Advanced spherical antenna measurements

Concrete guidelines for effectively performing spherical antenna measurements and for designing multi-probe systems will be provided. The work will mainly be restricted to antennas whose maximum cross-section dimension is in the order of 1-2 λ or less. Specific design guidelines for a very fast radiation pattern measurement system for mobile phone models will be provided. Information on practical aspects related to such a system will be provided by building a demonstrator system and testing it. Firstly, the errors in the total radiated power and the maximum electric field are illustrated by simulations of near-zone spherical antenna measurements of electrically relatively small AUTs (antennas under test) for various applied truncation numbers and for different measurement distances [P1]. Secondly, a novel iterative matrix method is presented that is shown to provide, for a fixed relatively small number field samples, a lower uncertainty in the determination of the radiated field of an AUT model than the traditional matrix method [P2]. Thirdly, it is shown that, for a fixed relatively small number field samples, the radiation pattern can generally be determined with a lower uncertainty from the complex data than the amplitude-only data [P3]. It is shown in [P4] that a high-order probe correction becomes increasingly significant with an increasing ratio between the radius of the minimum sphere of the AUT and the measurement distance. It is shown in [P5] that by enclosing the head phantom with a mobile phone inside the minimum sphere, and the calculation of the truncation number for the spherical wave expansion of the radiated field based on the radius of this minimum sphere in wavelengths, leads to an overestimation of the truncation number. It is illustrated by simulations for a mobile phone that by multiplying the truncation number for the mobile phone without a head phantom by a factor of approximately 1.2 leads to a reasonable truncation number for the mobile phone with the head phantom. It is demonstrated in [P6], by building and testing a spherical fully 3-D measurement system for mobile phone models (RAMS), that the radiation pattern of a typically-sized mobile phone model at approximately 1.8 GHz can be determined without its rotation with a relatively small uncertainty from the complex-valued signals gathered from only 32 dual-port probes on a spherical surface. Information on the reflectivity level inside RAMS will be provided. It is shown in [P7] that the complex radiation pattern of a mobile phone model can be determined without taking advantage of the field-disturbing radio-frequency feed cable to the mobile phone model during the measurement. It is shown in [P8] that, instead of a single spherical wave expansion, the use of multiple spherical wave expansions (MSWE) for the field characterization can lead to a smaller number required spherical modes for reaching a desired level of uncertainty in the determination of the radiation pattern. It will further be shown, that using the MSWE technique can also lead to the smaller number of required measurement locations.reviewe

Iterative probe correction technique for spherical near-field antenna measurements

An iterative probe correction technique is presented to correct for the errors caused by the application of the traditional first-order probe correction for nonideal first-order probes in spherical near-field antenna measurements. The technique may be applied, with certain restrictions, for more general probes as well

Vapauteen langenneet – Alkoholistisen merkitysjärjestelmän kulttuurinen rakentuminen

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee alkoholinkäyttöä kulttuurisesti merkityksellisenä toimintana. Näkökulma pohjautuu Clifford Geertzin symboli- ja rituaaliteoriaan, jonka mukaan yksilölle ja yhteisölle merkitykselliset symbolit saavat tunnepuolisen ja käytännön merkityksensä järjestystä luovassa, toisteisessa toiminnassa. Nämä merkitykset opitaan alun perin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, mutta ne sisäistetään ja niitä ylläpidetään yksilöllisesti. Kulttuuriset arvot, asenteet ja uskomukset saavat ilmaisunsa yksilössä. Tätä työtä varten kulttuurisia merkitysrakenteita on etsitty kahdeksasta teemahaastattelusta ja yhdestä kyselyvastauksesta. Vastaajat ovat olleet alkoholisteja tai sekakäyttäjiä. Heidän vastauksistaan on etsitty yleisiä käsitekategorioita, jotka liittyvät alkoholinkäytön aloittamisen, ylläpitämisen ja lopettamisen motiiveihin. Aineistossa toistuvat teemat ja kategoriat ovat antaneet mahdollisuuden tarkastella kulttuurisia syy-seuraussuhteita. Aineistosta löytyy kuusi kulttuurista merkitysrakennetta, jotka vaikuttavat alkoholismin kehittymiseen. Ensimmäiseksi runsas humalahakuinen juominen liittyy historiallisesti miehisenä pidettyyn kuluttamisen tapaan, joka on symboloinut miehistä vapautta ja yhteenkuuluvuutta. Toiseksi alkoholinkäyttö on osa vanhempien ja yhteiskunnan kielloista sekä rajoituksista vapautumista. Kolmanneksi alkoholi symboloi vapautumista vakavuudesta, keskittymisestä ja työnteosta. Alkoholinkäyttö on vapaa-ajan symboli. Neljänneksi alkoholinkäyttö riippuu rahasta, jolloin alkoholista saatava vapaus on alisteinen rahalle. Raha on ensisijainen vapauden symboli. Viidenneksi kielteisistä tunteista ja kriittisemmistä mielipiteistä saatetaan vaieta, jolloin alkoholista tulee tärkeä osa tunteidenkäsittelyä ja itseilmaisua. Kuudenneksi alkoholismin taustalla ovat alkoholinkäyttöön liittyvät normit ja luokitukset. Alkoholiongelmasta puhutaan, kun normit ylittyvät ja juominen aiheuttaa kärsimystä tai fysiologista sairastavuutta. Ongelma on kuitenkin ollut olemassa jo ennen sen tiedostamista, osittain sosiaalisissa normeissa, jotka rajoittavat juomista tai tekevät siitä hyväksyttyä. Yhteiskunnallinen alkoholiongelma on seurausta useasta tekijästä. Medikalisoitunua sairautena alkoholismi vaatii hoitoa. Yhteiskunnasta ongelma ei kuitenkaan poistu, jos se suunnataan yksilöille, koska kulttuurissa olevat, alkoholismia tuottavat merkitysrakenteet, kuten sosiaaliset normit ja talouselämän lainalaisuudet jäävät käsittelemättä. Niiden vaikutuksesta yksilöiden elämään ja esimerkiksi addiktiosairauksiin tulisi keskustella esimerkiksi valtion johdossa sekä elinkeinoelämässä.Siirretty Doriast