METSO-ohjelman yhteistoimintaverkostoilla hyviä tavoitteita mutta niukasti resursseja

Tieteen tori: Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojel

Metsäammattilaisten tulkinnat puunkasvatuksen tavoitteista energiapuun korjuun lisääntyessä

TutkimusartikkeliMetsäammattilaisten tulkintoja nuoren metsän hoidon syistä, ongelmista ja ratkaisukeinoista tutkittiin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksesta kerätyn haastattelu-, havainnointi- ja dokumentti aineiston avulla. §§ Yleisesti metsäammattilaiset nimesivät nuoren metsän hoitorästien syiksi metsänomistajien kiinnostuksen puutteen sekä kuitupuun liian alhaisesta hinnasta johtuvan ensiharvennusten huonon kannattavuuden. Alueellisessa metsäneuvostossa ja metsäohjelmassa nuoren metsän hoidon ongelmaksi tulkittiin resurssien tarve. Sertifioinnin yhteydessä ongelmaksi tulkittiin kuitupuumarkkinoiden toimivuus. §§ Pieniläpimittaisen puun energiakäyttö on mahdollistanut ensiharvennusten kannattavan toteuttamisen, metsänomistajien aktivoimisen ja kuitupuun kysynnän edistämisen. Pieniläpimittaisen puun energiakäytön lisääntymisen myötä on syntynyt uusi tulkinta, jonka mukaan metsänhoidon tavoitteena voi olla ainespuutuotoksen maksimoinnin rinnalla energiapuun kasvattaminen. Tämä ”puun laatukasvatuksen” malli muuttaa metsätalouden toimijasuhteita verrattuna perinteisen ”kaupallisen ensiharvennuksen” malliin. §§ Jännitteet metsätalouden toimijasuhteissa vaikuttivat metsäkeskusten tapaan hallita nuoren metsän hoitokysymystä ja siitä käytävää keskustelua. Nuoren metsän hoidosta esitetyt tulkinnat vaihtelivat asiayhteyden mukaan. Lisäksi pieniläpimittaisen puun energiakäyttöä sulautettiin julkisessa keskustelussa vakiintuneeseen ”kaupallisen ensiharvennuksen” malliin. Toisaalta pieniläpimittaisen puun energiakäyttöä tuettiin muun muassa uusissa metsänhoitosuosituksissa sekä kestävän metsätalouden rahoituksessa. Avointa keskustelua ainespuun jalostamisesta energiaksi on käyty vasta viime vuosina

Purposes and Challenges of Public Participation in Regional and Local Forestry in Finland

Public participation in regional and local forest planning in Finland was researched. The questions were: (1) What is the purpose of public participation? (2) What are the challenges of public participation? The results are based on the analysis of discourse communities in a case study concerning a Regional Forest Programme and forest management planning. It was shown that the purpose of participation was to promote communication at the regional level and to gather information at the local level. The general conclusion is, that the regional forest programmes include practices to offer possibilities for communication among participants. This does not mean, that all the programme processes have reached consensus automatically. The case studied here reached compromise. The case study points out problems faced, if public participation would become common practice at the local level on non-industrial private forests lands. In forest management planning it would result in an excessively demanding mediator/expert role for the planner. The need to consider all relevant issues, e.g. biodiversity management, would also become apparent. The study supports the idea that public participation as communication has better possibilities to promote sustainable forest management than public participation as information gathering

Monikäyttöindeksi alueellisen metsäsuunnittelun ja tukien suuntaamisen apuvälineeksi

Tieteen tor