Aitioiden ravintolapalveluiden asiakastyytyväisyys ja kehittämismahdollisuudet Lappeenrannan Kisapuiston jäähallissa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ravintolapalveluiden asiakastyytyväisyyden taso ja kehitysmahdollisuudet Lappeenrannan Kisapuiston jäähallin aitioissa. Tutkimusta tehtiin kolmen tutkimuskysymyksen kautta: Ovatko asiakkaat tyytyväisiä nykyiseen palvelukokonaisuuteen? Kuinka aitioiden ravintolapalveluita voisi kehittää? Mitkä asiat vaikuttavat asiakastyytyväisyyteen? Teoriaosuus koostuu tämän opinnäytetyön aiheelle keskeisten käsitteiden teoriasta. Teorialuvuissa avataan asiakastyytyväisyyden, asiakaskokemuksen, tarjoilutyön ja ottelutapahtumien käsitteitä käyttämällä hyväksi näihin asioihin perehtynyttä kirjallisuutta sekä verkkolähteitä. Teoriaosan tarkoitus on kertoa asiakastyytyväisyydestä, siihen vaikuttavista seikoista, tarjoilutyöstä aitioissa sekä ottelutapahtumista ja niiden ravintolapalveluista. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, ja aineistoa kerättiin asiakastyytyväisyyskyselyn avulla, joka piti sisällään strukturoituja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselyyn kerättiin vastauksia neljän SaiPan liigaottelun aikana. Vastauksia kyselyyn saatiin 24 kappaletta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että Kisapuiston jäähallin aitioiden asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä nykyiseen ravintolapalvelukokonaisuuteen. Kehitysmahdollisuuksia aitioiden palveluissa nähtiin olevan melko vähän. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ilmeni useita, joista useimmin esiin nousi aitioiden erinomainen asiakaspalvelu. Tutkimus oli Kisapuiston jäähallissa ensimmäinen laatuaan, ja sen avulla saatiin pohjaa tuleville vastaaville tutkimuksille ja jatkotutkimuksille.The purpose of this study was to find out the level of customer satisfaction and the needs of development in restaurant services in VIP stands of Kisapuisto arena, Lappeenranta. The aim of the study was especially to find out if the customers are satisfied with the current state of restaurant services, what needs to be developed in the service and which aspects makes customer feel satisfaction. The theoretical section of this thesis consists of information about customer satisfaction, service and match events. The theory was gathered from literature, internet and interviews. The purpose of the theoretical section is to describe customer satisfaction in general, specify what causes customer satisfaction, make clear what a waiter’s work is like in VIP stands, and finally, define match events. The method used in the research was quantitative. Customer satisfaction enquiry was made in VIP stands of Kisapuisto. 24 customers answered the survey and the results showed that customers are very pleased with the current state of the restaurant services. The results also showed that there are no remarkable needs for development in the services. Customer satisfaction is mostly a result of excellent service and food. All in all the results were positive

Alustariippumattoman 2D-mobiilipelin prototyypin kehitys Cocos2d-x-pelimoottorilla

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka eri mobiilialustat ja laitteet tulisi ottaa huomioon, kun kehitetään peliä Cocos2d-x-pelimoottorilla. Tarkoituksena oli kehittää Cocos2d-x-pelimoottorilla pieni mobiilipelin prototyyppi, jonka kehityksessä otettaisiin huomioon näiden eri alustojen ja laitteiden vaatimukset ja tutkittaisiin kuinka Cocos2d-x auttaa saavuttamaan tämän. Cocos2d-x-pelimoottorilla pystyy luomaan melko pienellä panostuksella yksinkertaisen mobiilipelin, joka toimii iOS-, Android- ja Windows Phone -käyttöjärjestelmissä. Peliä ei kuitenkaan ole vielä julkaistu, sillä sen kehitystä jatketaan edelleen. Tavoitteena on, että peli julkaistaan vuoden 2015 alussa kaikille kolmelle mobiilialustalle. Cocos2d-x-pelimoottori on hyvä valinta alustariippumattoman 2D-mobiilipelin luomiseen. Se ei välttämättä ole niin helppokäyttöinen kuin muut markkinoilla olevat vaihtoehdot, mutta sen ilmainen saatavuus, aktiivinen yhteisö ja avoin lähdekoodi ovat sellaisia etuja, jotka kannattaa pitää mielessä pelimoottoria valittaessa.The objective of this thesis was to find out how to take into account different mobile operating systems and devices when creating a game with Cocos2d-x game engine. The purpose was to develop a small mobile game prototype with Cocos2d-x while keeping in mind the limits and restrictions of multiple different platforms and devices. Cocos2d-x helps developer to create mobile game for multiple platforms. It hides most of the platform dependent code from the developer to be able to focus on developing the game itself. The prototype will be released for multiple platforms at the beginning of year 2015. Cocos2d-x game engine is a good choice when creating cross-platform 2D mobile games. It is not necessarily as easy to use as some other engines or frameworks, but it is free, active community and open source code are some of its benefits that should be kept in mind when choosing a game engine

Towards startup-Finland? The shifting meanings of entrepreneurship in post-industrial Finland

This research examines the ways in which the meanings of entrepreneurship have shifted in post-industrial Finland on both sides of the millennium. The meanings of entrepreneurship are examined in the following three contexts: Finnish political discourse, the entrepreneurial environments of Finnish higher education institutions (incubators, accelerators and entrepreneurship societies) and Finnish startup discourse. The data consists of Finnish government programmes from 1979 to 2015, the websites of entrepreneurial environments, and Finnish startup guidebooks and other non-fiction literature. The data is analysed through discourse analysis by examining the ideal entrepreneurial subject the texts produce. Besides economic activity, entrepreneurship in this research is understood as a cultural, political and discursive phenomenon. Startup or growth entrepreneurship has been highly visible in Finland since the 2000s, and startup entrepreneurs have emphasised that their activities are transformative in regard to traditional entrepreneurship. Therefore, the shifts in the meanings of entrepreneurship are viewed through the prism of startup entrepreneurship. Startup entrepreneurship denotes economic activity involving high potential for growth, high risk and a focus on the development and commercialisation of a novel innovation, product or service. This research approaches the phenomenon from a sociological viewpoint by interpreting startup entrepreneurship as a discourse with its own distinctive semantics, conceptual repertoires and ways of producing self-understandings. The research places startup entrepreneurship into the framework of Finnish political economy. In the new millennium, Finland has a post-industrial service economy with an emphasis on the so-called knowledge economy. High expertise and innovation capacity are seen as Finland’s advantages in the accelerating global competition, and the research interprets startup entrepreneurship in this light. Through the examination of the shifting meanings of entrepreneurship, the research illuminates a broader economic shift. Theoretically, the research draws on three scholarships: the scholarship on the analytics of government; the scholarship on post-industrial work, especially on therapeutic culture and on the knowledge-based economy; and thirdly, the scholarship of global forms and domestication. Entrepreneurship is viewed as a historically constructed discourse that produces self-understanding and subjects. In governmentality studies, entrepreneurship has been approached as an all encompassing form of self-understanding and a part of neoliberal political rationality that perceives every societal and social sphere in economic terms. In this framework, people are invited to see themselves as an enterprise that needs to be managed. In the post-industrial age, entrepreneurship has also expanded in the labour market: various new forms of self-employment blur the boundary between wage work and entrepreneurship and obscure the concept of entrepreneurship. The research consists of three peer-reviewed articles and one chapter in a peerreviewed, edited volume. The findings show that in the new millennium, entrepreneurship in Finnish political discourse is detached from the context of the labour market and attached to economic growth, innovations and expertise, whereby growth entrepreneurship is given a significant role. The ideal entrepreneur starts to resemble an innovative startup entrepreneur. Simultaneously the meaning of entrepreneurship grows vague and its connection to the labour market dissolves. The ideal entrepreneurial subject constructed in the entrepreneurship environments of Finnish higher education institutions depicts passionate self-realisation and exciting collaboration. The ideal entrepreneurship in this context reflects the virtues of the neoliberal entrepreneur of the self – proactivity, reflexivity, self-sufficiency – and combines them with notions familiar from the analyses of post-industrial labour, such as the emphasis of teamwork and social skills. In the Finnish startup literature, the ideal entrepreneur embodies two post-industrial ideals: the reflexive entrepreneur of the self and the emotionally alert team player. The construction highlights entrepreneurship as an individual attitude and fades out questions of livelihood and economic viability. At the same time, startup entrepreneurship is constructed in relation to the Finnish society. Startup entrepreneurship is domesticated in the Finnish context by emphasising its contradiction to the traditional Finnish mentality. Finnishness is partially defined as being averse to startup entrepreneurship, and therefore, Finnish culture should be reworked to be more receptive. In part, domestication of startup entrepreneurship functions as the adaptation of the neoliberal entrepreneurial self to the Finnish context. The research argues that startup entrepreneurship crystallises the broader shift in the meanings of entrepreneurship in the post-industrial age. Entrepreneurship is growingly constructed in the framework of innovations and the knowledge-based economy, and as a universally applicable, individual attitude and worldview. Startup entrepreneurship is a product of the knowledge economy and a condensation of postindustrial ideals. With the shift in the meanings of entrepreneurship, the majority of the entrepreneur populace is written out of the new content of the notion.Kohti Startup-Suomea? Yrittäjyyden muuttuvat merkitykset jälkiteollisessa Suomessa Väitöskirjassa tutkitaan, miten yrittäjyyden merkitykset ovat muuttuneet jälkiteollisessa Suomessa 2000-luvuille tultaessa ja sen jälkeen. Yrittäjyyden merkityksiä jäljitetään kolmessa kontekstissa: suomalaisessa poliittisessa diskurssissa, suomalaisten korkeakoulujen yrittäjyysympäristöissä (yrityshautomoissa, - kiihdyttämöissä ja yrittäjyysyhteisöissä) sekä suomalaisessa startup-puheessa. Aineistoina toimivat Suomen hallituksien ohjelmat 1979–2015, suomalaisten korkeakoulujen yrittäjyysympäristöjen internet-sivut ja suomalaiset startup-opas- ja tietokirjat. Aineistoja analysoidaan diskurssianalyysin keinoin etsimällä teksteistä piirtyvää yrittäjämäistä ideaalisubjektia. Yrittäjyys ymmärretään tutkimuksessa paitsi taloudellisena, myös kulttuurisena, poliittisena ja diskursiivisena ilmiönä. Yrittäjyyden muutosta tarkastellaan startupyrittäjyyden kautta. Startup- tai kasvuyrittäjyys on ollut näkyvästi esillä suomalaisessa julkisessa keskustelussa 2000-luvulta alkaen, ja startup-yrittäjät ovat korostaneet yrittäjyyttään uudenlaisena, perinteistä yrittäjyyttä mullistavana toimintana. Startup-yrittäjyys tarkoittaa kasvuhakuista, riskialtista yritystoimintaa, jonka keskiössä on uuden innovaation, tuotteen tai palvelun kehittäminen ja kaupallistaminen. Tutkimus tarjoaa ilmiölle sosiologisen kehyksen tulkitsemalla startup-yrittäjyyttä diskurssina, jolla on oma kielensä, käsitevarantonsa ja tapansa tuottaa itseymmärryksiä. Tutkimus asettaa startup-yrittäjyyden osaksi suomalaista poliittista taloutta. 2000-luvun Suomi on jälkiteollinen, palveluvetoinen yhteiskunta, jossa painotetaan ns. tietotaloutta. Korkea osaaminen ja innovaatiokyky näyttäytyvät Suomessa valtteina kiihtyvässä kansainvälisessä kilpailussa, ja tutkimus tulkitsee startupyrittäjyyttä tässä valossa. Analysoimalla yrittäjyyden muuttuvia merkityksenantoja tutkimus valaisee laajempaa taloudellista muutosta. Teoreettisesti tutkimus ammentaa kolmesta keskustelusta: hallinnan analytiikasta, jälkiteollisen työn, erityisesti terapeuttisen kulttuurin ja tietotalouden keskusteluista sekä globaalien muotojen ja domestikaation keskustelusta. Yrittäjyys on historiallisesti rakentunut diskursiivinen kudelma, joka tuottaa itseymmärryksiä ja subjekteja. Hallinnan analytiikan keskusteluissa yrittäjyyttä on lähestytty kaikkialle ulottuvana itseymmärryksen muotona ja osana uusliberaalia poliittista rationaliteettia, jossa jokainen yhteiskunnan ja ihmiselämän alue tulee ymmärrettäväksi talouden käsittein. Ihmisten tulee tässä ajattelussa nähdä itsensä johtamisen tarpeessa olevina yrityksinä. Jälkiteollisena aikana yrittäjyys on laajentunut myös työmarkkinoilla: erilaiset työn muodot, kuten alustatyö sekä erilaiset itsensä työllistymisen muodot, hämärtävät yrittäjyyden ja palkkatyön välistä rajaa ja samalla epämääräistävät yrittäjyyden käsitettä. Väitöskirja muodostuu kolmesta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, yhdestä toimitetussa teoksessa julkaistusta luvusta ja yhteenveto-osasta. Tutkimus osoittaa, että poliittisessa diskurssissa yrittäjyys irtoaa 2000-luvulle tultaessa työmarkkinoiden kontekstista ja siirtyy osaksi talouskasvua synnyttävää osaamis- ja innovaatiopuhetta, missä kasvuyrittäjyydelle annetaan merkittävä rooli. Ihanneyrittäjä alkaakin muistuttaa innovatiivista startup-yrittäjää. Samalla yrittäjyyden merkitys epämääräistyy ja sen yhteys työmarkkinoiden todellisuuteen hälvenee. Korkeakoulujen yrittäjyysympäristöissä rakentuva yrittäjyys näyttäytyy yhtäältä intohimoisena itsensä toteuttamisena ja toisaalta innostavana yhdessäolona. Yrittäjyysympäristöistä hahmottuva ihanneyrittäjä toisintaa uusliberaalin yrittäjäminän perinteisiä hyveitä – proaktiivisuus, refleksiivisyys, itseriittoisuus – ja yhdistää siihen jälkiteollisen työn analyyseistä tuttuja merkityksiä, kuten tiimityön ja sosiaalisten taitojen korostuksen. Suomalaisissa startup-opaskirjoissa ihanneyrittäjä yhdistää niin ikään kaksi jälkiteollista ihannetta: refleksiivisen yrittäjäminän sekä tunnetaitoisen tiimipelaajan. Konstruktio korostaa yrittäjyyttä yksilöllisenä päämääränä, josta toimeentulon ja taloudellisten mahdollisuuksien kysymykset häivytetään. Samalla aineistosta piirtyvä startup-yrittäjyys konstruoidaan suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Startup-yrittäjyys domestikoidaan suomalaiseen kontekstiin korostamalla startup-yrittäjyyden vastakohtaisuutta perinteiselle suomalaiselle mentaliteetille. Suomalaisuus määritetään osittain startup-yrittäjyydelle vastakkaiseksi, ja siksi kulttuuria tulee muuttaa startup-myönteisempään suuntaan. Osaltaan tämä toimii uusliberaalin yrittäjäminän sovittamisena suomalaiseen kontekstiin. Tutkimus väittää, että startup-yrittäjyys kiteyttää yrittäjyyden ymmärryksessä jälkiteollisena aikana tapahtuvan laajemman muutoksen. Yrittäjyys saa merkityksensä enenevissä määrin innovaatioiden ja tietotalouden kautta ja toisaalta yleispätevänä yksilöllisenä asenteena ja maailmankatsomuksena. Startup-yrittäjyys on tietotalouden tuote, johon yhdistyvät ja jossa tiivistyvät jälkiteollisen työn ihanteet. Yrittäjyyden merkitysten muutosten myötä valtaosa yrittäjäväestöstä jää uuden merkityssisällön katveeseen

Startup-yrittäjä on intohimoinen ihanneyksilö – pitäisikö meidän kaikkien olla?

Startup-yrittäjä vakuuttaa rahoittajat innostuneisuudellaan ja intohimoisuudellaan. Ihailtu startup-kulttuuri kuvastaa nykytyöelämän tohkeisen ja omistautuneen työntekijän ideaalia.</p

Yrittäjyyden ja yliopiston kompleksinen suhde

Eeva Aromaa, Kati Kasanen & Kirsi Peura (toim.) (2020). Toivoa, tunteita ja epätietoisuutta. Näkövinkkeleitä yrittäjyyteen yliopistoissa. Itä-Suomen yliopisto. 56 sivua. URL: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20201303. (Kirja-arvio)</div

Domesticating startup culture in Finland

In recent years, startup entrepreneurship–understood not only in economic but also in cultural terms–has become increasingly important for nations’ economic growth. This article examines startup culture as a global form and its domestication in local contexts. I analyse how startup entrepreneurship is made sense of in Finnish society, utilising Finnish startup guidebooks and non-fiction literature as research material. As a theoretical framework, I draw on the literatures of domestication of global trends and neoliberal, entrepreneurial subjectivity. The analysis reveals that the domestication of startup culture is founded on the juxtaposition of startup entrepreneurship and Finnish culture, constructing certain elements of Finnish culture as obstructive to and incompatible with startup entrepreneurship. Simultaneously, the books negotiate startup entrepreneurship in relation to Finnish historical meaning systems. The texts invite the Finnish audience to rework their national identity, which in part functions as the domestication of neoliberal, entrepreneurial subjectivity.</p

Yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä kevyessä muodossa

Risto Heiskala: ABC-kirja. Huomioita yhteiskunnasta ja elämästä. Gaudeamus, Helsinki, 2021, 160 s. ISBN 978-952-345-129-