”Lasten innokkuus saa myös minut innokkaaksi” : tutkimus luokanopettajien tiestä esiopettajiksi

Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus esiopettajan työhön hakeutumisesta ja siinä viihtymisestä luokanopettajakoulutuksen suorittaneiden kertomana. Aiheenvalinnan taustalla on oma työkokemukseni esiopettajana. Tutkimukselle on annettu neljä tutkimuskysymystä: Miten esiopettajan työhön on päädytty? Miten esiopettajan työssä viihdytään? Miten luokanopettajan tutkinto on valmentanut esiopetuksen töihin? Millaisena esiopettajat näkevät tulevaisuutensa töiden suhteen? Tutkimuksen teoriataustassa tarkastelleen esiopetusta ja esiopetussuunnitelmia sekä esiopettajan koulutusta ja pätevyyttä. Lisäksi paneudutaan lyhyesti työviihtyvyyteen sekä siihen, mitkä tekijät voivat edistää ja mitkä taas heikentää opettajien työssä viihtymistä. Tutkimuksen aineisto on kerätty kirjallisesti siten, että tutkimushenkilöt saivat myös kirjoitelmapyynnön aiheesta "Miten minusta tuli esiopettaja?" Tutkimushenkilöinä olivat sellaiset luokanopettajat, jotka työskentelevät tutkimusajankohtana esiopettajina päiväkodin esiopetusryhmissä. Kaksi heistä oli suorittanut myös lastentarhanopettajan tutkinnon. Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmiä hyödyntäen. Tutkimustulosten mukaan luokanopettajat päätyivät esiopettajan työhön etupäässä kolmesta syystä: turvatakseen oman työllistymisensä lyhyiden luokanopettajasijaisuuksien sijaan, työtilaisuuksien tarjoutumisen johdosta pätevien esiopettajien pulan vuoksi sekä ihan sattumalta. Esiopettajien työviihtyvyyttä edisti tiimityö, sopivan haasteellinen työ, innokkaat lapset, ajankäytön joustavuus ja yhdessä vanhempien kanssa toteutettu kasvatuskumppanuus. Opettajien työssä viihtymiseen heikentävästi vaikutti kiire, äärivuorot, lomien lyhyys ja pienempi palkka suhteessa luokanopettajiin. Osa opettajista aikoi jatkaa ehdottomasti esiopetuksen parissa, mutta osa haikaili töihin koulun puolelle. Muutama haaveili myöskin lastentarhanopettajan tutkinnon suorittamisesta. Vastaajista kaikki, paitsi myös lastentarhanopettajaksi valmistuneet, työskentelivät määräaikaisissa työsuhteissa. Kaikki vastaajat tekivät esiopettajan työtä lastentarhanopettajan ammattinimikkeellä.acceptedVersio

Taiteen perusopetus suomalaisessa kansantanssissa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä on taiteen perusopetus suomalaisessa kansantanssissa. Tarkoituksena on selvittää, mitä kansantanssin taiteen perusopetuksella tarkoitetaan ja missä laajuudessa sitä esiintyy Suomessa. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on, miksi taiteen perusopetusta kansantanssissa järjestetään ja mitä merkitystä taiteen perusopetuksella on kansantanssin kentälle. Tässä työssä tutustutaan lähemmin myös siihen mitä tarkoitetaan kansantanssiharrastuksella Suomessa ja mitä on taiteen perusopetus, sekä määritellään käsite taidekasvatus. Aineistoa työhön on hankittu kirjallisuudesta sekä kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeen laatimisen apuna on käytetty kahdelle henkilölle tehdystä teemahaastattelusta saatavasta aineistosta. Tutkimusaineiston perusteella Suomesta löytyi yhdeksän taiteen perusopetusta kansantanssissa tarjoavaa yhteisöä, ja yksi heistä ei osallistunut kyselytutkimukseeni. Tavoitetulla kahdeksalla yhteisöllä oli harrastajia yhteensä 1130, joista taiteen perusopetuksessa 876. Näissä yhteisöissä kansantanssin taiteen perusopetuksessa työskenteli yhteensä 32 opettajaa, joista neljä teki työtään päätoimisesti. Aineiston perusteella oli pääteltävissä, että taiteen perusopetuksesta on paljon hyötyä sitä järjestäville tahoille, sillä sen seurauksena opetuksen laatu oli parantunut, harrastajamäärät kasvaneet ja ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen helpottunut. Aineiston perusteella yhteistyötä kansantanssialan ammatillisten oppilaitosten ja taiteen perusopetuksen välillä ei ole olemassa, vaikka taiteen perusopetuksen yksi tavoite on antaa oppilaille valmiudet hakeutua opiskelemansa taiteenalan ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi kävi ilmi, että taiteen perusopetus on kansantanssissa tällä hetkellä niin pienimuotoista, ettei sillä ole tällä juurikaan merkitystä koko kansantanssin kenttää ajatellen, ja uusin toimija on tullut mukaan kymmenen vuotta sitten. Aineistosta kävi myös ilmi, että taiteen perusopetus on kenties liian raskas toteuttaa kansantanssiyhteisöjen resurssien puitteissa. Tilastollisten lukujen osalta on huomioitava, että työni ei ole välttämättä tavoittanut kaikkia taiteen perusopetusta kansantanssissa antavia tahoja, joten lukuja voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Aineistosta tehtyjen johtopäätösten nojalla kannustaisin kuitenkin taiteen perusopetukseen toimijoiksi uusia kansantanssialan yhteisöjä sekä peräänkuuluttaisin nykyisten yhteisöjen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä.The objective of this thesis is to find out what is basic education in the arts in Finnish folk dance. The main object is to sort out what does basic education in the arts in Finnish folk dance mean and how common is the basic education of the arts in the field of Finnish folk dance. As well as, the basic education in the arts in Finnish folk dance is organized and what is the importance of it to the field of Finnish folk dance. This thesis will familiarize with the consept of the Finnish folk dance as a hobby, the basic education in the arts and art education. The material for this thesis comes from the literature of education and art aducation and also from a questionaire made for the communities organizing the basic education in the arts in Finnish folk dance. The questionaire was made with the help of material collected from two different interviews made earlier. The material collected from the questionaires proves that there are many benefits for the comminities organizing the basic education in the arts because of the better quality of teaching, an increasing number of students and a better possibility for the financing coming outside of the community. The material also shows that cooperation between the vocational schools of Finnish folk dance and the communities organizing the basic education in the arts does not exist although giving students the skills to apply for the vocational schools of the art in question is one of the objectives mentioned in the curriculum of the basic education in the arts. At the moment the basic education in the arts in the Finnish folk dance is so small-scaled that the importance for the whole field of Finnish folk dance is quite small and the latest community joining the basic education in the arts in Finnish folk dance did it ten years ago. The study also proved that the basic education in the arts is perhaps too heavy to be executed with the existing resources. One must notice that the statistical numbers represented in this study can only be seen as suggestive numbers because the study may have not reached all the comminities organizing the basic education in the arts of Finnish folk dance. The conclutions made from the material, however, may motivate new communities to organize basic education in the arts of Finnish folk dance. The study also shows that some actions must be made to arpuse cooperation between the vocational schools of Finnish folk dance and the communities organizing the basic education in the arts

Verkkoperehdytysten haasteet : Rakennusalan tuottavuuden parantaminen yleisperehdytyksiä kehittämällä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa rakennusalan verkkoperehdytysten haasteet sekä herätellä varsinkin pääurakoitsijoita nykytilanteen mahdottomuuteen. Tavoitteena oli saada aikaan keskustelua mahdollisuudesta siirtyä yhteiseen yleisperehdytykseen ja synnyttää tahtotila tehdä tarpeeksi kieliversioita. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimustyylisenä LTU Asunnot Oy:lle. Menetelmäksi valikoitui triangulaatio, koska alusta asti oli selvä, että työssä käytetään useita eri tiedonhankintamenetelmiä. Käytin aineistokeruumenetelminä kenttätyöhavaintoja, kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta sekä teemahaastattelua. Tutkimuksen tärkein tulos oli, että kieliversioiden puuttuminen tuottaa suuria haasteita ja vaikuttaa suoraan heikkenevästi työturvallisuuteen. Tärkeäksi seikaksi nousi myös perehdytysten suuri lukumäärä ja miten paljon aikaa ja rahaa niiden tekemiseen menee. Tutkimustulosten mukaan, saataisiin verkkoperehdytysten haasteet ratkaistua sillä, että pääurakoitsijat ja RATEKO istuisivat samaan pöytään ja kehittäisivät ePerehdytys tyylisen yhteisen, yleisen verkkoperehdytyksen. Tähän verkkoperehdytykseen olisi olemassa monta eri kieliversiota ja siihen pystyttäisiin nopealla aikataululla tekemään uusia kieliversioita.The purpose of this thesis was to map the challenges of online inductions in the construction industry and to awaken the main contractors, to the difficulties of the current situation. The thesis was carried out for LTU Asunnot Oy. The aim was to start a discussion on the possibility of moving to a common general online induction and point to the need for creating enough language versions of such induction. Several different data collection methods were used to conduct the thesis. Thus, triangulation of data collection methods helped to obtain a wide picture of the problem. The research methods included fieldwork observations, quantitative and qualitative research, and thematic interviews. The thesis revealed that the lack of language versions poses major challenges to the effective induction and has a direct detrimental effect on occupational safety. The thesis also revealed a large number of inductions and the amount of time and money it takes to do them, which became an important finding. According to the results of the thesis, the challenges of online induction could be solved by having the main contractors and RATEKO sit at the same table and develop a common, general online induction in the style of ePerehdytys. There could be many different language versions for this online induction, and it would be possible to make new language versions on a fast schedule