Mielenterveyden narratiivit muutoksessa? Psyykkisesti vammautuneiden kertomukset tutkimuskirjallisuuteen peilattuna

Tutkimukseni aiheena ovat mielenterveyttä koskevat kokemukset ja käsitykset. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten psyykkisesti vammautuneet henkilöt ovat kertoneet mielenterveydestä ja mielenterveyden ongelmista kaksi vuosikymmentä sitten sekä millaisena mahdollinen muutos mielenterveyttä koskevissa kokemuksissa ja käsityksissä näyttäytyy peilattuna viimeaikaiseen mielenterveyttä käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimus on laadullinen ja käytän teoreettismetodologisena kehyksenä narratiivista lähestymistapaa, koska tutkin psyykkisesti vammautuneiden henkilöiden kirjoittamia kokemuksellisia kertomuksia. Tuloksinani eli mielenterveyden narratiiveina esitän kertomuksista tunnistamiani ydintarinoita ja kategorioita, joita peilaan tutkimuskirjallisuudessa esitettyihin käsityksiin mielenterveydestä, mielenterveysongelmista ja vammaisuudesta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että psyykkistä vammaisuutta koskevat narratiivit näyttävät muuttuneen myönteisemmiksi, muun muassa yhteiskunnallisella tasolla, vaikkakin esimerkiksi politiikan ja palvelujärjestelmän narratiivit voivat poiketa psyykkisesti vammaisten henkilöiden arjen kokemuksellisista narratiiveista. Empiirisen tutkimusaineistoni kirjoittajien kertomana vielä kaksi vuosikymmentä sitten psyykkinen vamma nähtiin jopa ammattihenkilöiden näkökulmasta pääasiassa yksilön ominaisuutena ja ongelmana. Toisena johtopäätöksenä esitänkin, että yhteiskunnallisten ja sosiaalisten syiden tunnistaminen enenevässä määrin mielenterveyden ongelmien taustalla voidaan tulkita kehityskuluksi, jossa mielenterveyden ongelmien ja mielen sairauden tulkinta tulee aiempaa lähemmäksi vammaisuuden käsitettä. Tutkimukseni tulokset ovat hyödyllisiä sosiaalityölle, jossa työskennellään enenevässä määrin erilaisista mielenterveyden ongelmista kärsivien henkilöiden kanssa. Psyykkinen vamma ja vammaisuus vaikuttavat muun muassa henkilön sosiaalisiin suhteisiin elämää kapeuttamalla. Sosiaalityöntekijällä on merkittävä rooli olla tukemassa asiakasta toivon ja positiivisen tulevaisuuskuvan sekä riittävän hyväksi koetun identiteetin ja elämän saavuttamisessa. Tähän koen tutkimukseni antaneen lisää ymmärrystä

Tuulienergian hyödyntäminen kauppamerenkulussa

Tiivistelmä. Työn tavoitteena on tutustua tuulienergian hyödyntämismahdollisuuksiin kauppamerenkulussa. Kiristyvät päästövaatimukset pakottavat laivanrakentajat kehittämään uusia hiilineutraaleja energialähteitä. Yksi potentiaalisista vaihtoehdoista on tuulivoima, jonka hyödyntämisen mahdollisuuksia on tutkittu paljon viime vuosina. Työn tarkoituksena on esitellä tuulienergian hyödyntämisen eri menetelmiä ja niistä saatuja tai mahdollisesti saatavia tuloksia. Teknologiat on jaettu kahteen osaan: propulsiovoimaa tuottaviin ja sähkövoimaa tuottaviin. Aihetta tutkitaan olemassa olevan kirjallisuuden ja eri yritysten tarjoamien teknologioiden perusteella. Tuulienergiaa hyödyntävien teknologioiden avulla on osoitettu jopa kaksinumeroisten säästöjen polttoaineen kulutuksessa olevan mahdollisia. Sopivinta teknologiaa valittaessa on aina kuitenkin tärkeää tarkastella jokaista tapausta alus- ja reittikohtaisesti. Monet jo kehitetyt teknologiat ovat osoitettu hyviksi, mutta tuulienergiaa hyödyntävien laitteiden käytön yleistymiseen menee todennäköisesti vielä pitkään, sillä laitteet ovat kalliita asentaa ja myös muita kilpailevia ympäristöystävällisiä polttoaineita ja teknologioita on kehitteillä.Utilizing wind energy in merchant shipping. Abstract. The purpose of this thesis is to examine the possibilities of utilizing wind energy in merchant shipping. The increasing demands to decrease emissions forces shipbuilders to develop new carbon-neutral energy sources. One potential possibility seems to be wind energy of which possibilities have been researched a lot in recent years. The aim of this thesis is to introduce different methods of utilizing wind energy and the possible results. The technologies have been divided into two different groups, the ones providing propulsive force and the ones creating electrical energy. The subject is examined based on literature and the technologies provided by current companies. Two figure savings in fuel consumption have been indicated possible to reach by exploiting technologies utilizing wind energy. However, when choosing the right technology, it is important to consider each case individually by examining the vessel type and operating route. Many of the existing technologies have already been proven efficient, but it is likely to still take some time before wind-utilizing technology becomes more common on ships due to the high costs of the devices. Meanwhile other competitive environmentally friendly fuels and technologies are being developed

Nanostructured model implants for in vivo studies: influence of well-defined nanotopography on de novo bone formation on titanium implants

An implantable model system was developed to investigate the effects of nanoscale surface properties on the osseointegration of titanium implants in rat tibia. Topographical nanostructures with a well-defined shape (semispherical protrusions) and variable size (60 nm, 120 nm and 220 nm) were produced by colloidal lithography on the machined implants. Furthermore, the implants were sputter-coated with titanium to ensure a uniform surface chemical composition. The histological evaluation of bone around the implants at 7 days and 28 days after implantation was performed on the ground sections using optical and scanning electron microscopy. Differences between groups were found mainly in the new bone formation process in the endosteal and marrow bone compartments after 28 days of implantation. Implant surfaces with 60 nm features demonstrated significantly higher bone-implant contact (BIC, 76%) compared with the 120 nm (45%) and control (57%) surfaces. This effect was correlated to the higher density and curvature of the 60 nm protrusions. Within the developed model system, nanoscale protrusions could be applied and systematically varied in size in the presence of microscale background roughness on complex screw-shaped implants. Moreover, the model can be adapted for the systematic variation of surface nanofeature density and chemistry, which opens up new possibilities for in vivo studies of various nanoscale surface-bone interactions

Immune complement activation is attenuated by surface nanotopography

The immune complement (IC) is a cell-free protein cascade system, and the first part of the innate immune system to recognize foreign objects that enter the body. Elevated activation of the system from, for example, biomaterials or medical devices can result in both local and systemic adverse effects and eventually loss of function or rejection of the biomaterial. Here, the researchers have studied the effect of surface nanotopography on the activation of the IC system. By a simple nonlithographic process, gold nanoparticles with an average size of 58 nm were immobilized on a smooth gold substrate, creating surfaces where a nanostructure is introduced without changing the surface chemistry. The activation of the IC on smooth and nanostructured surfaces was viewed with fluorescence microscopy and quantified with quartz crystal microbalance with dissipation monitoring in human serum. Additionally, the ability of pre-adsorbed human immunoglobulin G (IgG) (a potent activator of the IC) to activate the IC after a change in surface hydrophobicity was studied. It was found that the activation of the IC was significantly attenuated on nanostructured surfaces with nearly a 50% reduction, even after pre-adsorption with IgG. An increase in surface hydrophobicity blunted this effect. The possible role of the curvature of the nanoparticles for the orientation of adsorbed IgG molecules, and how this can affect the subsequent activation of the IC, are discussed. The present findings are important for further understanding of how surface nanotopography affects complex protein adsorption, and for the future development of biomaterials and blood-contacting devices

Alaselkäkivun tutkiminen ja hoito perusterveydenhuollossa

Vertaisarvioitu• Alaselkäkipu on erittäin tavallinen vaiva, mutta hyvin harvoin taustalla on vakava syy. • Uusiutumistaipumus on vahva ja monet psykososiaaliset tekijät lisäävät alaselkäkivun pitkittymisen riskiä. Lääkärin rohkaiseva ja pelkoa vähentävä kommunikaatio on tärkeää. • Yksilölliset biopsykososiaaliset tekijät huomioiva lääkkeetön hoito on ensisijainen. Sairauslomien tulee olla lyhyitä. • Potilas on syytä ohjata herkästi fysioterapeutin arvioon

Hyvänlaatuisen niskakivun hoito perusterveydenhuollossa

Niskakivun spesifiset ja vakavat syyt sekä kipua pitkittävät tekijät on tärkeä tunnistaa. Kipua provosoiviin mekaanisiin ja psykologisiin kuormitustekijöihin kannattaa puuttua jo varhain. Yksilöllinen potilasinformaatio ja terapeuttinen harjoittelu ovat hoidon kulmakiviä. Passiivisilla hoidoilla ei ole pitkäaikaisvaikuttavuutta. Hyvä vuorovaikutus edistää potilaan toipumista ja vähentää kipuun liittyvää pelkoa.</p