks, such as finding reuses that stem from a given article or identifying the most reused quotes from a set of documents, with each task expressed as a database query. For the purposes of the paper, we discuss the related design choices including various database normalization levels and query execution frameworks, such as distributed data processing (Apache Spark), indexed row store engine (MariaDB Aria), and compressed column store engine (MariaDB Columnstore). Moreover, we present an extensive evaluation with various metrics of interest (latency, storage size, and computing costs) for varying workloads, and we offer insights from the trade-offs we observed and the choices that emerged as optimal in our setting. In summary, our results show that (1) for the workloads that are most relevant to text-reuse analysis, the MariaDB Aria framework emerges as the overall optimal choice, (2) big data processing (Apache Spark) is irreplaceable for all processing stages of the system's pipeline.Comment: Early Draf