Kehittämisideoita opetussuunnitelmaan ja pedagogiseen strategiaan : Case: LiikeAkatemia

Tämän työn toimeksiantajaorganisaationa on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin toimiala. Tavoitteenamme tässä työssä on koota kehittämisideoita LiikeAkatemian opetussuunnitelmaan ja pedagogiseen strategiaan. Näiden kehittämisideoiden kokoamisessa pääfokus on asiakkaan eli opiskelijoiden näkökulmassa. Opinnäytetyömme teoriaosuudessa esitellään LiikeAkatemia, TiimiAkatemia, Bisnesakatemia sekä Proakatemia. Esittelemme myös LiikeAkatemian nykyisten opintojen koostumuksen sekä pureudumme yrittäjyyspedagogiikkaan, osallistavaan pedagogiikkaan sekä valmentajapedagogiikkaan. Toisessa teoriaosuudessa käsitellään asiakaslähtöisyyttä, työelämälähtöisyyttä sekä opiskelijalähtöisyyttä opiskelumallin pohjana. Tutkimusaineisto kerättiin laadullisten menetelmien kautta, käyttäen tutkimusmetodeina puolistrukturoituja teemahaastatteluita sekä havainnointia. Haastattelimme neljän eri akatemian valmentajia, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin toimialan koulutuspäällikköä sekä työelämän edustajia, ja heidän haastattelut nauhoitimme ja myöhemmin litteroimme. Opiskelijoiden pariin jalkauduimme ja keskustelimme heidän kanssaan akatemian kehityskohteista. Lisäksi havainnoimme opiskelijoiden työskentelyä eri akatemioissa. Tuloksena saimme koottua suuren määrän kehitysideoita liittyen akatemiamallissa opiskelun käytännön asioihin sekä opetussuunnitelmaan. Lisäksi teoriaosuudesta ja valmentajien haastatteluista saimme materiaalia pedagogisen strategian kehittämisideoihin. Keskeisimmät tulokset opetussuunnitelmaan koskivat kirjapisteitä, paja-tunteja sekä käytännön asioita. Pedagogiseen strategiaan keskeisimmät tulokset ja näkökulmat tulivat pedagogiikan kehittämiseen, valmentajan rooliin sekä opettamista ohjaavien arvojen sisältöön. Loppupäätelmänä voimme sanoa, että näiden kehitysideoiden pohjalta LiikeAkatemia opiskelumallina voidaan kehittää huippuunsa. Toivomme, että tästä opinnäytetyöstämme on apua toimeksiantajallemme Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin toimialalle, kun he koostavat LiikeAkatemian opetussuunnitelmaa ja pedagogista strategiaa lähitulevaisuudessa. Lisäksi toivomme, että myös vierailemiemme akatemioiden edustajat lukevat tämän opinnäytetyön ja miettivät, miten omaa akatemiaa voisi kehittää. Tästä opinnäytetyöstä on tietenkin hyötyä myös uusia akatemiamalleja synnyttäville oppilaitoksille, he voivat väistää pahimmat ongelmat työmme avulla ja aloittaa suoraan huipulta.The objective of this thesis was to gather development ideas for LiikeAcademy´s learning plan and pedagogic strategy. The thesis was conducted on an assignment by Kemi-Tornio University of Applied Sciences (UAS) Business and Culture faculty. The objective of the research was to form the best ideas from the customers’ point-of-view, i.e. the students’ point of view. The theory of our thesis introduces four ‘academy’ modles, i.e. TeamAcademy, ProAcademy, BusinessAcademy and LiikeAcademy. We also introduce the content of the curricula of LiikeAcademy. We introduce three different pedagogic models, i.e. the entrepreneurship pedagogy, the participatory pedagogy, and the coaching pedagogy. In the second theory section analyzes the point-of-views which UASs can establish their strategies on. The main point-of-view is the customer-oriented approach, which means in this case the student-oriented approach. The empirical material was collected through semi-structured interviews that we recorded and transcribed. We interviewed the coaches in all of the academies, representatives from the business world, and the education manager of Kemi-Tornio UAS. We also discussed with the academy students and used their perceptions as research data when we observed them in the academies. As the result we collated several development ideas for LiikeAcademy´s learning plan and the practical implementation of the studies in academies. We also acquired ample information for the pedagogic strategy from the interviews of the coaches and from the theory part of our thesis. The main results relate to the important tools of learning in the LiikeAcademy, such as literature reading and blogging, workshops, and practical implementation of studying. The main results for the pedagogic strategy focus on the development needs of the pedagogy and the coaches’ role and the values that guide the learning process. The conclusion of our research is that on the basis of the development ideas collected through this thesis, LiikeAcademy learning model can be developed to become the top of educational models. We hope that the Business and Culture Faculty, as well as other institutions relying on the academy model, will benefit from our thesis results

Innovaatio-osaaminen nykypäivän työelämätaitona

Innovaatio lienee käsitteenä jo melko vakiintunut ja ehkäpä jopa kulunut. SuomiSanakirja (2017) määrittelee sen suppeasti uutuudeksi, uutuustuotteeksi tai keksinnöksi. Samalla kuitenkin sanalla innovaatio vaikuttaa yhä olevan hieman hienolta kalskahtava sävy – sen kuvitellaan olevan jotain radikaalisti uutta ja ihmeellistä. Innovaatio-osaaminen on kuitenkin pitkälti perustyötä, joka vaatii jatkuvia ponnisteluja. Innovaatiot syntyvät toiminnasta, arjen käytännöistä ja tiedosta, ja lähtökohtaisesti suuri osa niistä vaatii hurjasti töitä. Toki ei voida poissulkea lahjakkuuden ja tunteen palon merkitystä innovaatioiden syntymisessä, mutta kehittämisen ja uuden luomisen taustalla on alasta riippumatta aina laajaa asiantuntemusta. (Harju-Myllyaho 2015, 14–15.) Ollaanpa innovaatio-käsitteestä sitten mitä mieltä tahansa, on kuitenkin otettava huomioon, että nykypäivänä se on kiinteä osa päivittäistä liike-elämää ja yhteiskuntaa koskevia keskusteluja (Harju-Myllyaho 2015, 13). Lapin innovaatioassistentti –projektissa (ks. Lapin AMK 2018) innovaatio-osaaminen määriteltiin laveasti yksilön taidoiksi tunnistaa omaa erityisosaamistaan ja tarjota sitä yritysten kehittämistarpeisiin. Tokikaan tämä ei vielä riitä, vaan on myös osattava tarttua konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin ja samalla aktiivisesti yrittää etsiä yrityksestä yhä uusia kehittämiskohteita. Parhaimmillaan innovaatio-osaaja tekee itsensä yrityksessä korvaamattomaksi etsimällä oma-aloitteisesti kehittämistarpeita ja tarjoamalla niihin ratkaisutoimenpiteitä. Tämä puolestaan edistää työllistymistä. Lapin innovaatioassistentti –projektissa yksi keskeisimpiä tavoitteita oli siis auttaa korkeakoulutettuja työnhakijoita etsimään omaa osaamista vastaavia piilotyöpaikkoja. Oltiin havaittu, että liian moni valmistuttuaan ei kuitenkaan tunnista osaamistaan, vaan oma asiantuntijuus määritellään lähinnä suoritetun tutkintonimikkeen perusteella. Korkeakouluista valmistutaan asiantuntijatehtäviin, mutta vaikkapa tradenomin tutkinto voi pitää sisällään niin monenlaista asiantuntijuutta, ettei tutkintonimike vielä kerro yksilön varsinaisesta osaamisesta juurikaan mitään. Hän voi olla kansainvälisen kaupan osaaja, markkinoinnin ammattilainen, logistiikan asiantuntija tai varsinainen myyntitykki. Lista lienee loputon. Ja tähän päälle pitäisi vielä tunnistaa kaikki se osaamispääoma, joka on kertynyt muun kuin opiskeluhistorian kautta. Jos monipuoliset työnhakutaidot eivät ole kunnossa, rajoittuu vastavalmistuneen työnhaku pelkästään valmiiden työpaikkailmoitusten selailuun. Varsinkin pk-yrityksissä on kuitenkin paljon kehittämiskohteita muttei resursseja perustyön ohessa toteuttaa niitä. Innovaatio-osaamisen asiantuntija osaa pitää silmät ja korvat avoinna ja etsiä aktiivisesti tällaisia piilotyöpaikkoja ja tarjota omaa asiantuntijuuttaan ratkaisuksi yrityksen kehittämistarpeisiin. Lapin innovaatioassistentti -projekti käynnistyi ensimmäisen valmennusohjelman myötä vuonna 2015. Jo ensimmäisen valmennuksen jälkeen Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston asiantuntijoista koostuva koulutustiimi koosti julkaisun, jossa esiteltiin innovaatio-osaamisen koulutuksen sisältöjä siitä näkökulmasta, mitä ne merkitsevät yritykselle ja miten yritysten pitäisi ne huomioida omassa toiminnassaan (ks. Merivirta 2015). Tässä oppaassa kuitenkin näkökulma muuttuu yrityksestä kohti yksilöä innovaatio-osaamisen asiantuntijana. Tuomme esille, mitä innovaatio-osaaminen on nykypäivän työelämätaitona ja miten itsestään voi kehittää innovaatio-osaajan. Projektin aikana valmennusmallia on määritelty monta kertaa uudelleen ja toteutettu erilaisin menetelmin (ks. tarkemmin Jussilan ja Konttaniemen artikkeli tämän julkaisun sivuilla 8–11). Valmennusmallin kehittäminen on pohjautunut projektin aikana saatuihin kokemuksiin ja jatkuvaan toimintamallin arviointiin. Yhtenä keskeisenä havaintona on ollut, että innovaatio-osaamisen ammattilaiseksi ei synnytä yhdessä päivässä. Kenellä tahansa on kuitenkin mahdollisuus profiloitua innovaatio-osaajaksi, kunhan ensin tunnistaa omat vahvuudet kehittäjänä ja asiantuntijana. Tämä opas tukee Innovaatioassistentti-valmennukseen tulevien yksilöiden oppimisprosessia, mutta samalla se tarjoaa kenelle tahansa polun rakentaa itsestään innovaatio-osaaja. Oppaan artikkelien sisällöistä vastaavat Lapin AMKin ja Lapin yliopiston asiantuntijat, jotka ovat olleet mukana toteuttamasta valmennusta. Luvussa 1 ohjeistamme, miten voit lähteä liikkeelle oman osaamisesi laaja-alaisessa tunnistamisessa ja sen myymisessä yritysten tarpeisiin. Kun olet tunnistanut oman sisäisen innoassarisi, luvusta 2 (Kehitä ja kehity) saat vinkkejä siihen, minkälaisia kehittämistarpeita yrityksissä voi olla ja miten voit niihin vastata. Luvussa 3 puolestaan nostetaan esille, miten voit kasvaa innovaatio-osaamisen asiantuntijaksi. Oppaamme kannustaa kaikkia rohkeasti niin arvioimaan kuin myös kehittämään omaa osaamistaan jatkuvasti.Varsinkin pk-yrityksissä on paljon kehittämiskohteita muttei resursseja perustyön ohessa toteuttaa niitä. Lapin innovaatioassistentti –projektissa yksi keskeisimpiä tavoitteita oli auttaa korkeakoulutettuja työnhakijoita etsimään omaa osaamista vastaavia piilotyöpaikkoja. Innovaatio-osaamisen asiantuntija osaa pitää silmät ja korvat avoinna ja etsiä aktiivisesti tällaisia työmahdollisuuksia ja tarjota omaa asiantuntijuuttaan ratkaisuksi yrityksen kehittämistarpeisiin. Parhaimmillaan innovaatio-osaaja tekee itsensä yrityksessä korvaamattomaksi etsimällä oma-aloitteisesti kehittämistarpeita ja tarjoamalla niihin ratkaisutoimenpiteitä. Kenellä tahansa on mahdollisuus profiloitua innovaatio-osaajaksi, kunhan ensin tunnistaa omat vahvuudet kehittäjänä ja asiantuntijana. Tässä oppaassa tuomme esille, mitä innovaatio-osaaminen on nykypäivän työelämätaitona ja miten itsestään voi kehittää innovaatio-osaajan. Artikkelikokoelman koostamisesta ovat vastanneet Lapin AMKin ja Lapin yliopiston asiantuntijat. Oppaamme on ensisijaisesti tarkoitettu tukemaan Innovaatioassistentti-valmennukseen tulevien yksilöiden oppimisprosessia, mutta samalla se tarjoaa kenelle tahansa polun rakentaa itsestään innovaatio-osaaja

KauKussa kuhisee 2017 : Katsaus Lapin ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin osaamisalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan vuonna 2017

KauKussa kuhisee on Lapin ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin osaamisalan (KauKu) vuosittainen julkaisu, jossa tuodaan esiin niin pienempiä kuin suurempiakin TKI-toimenpiteitä popularisoidussa muodossa ja tehdään katsaus edellisen vuoden hanketoimenpiteisiin. Artikkeleiden kirjoittajien omakohtaiset kokemukset nostavat esiin monipuolisia näkökulmia ja ideoita sovellettavaksi TKI-toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Julkaisu tukee ammattikorkeakoulujen avoimuuden periaatetta omalta osaltaan tarjoten elämyksiä ja kokemuksia monipuoliseen työelämäyhteistyöhön